lauantai 13. joulukuuta 2008

Sarajevon Lusija

Taas on Kakolassa eli nyttemmin Saramäen Sarajevossa valittu perinteisesti Vuoden Lusija:

Bordelli vieköön

Tänään vietetään Pyhän Lucian päivää eli kunnioitetaan sisilialaisen Santa Lucian (283-304) syntymäpäivää 13.12. vuodelta 283. Juhlinta osuu esikristilliseen keskitalven valon juhlaan, johon myös marttyyrikuoleman kokeneen pyhimyksen nimi viittaa.
Katolisen kirkon kanonisoima pyhimys kääntyi aikoinaan Roomassa kristinuskoon, vaikka sen harjoittaminen siellä oli kiellettyä, ilmiannettiin, todettiin syylliseksi ja tuomittiin bordelliin prostituoiduksi.
Pyhä Henki kuitenkin raskautti neitokaisen niin painavaksi, ettei häntä kyetty minnekään siirtämään, eikä rovion tulikaan häneen pystynyt. Pistettiin päiviltä tikarilla ja päätyi pyhimykseksi. Että sellainen tapaus tällä kertaa.


Elinkaiken
Turussa 13-12-2008
Simo Tuomola

perjantai 12. joulukuuta 2008

Pakanuudelia

Sydänkuu

Holoseenin ajanlaskun mukaan siirrymme seuraavaksi vuoteen 12008 HE. Se noudattaa luonnonmukaista vanhaa kalenteria, jossa vuodessa oli kuun neljän viikon kierron mukaisesti 13 kuukautta. Vanhan kalenterin mukaan elämme nyt 12.12.-8.1. Talvipyhäinkuuta eli ensimmäistä Sydänkuuta. Toinen Sydänkuu eli Helmenkuu sijoittuu välille 9.1.-5.2.
Pakana-aikana meillä Pohjolassa vuoden lyhimmän päivän toteaminen ei onnistunut päivälleen nykyiseen tyyliin, mutta keskitalven yön juhlan viettoon soveltui hyvin myös lähin Täydenkuun juhla tammikuussa, jolloin jumalille uhrattiin verilahjana ihmisiä ja eläimiä.
Viikinkikuningas Harald Kaunotukka juhlisti aikoinaan uutta Aurinkovuotta merellä hedelmällisyyden jumalattaren Freijn leikkien merkeissä. Hän oli Norjan perustaja ja maan ensimmäinen kuningas vuosina 872-930. Hänen poikansa Eerik Verikirves hallitsi maata vuosina 930-933.
Kaunotukan nuorin poika Håkon eli Haakon Hyvä oli vallassa vuosina 934-961. Äijä yritti lahjoa alamaisiaan viinan voimalla, määräämällä joka talouteen tynnyrillisen olutta joulun viettoa varten joulukuun lopulla, mutta ei onnistunut silti käännyttämään norjalaisia kristinuskoon.

Pakanuudelia
Turussa 12-12-2008
Simo Tuomola

lauantai 6. joulukuuta 2008

Äänin 100-88

Senaatin ehdotus

Mitäs tänään juhlittais. Ja Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan ...
Eli Suomen Senaatti Svinhufvudin ja Kallion johdolla antoi 4.12.1917 Eduskunnan käsiteltäväksi ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Eduskunta hyväksyi Itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917 ja kaivattu tunnustus Venäjältä saatiin 3.1.1918, jonka jälkeen tunnustus saatiin 4.1. Ranskalta ja Ruotsilta ja 6.1. Saksalta. Iso-Britannia ja Yhdysvallat tunnustivat Suomen vasta parin vuoden viivyttelyn jälkeen.


Paraatikunnossa
Turussa 6-12-2008
Simo Tuomola

Sinterklaas

Nikolaos Ihmeidentekijä

Joulupukilla on ihan oikea historiallinen henkilö ja lahjojen jakaja muinaisena esikuvanaan. Hän teki salaa hyviä tekojaan, auttoi ihmisiä taloudellisesti, varakas mies kun oli. 200-luvun lopulla syrjäisessä roomalaisessa tukikohdassa Turkissa syntynyt, Lyykian Myran piispaksi valittu, Pyhä Nikolaos loi pohjan joulun lahjojen jakamisen aatteelle.
Hänen kuolinpäivänään 6.12. täytettiin 1100-luvulla sukkia pähkinöillä ja muilla herkuilla ja jätettiin lahjana köyhille. Mies kuoli ja haudattiin Myraan vuonna 340, josta Barin merimiehet kävivät ryöstämässä mannaa tihkuneet pyhäinjäännökset Italiaan 1087 oman kaupunkinsa vetonaulaksi, kun kerran venetsialaisilla oli esittää Pyhän Markuksen luut.
Kun pyhäinjäännösten palvonta sittemmin kiellettiin lailla 1500-luvulla, siirtyi myös Pyhän Nikolaoksen päivän vietto perinteineen nykyisen joulun kohdalle. Joissakin maissa lahjoja jaetaan edelleen alkuperäisellä paikallaan.


