Tänään
24-3 tulee kuluneeksi tasavuosia ensimmäisen suomalaisen oopperan,
Kaarle-kuninkaan metsästyksen ensi-illasta Helsingissä 1852. Oopperan
sävelsi Fredrik Pacius ja libreton kirjoitti Sakari Topelius.
1852 – Kaarle-kuninkaan metsästyksen, ensimmäisen suomalaisen oopperan, ensi-ilta.
Kaarle-kuninkaan metsästys (
ruots. Kung Karls jakt) on
Fredrik Paciuksen säveltämä
ooppera.
Libreton kirjoitti
Sakari Topelius.
Kaarle-kuninkaan metsästys on ensimmäinen suomalainen ooppera. Se sai ensi-iltansa harrastelijavoimin
Helsingissä 24. maaliskuuta 1852. Oopperan tekijät saivat suurta kansallista huomioita, ja teosta esitettiin puolenkymmentä kertaa. Ooppera esitettiin myös
Kuninkaallisessa oopperassa Tukholmassa
1. joulukuuta 1856.
Emil Wikströmin veistämä Paciuksen rintakuva Helsingin
Kaisaniemen puistossa.
Fredrik Pacius (synt.
Friedrich Pacius;
19. maaliskuuta 1809 Hampuri –
8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja, joka asui suurimman osan elämästään
Suomessa. Häntä pidetään suomalaisen taidemusiikin isänä.
Ville Vallgren, "
Topelius ja lapset" Helsingin Koulupuistikko.
Zachris (
Zacharias,
Z.,
Sakari)
Topelius (
14. tammikuuta 1818 Uusikaarlepyy –
12. maaliskuuta 1898 Sipoo) oli
suomenruotsalainen kirjailija,
toimittaja,
historioitsija ja
Helsingin yliopiston rehtori.
Oopperan tapahtumat sijoittuvat nuoren Kaarle-kuninkaan metsästysretkelle Ahvenanmaalle vuonna 1672, ja kuninkaan seurueessa juonitaan vallankaappausta. Romanttisen tarinan teemoja ovat kunnianhimo, rakkaus ja valta.
Kaarle XI (
24. marraskuuta 1655 –
5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin
kuningas 1660–
1697. Kaarle syntyi kuningas
Kaarle X Kustaan ja kuningatar
Hedvig Eleonooran perheeseen. Hän oli isänsä kuollessa vasta 4-vuotias.
Kaarlen holhoojahallitus oli heikko, kun Kaarle itse ryhtyi
hallitsemaan ja sai täysivaltaisuuden vuonna 1672. Kaarle pani toimeen
ison peruutuksen,
jossa valtion tulot yksin Suomessa Käkisalmen lääniä lukuun ottamatta
lisääntyivät peruutettujen lahjoitusmaiden takia noin 200 000
hopeataalarilla.
Libreton käsittelemä historiallinen aikakausi oli mielenkiintoinen, sillä nuori kuningas oli vielä vailla täysiä hallitsijanoikeuksia ja hänen ympärillään käytiin monenlaista valtapeliä.
Vuonna 1655 syntynyt Kaarle XI oli perinyt kuninkaan kruunun vain nelivuotiaana vuonna 1660. Sijaishallitsijana oli hänen äitinsä, Kaarle X:n leski Hedvig Eleonora (1636-1715), mutta käytännössä valtakunnan vahvoja miehiä olivat Pietari Brahe
ja Magnus de la Gardie.
Kaarlelle oli suunnitteilla suuria tehtäviä ja hänelle päätettiin antaa perusteellinen
koulutus niin kielissä kuin historiassakin. Suunnitelmat eivät
toteutuneet, sillä Kaarlella oli huomattavia oppimisvaikeuksia, joita nykyaikana nimitettäisiin ehkä lukihäiriöksi. Hän rakasti luontoa enemmän kuin kirjoja eikä koskaan oppinut kirjoittamaan virheettömästi. Sitäkin taitavampi hän oli ratsastajana ja metsästäjänä.
Ulkomailla Kaarle XI ei käynyt koskaan ja Suomessakin vain kerran. Hän teki Ahvenanmaalle metsästysretken ollessaan 15-vuotias ja vielä vailla täysivaltaisuutta. Sen hän sai seuraavana vuonna ja alkoi hallita varsin menestyksekkäästi.
