skip to main |
skip to sidebar
Tänään 26-10 tulee kuluneeksi tasavuosia Englannin kuningas Alfred Suuren kuolemasta Winchesterissä vuonna 899. Ehkäpä hän oli
omalta osaltaan "syyllinen" myös burha bwrh Turun syntymälle. Katsotaanpa.

Alfred Suuri (muinaisenglannin Ælfred, s. 849?, Wantage – k. 26. lokakuuta 899) oli anglosaksien kuningas, joka hallitsi Wessexiä vuosina 871–899. Hän on tunnettu valtakuntansa puolustamisesta tanskalaisia viikinkejä vastaan ja on Knuut Suuren ohella ainoa Englannin monarkki, joka sai lisänimen "Suuri". Hän oli myös ensimmäinen Wessexin kuningas, joka nimesi itsensä Englannin kuninkaaksi.
Kuollessaan Alfred hallitsi voimakasta Wessexia ja oli myös Mercian lääninherrana. Hänet haudattiin Winchesteriin.
Hänen hallintakaudellaan viikinkien kanssa solmitun muodollisen rauhan myötä Englanti jaettiin kahteen osaan. Alfredin
hallintaan tuli etelä- ja länsiosat ja viikingeille pohjois- ja itäosat,
joita kutsuttiin nimellä danelagen
(Danelaw). Hopeapennyssä hänen arvonimekseen oli annettu Rex
Anglor[um], "Englannin kuningas", mitä arvonimeä oli ennen Alfredia
käyttänyt vain Offa.
Alfred Suuri.
Oppineena miehenä Alfred kokosi lakeja, perusti kouluja ja käännätti latinalaisia kirjoja. Hänen aloitteestaan norjalainen Ottar teki retken pitkin Jäämeren rannikkoa Vienanmerelle asti ja slesvigiläinen Wulfston Suomenlahdelle. Lieko Wulfston yltänyt retkillään aina Turkuun saakka.
Alfred aloitti suojattujen kaupunkien eli burhien rakentamisen ympäri eteläisen Englannin. Niihin sijoitettiin varuskunniksi lähiseutujen ja kaupungin asukkaat.
Turku
piirrettiin maailmankartalle vuonna 1154 kun arabimaantieteilijä
al-Idrisi julkaisi Italiassa maantieteellisen teoksen ja kartaston,
jossa kaupunki esiintyi juuri nimellä burh bwrh Abuwa.
Turulla oli siis ilmeisesti
esiasteensa ennen Koroisten kauppapaikkaa, jonka piispa Folkvinus
perusti joskus 1180 ja Samppalinnan jokisuistolinnoitusta, josta löytyy
maininta vuodelta 1211. Tietenkin se on voinut olla juuri tuo Samppalinnan turva- ja kauppalinnoitus.
Vuoden 900 paikkeilla
Aurajokilaakso oli jo tärkeä viikinkiajan kauppapaikka ja Samppalinna
ja Vartiovuori palvelivat pian alueen puolustustehtävissä.
Samppalinna
on sijainnut tuossa Vartiovuoren matalammalla jatkolla, jota sanotaan
Samppalinnan vuoreksi. Tarkkaan katsoen muinaisesta linnoituksesta
siellä on vieläkin joitakin kivilaitteita jäljellä. Jokivarsilinnoitus
kuuluu Kaarinan Rätiälään eli Sotalaisten kylään.

Al-Idrisin kuvaus Suomesta vuodelta 1154.
Niinkuin
huomaatte, Al-Idrisi kuvasi maantieteellisessä teoksessaan mm. Fmrk- ja
Tbst-nimisiä maita, joiden oletetaan tarkoittaneen Lounais-Suomea,
Finnmarkia sekä Hämettä.
Al-Idrisi mainitsee myös alueella sijaitsevia
kaupunkeja. Al-Idrisin mainitsemat paikat ovat ehkä olleet jonkinlaisia
markkinapaikkoja. Kaupunkimaisia asutuksia Suomessa ei nykyisen käsityksen mukaan ollut vielä 1100-luvulla.
Bwrh
Abuwa ei tarkoittanut myöskään Liedon Vanhalinnaa, jota sinänsä
voidaan pitää Turun varhaisena alkuasteena. Kun Halisten koski syntyi
joskus vuoden 800 paikkeilla, se vaikeutti yhteyksiä Linnavuorelle,
josta ei ole olemassa varmoja 800- ja 900-lukujen löytöjä. Vuorella
ei ehkä ollut tuolloin pysyvää miehitystä tai varuskuntaa, mutta
jossakin Aurajokisuistossa sellainen varmasti sijaitsi.