Kaalimaan vartijana
Turussa 6-12-2008
Simo Tuomola

torstai 4. joulukuuta 2008

Leviathan

Tänään on luvassa poliittista filosofiaa ja ympyrän neliöimistä. Tulee näet kuluneeksi tasavuosia englantilaisen filosofin Thomas Hobbesin kuolemasta 4-12-1697. Hänen kuuluisin teoksensa on Leviathan, jossa kaavaillaan valistunutta diktatuuria estämään tätä kaikkien sotaa kaikkia vastaan.

Hallinnon teoriaan luodaan käsite yhteiskuntasopimuksesta ja yksinvallasta, ja Hobbes pohtii myös vapaan tahdon ja determinismin kuvioita maailmassa, joka kantaa kaanilaisen mytologian merihirviö Leviathanin nimeä.

Mahdottomien tehtävien sarjassa mies otti osaa myös keskusteluun abstraktista algebrasta ajankohtaisen kiistan koskettua tuolloin ympyrän neliöimistä, josta ei tolkkua saatu, eikä saada kuin pii mitätöimällä. Ne muut matemaattiset antiikin aikaiset ansathan ovat kuution kahdentaminen ja kulman jako kolmeen yhtäsuureen osaan.


Osaan, jos osaan
Turussa 4-12-2008
Simo Tuomola

tiistai 2. joulukuuta 2008

Napon mopo

Tämä päivämäärä 2-12 pitäisi oikeastaan omistaa Napoleonille. 2-12-1804 Napoleon Bonaparte kruunasi itsensä Notre Damen katedraalissa Pariisissa Ranskan keisariksi ja 2-12-1805 mies joukkoineen voitti Austerlitzin taistelussa itävaltalais-venäläiset vastustajat.

2-12-1851 Ranskan presidentti Louis Napoleon Bonaparte teki puolestaan vallankumouksen ja ryhtyi diktaattoriksi. 2-12-1851 samainen Napoleon kruunautti itsensä keisariksi nimellä Napoleon III. Hän oli siis Napoleon Bonaparten veljenpoika. Napohan oli kuollut 5.5.1821.

Ja onpa Napoleonia todella syytä kunnioittaa myös täällä Suomen maassa, sillä hän vaikutti ratkaisevasti Suomen erottamiseen Ruotsista 1809 ja sitä tietä Suomen valtiolliseen kehitykseen. Suomi jäi Venäjän kainaloon ja Ruotsissa valtaan nousi Bernadotte-suku. Meidän oli hyvä oppia tuolloin ranskaa, kun se molemmissa hoveissa oli tuolloin käyttökielenä, niin Aleksanteri I:n Venäjällä kuin Kaarle XIV Juhanan Ruotsissakin.

Napoleonin ajan muistomerkkeinä meillä on jäljellä kaksi sarkofagin muotoista kiveä Porvoon Onas-saaren eteläkärjessä. Ne louhittiin todella Napoleonin haudalle sargofagikäyttöön, mutta jostain syystä ne jäivät kuitenkin tuolloin Suomeen maamerkeiksi.


Parlesvous
Turussa 2-12-2008
Simo Tuomola


maanantai 1. joulukuuta 2008

Liehakko

Tänään 1-12 muistamme Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpoika Liehakon kuolinpäivää 1.12.1377. Maunu Ladonlukon toinen poika toimi Ruotsi-Suomen kuninkaana 1319-1364 ja vieraili pariinkin otteeseen Turussa. 1.-4. syyskuuta 1347 hän käväisi täällä säätämässä yleisen maanlain ja oleskeli kaupungissa myös 13.-15.5.1351. Vuonna 1350 hän sääti kaupunkilain, jossa Turku sai uudelleen oikeuden ulkomaankauppaan.

Turku-rakkauteen kuninkaalla oli myöhemmin omatkin syynsä. Hänellä oli hovissa oma suosikkinsa, nuori aatelismies, herttua Pentti Algotinpoika, joka oli sekä kuningatar Blanka Namurilaisen että kuningas Maunu Eerikinpojan rakastaja. Hänet kuningas palkitsi Suomen herttuan arvonimellä 1355 ja sai neuvonantajansa Pyhän Birgitan samalla kääntymään itseään vastaan. Sitä se mustasukkaisuus teettää paremmissakin piireissä.


Liehakoiden
Turussa 1-12-2008
Simo Tuomola