Omalla vaatimattomalla johtamistavallaan hän sai paljon aikaiseksi: aatelisten valta väheni, heidän maaomaisuuttaan siirtyi valtiolle ja valtakunnan sotilaallinen voima vahvistui. Tanskaa vastaan käytiin voittoisa sota, jonka seurauksena Skåne tuli pysyvästi Ruotsille. Valtion taloudellinen tilannekinparani ja Kaarlen kuollessa nuorena vuonna 1697Ruotsi oli hyvässä kunnossa.
Juhani Koivisto on kirjassaan "Kansa, ooppera ja Kaarle-kuningas" käsitellyt laajasti oopperan taustoja ja merkitystä;
Juonen kannalta olennaisesta asiasta eli hirvenmetsästyslaista Topelius oli kirjoittanut jo aiemmin kirjassa Finland framställd i teckningar. Vuonna 1620 oli todellakin säädetty laki, jonka mukaan hirvenmetsästäminen Ahvenanmaalla on kuninkaan yksinoikeus.
Lain rikkomisesta seurasi kuolemanrangaistus tai vähintään omaisuuden menettäminen ja karkottaminen Inkerinmaalle. Jos oopperan katsojaa jää
vaivaamaan hirvien tuleva kohtalo Ahvenanmaalla, sekin selviää Välskärin kertomuksista.
Kanta harveni uhkaavasti jo vuonna 1710, kun sotilaat metsästivät niitä ruoaksi, ja Ahvenanmaan viimeinen hirviammuttiin 1778 Lemlandissa.Vielä nykyisinkin hirvi puuttuu Ahvenanmaan eläimistöstä, mutta sen tilalla on saksanhirviä niin metsissä kuin Ahvenanmaan vaakunassakin.
Topelius -vuonna 1948 julkaistu postimerkki.
Eräänä vuoden 1850 kevättalven päivänä Zachris Topelius haetutti tupakkaa kymmenellä kopeekalla. Hän sai sanomalehtipaperiin käärityn nyyttinsä, alkoi täyttää piippuaan, sytytti sen ja pian suussa maistuivat ensimmäiset nautinnolliset savut.
Tapansa mukaan Topelius luki kaiken käsiinsä sattuvan ja rapisteli auki myös tupakan käärepaperin. Lehdenpalasessa näytti olevan artikkeli historiallisesta tapahtumasta. Sen mukaan kuningas Kaarle XI oli käynyt Ahvenanmaalla ja hänelle oli siellä järjestetty hirvijahti. Tässä voisi olla tarinanaihe, Topelius huomasi heti.
Ajatus oman oopperan tekemisestä oli selvästi ilmassa 1800-luvun puolivälissä. Musiikkinäytelmiä olivat Suomessa kirjoittaneet jo Fredrik Cygnaeus ja Fredrik Berndtson. Turussa oli julkaistu 1847 J. A. von Essenin laulunäytelmä Skärgårdsflickan, johon musiikin oli sovittanut saksalaissyntyinen Turussa vaikuttanut muusikko Zeller. Näytelmässä oli mukana myös suomalaisia kansanlauluja.
Niinikään saksalaissyntyinen ja Turussa vaikuttanut lahjakas säveltäjä Konrad Greve taas oli tehnyt musiikin laulunäytelmään Den bergtagna, jonka Pacius oli johtanut 1850. Greven tuotantoon kuului myös lähinnä operetiksi tai laulunäytelmäksi luokiteltava En Nylands dragon.
.
Mallia historialliseen oopperaan ei tarvinnut ottaa kaukaa, sillä Ruotsilla oli jo kunniakas kuningasoopperoiden perinne. Niistä tunnetuin oli Naumannin säveltämä Kustaa Vaasa (1786), johon Kustaa III oli itse kirjoittanut libreton proosaluonnoksen. Myös Kustaa Adolfista ja Birger Jarlista oli tehty oopperat ja kuningatar Kristiinasta laulunäytelmä.
Kustaa III joutui itse ammutuksi Tukholman oopperatalon naamiaisissa 1792 ja 1850-luvulla italialainen Giuseppe Verdi sävelsi tapahtumasta oopperan nimeltä Naamiohuvit.
Hirvijahdissa mukana
Turussa 24-3 2014
Simo Tuomola