Al-Idrisin maailmankartta vuodelta 1154, etelä siis ylhäällä.
Nostetaan tässä vaiheessa siis kuitenkin hattua kuningas Alfred Suurelle. Hän
aloitti suojattujen kaupunkien, turvalinnakkeiden eli burhien
rakentamisen maansa suojaksi. Ja hän myös lähetti slesvigiläisen
soturipurjehtija ja kauppamies Wulfstonin tutkimusmatkalle
Suomenlahdelle kartoittamaan alueen mahdollisuuksia. Ehkäpä hän oli
omalta osaltaan "syyllinen" myös burha bwrh Turun syntymälle.
Agricolan
kielenkäytössä muuten "turua" merkitsee juuri turvapaikkaa, turcua,
jollainen esim. Samppalinnan linnoitus aikanaan oli.
Virallisestihan kaupungin historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi Gregorius IX päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin
soveliaampaan paikkaan.
Aurajokilaakso oli ollut vaurasta,
järjestäytynyttä ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo
rautakaudella, mutta kirkolta sen valloitus onnistui siis vasta 1200-luvulla.
Turvassa täällä
Turussa 26-10 2017
Simo Tuomola
Tänään 26-10 tulee kuluneeksi tasavuosia Englannin kuningas Alfred Suuren kuolemasta Winchesterissä vuonna 899. Ehkäpä hän oli
omalta osaltaan "syyllinen" myös burha bwrh Turun syntymälle. Katsotaanpa.

Alfred Suuri (muinaisenglannin Ælfred, s. 849?, Wantage – k. 26. lokakuuta 899) oli anglosaksien kuningas, joka hallitsi Wessexiä vuosina 871–899. Hän on tunnettu valtakuntansa puolustamisesta tanskalaisia viikinkejä vastaan ja on Knuut Suuren ohella ainoa Englannin monarkki, joka sai lisänimen "Suuri". Hän oli myös ensimmäinen Wessexin kuningas, joka nimesi itsensä Englannin kuninkaaksi.
Kuollessaan Alfred hallitsi voimakasta Wessexia ja oli myös Mercian lääninherrana. Hänet haudattiin Winchesteriin.
Hänen hallintakaudellaan viikinkien kanssa solmitun muodollisen rauhan myötä Englanti jaettiin kahteen osaan. Alfredin
hallintaan tuli etelä- ja länsiosat ja viikingeille pohjois- ja itäosat,
joita kutsuttiin nimellä danelagen
(Danelaw). Hopeapennyssä hänen arvonimekseen oli annettu Rex
Anglor[um], "Englannin kuningas", mitä arvonimeä oli ennen Alfredia
käyttänyt vain Offa.
Alfred Suuri.
Oppineena miehenä Alfred kokosi lakeja, perusti kouluja ja käännätti latinalaisia kirjoja. Hänen aloitteestaan norjalainen Ottar teki retken pitkin Jäämeren rannikkoa Vienanmerelle asti ja slesvigiläinen Wulfston Suomenlahdelle. Lieko Wulfston yltänyt retkillään aina Turkuun saakka.
Alfred aloitti suojattujen kaupunkien eli burhien rakentamisen ympäri eteläisen Englannin. Niihin sijoitettiin varuskunniksi lähiseutujen ja kaupungin asukkaat.
Turku
piirrettiin maailmankartalle vuonna 1154 kun arabimaantieteilijä
al-Idrisi julkaisi Italiassa maantieteellisen teoksen ja kartaston,
jossa kaupunki esiintyi juuri nimellä burh bwrh Abuwa.
Turulla oli siis ilmeisesti
esiasteensa ennen Koroisten kauppapaikkaa, jonka piispa Folkvinus
perusti joskus 1180 ja Samppalinnan jokisuistolinnoitusta, josta löytyy
maininta vuodelta 1211. Tietenkin se on voinut olla juuri tuo Samppalinnan turva- ja kauppalinnoitus.
Vuoden 900 paikkeilla
Aurajokilaakso oli jo tärkeä viikinkiajan kauppapaikka ja Samppalinna
ja Vartiovuori palvelivat pian alueen puolustustehtävissä.
Samppalinna
on sijainnut tuossa Vartiovuoren matalammalla jatkolla, jota sanotaan
Samppalinnan vuoreksi. Tarkkaan katsoen muinaisesta linnoituksesta
siellä on vieläkin joitakin kivilaitteita jäljellä. Jokivarsilinnoitus
kuuluu Kaarinan Rätiälään eli Sotalaisten kylään.

Al-Idrisin kuvaus Suomesta vuodelta 1154.
Niinkuin
huomaatte, Al-Idrisi kuvasi maantieteellisessä teoksessaan mm. Fmrk- ja
Tbst-nimisiä maita, joiden oletetaan tarkoittaneen Lounais-Suomea,
Finnmarkia sekä Hämettä.
Al-Idrisi mainitsee myös alueella sijaitsevia
kaupunkeja. Al-Idrisin mainitsemat paikat ovat ehkä olleet jonkinlaisia
markkinapaikkoja. Kaupunkimaisia asutuksia Suomessa ei nykyisen käsityksen mukaan ollut vielä 1100-luvulla.
Bwrh
Abuwa ei tarkoittanut myöskään Liedon Vanhalinnaa, jota sinänsä
voidaan pitää Turun varhaisena alkuasteena. Kun Halisten koski syntyi
joskus vuoden 800 paikkeilla, se vaikeutti yhteyksiä Linnavuorelle,
josta ei ole olemassa varmoja 800- ja 900-lukujen löytöjä. Vuorella
ei ehkä ollut tuolloin pysyvää miehitystä tai varuskuntaa, mutta
jossakin Aurajokisuistossa sellainen varmasti sijaitsi.

Al-Idrisin maailmankartta vuodelta 1154, etelä siis ylhäällä.
Nostetaan tässä vaiheessa siis kuitenkin hattua kuningas Alfred Suurelle. Hän
aloitti suojattujen kaupunkien, turvalinnakkeiden eli burhien
rakentamisen maansa suojaksi. Ja hän myös lähetti slesvigiläisen
soturipurjehtija ja kauppamies Wulfstonin tutkimusmatkalle
Suomenlahdelle kartoittamaan alueen mahdollisuuksia. Ehkäpä hän oli
omalta osaltaan "syyllinen" myös burha bwrh Turun syntymälle.
Agricolan
kielenkäytössä muuten "turua" merkitsee juuri turvapaikkaa, turcua,
jollainen esim. Samppalinnan linnoitus aikanaan oli.
Virallisestihan kaupungin historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi Gregorius IX päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin
soveliaampaan paikkaan.
Aurajokilaakso oli ollut vaurasta,
järjestäytynyttä ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo
rautakaudella, mutta kirkolta sen valloitus onnistui siis vasta 1200-luvulla.
Turvassa täällä
Turussa 26-10 2017
Simo Tuomola
Tällä
päivämäärällä 25-10 1632 vietettiin tuolloisen Ruotsin valtakunnan
järjestyksessään toisen yliopiston avajaisia Tartossa.

Louis Höflingerin piirros Tarton yliopistosta vuodelta 1860.
1632 – pidettiin Ruotsin valtakunnan toisen yliopiston, Academia Gustavianan juhlalliset avajaiset Tartossa.
Alkujaan yliopiston opiskelijat olivat saksalaisia ja ruotsalaisia, ja pieni osuus opiskelijoista oli myös suomalaisia. Virolaisia ei 1600-luvulla opiskellut Tarton yliopistossa lainkaan.
Academia
Gustaviana oli perustettu sotaleirillä Saksassa 30. kesäkuuta Kustaa II
Aadolfin toimesta, Virohan kuului tuolloin Ruotsille. Ruotsin
ensimmäinen yliopisto oli perustettu Upsalaan 1477 ja se kolmas, Turun
Akatemia perustettiin 1640.
Millaiseen maailmaan älyn valoa
tuolloin tuotiin. Juuri 1632 Galileo Galilei oli julkaissut kirjansa
Dialogi, jossa käsiteltiin aurinkokeskeistä ja maakeskeistä
maailmankuvaa kun yritettiin löytää syytä vuorovesi-ilmiölle. Ja sehän
ei papistolle sopinut ja jo seuraavana vuonna 1633 Galileo sai tuomionsa
jumalanpilkasta ja miehen teokset liitettiin kirkon kiellettyjen
kirjojen listalle.

Kirjan Dialogo dei due massimi sistemi del mondo kansilehti.
Dialogi kahdesta maailmanjärjestyksestä eli Dialogi (ital. Dialogo dei due massimi sistemi del mondo) on Galileo Galilein kirjoittama aurinko- ja maakeskistä maailmankuvaa käsittelevä kirja. Se julkaistiin inkvisition nimellisellä hyväksynnällä Firenzessä 1632.
Seuraavana vuonna Galilei tuomittiin jumalanpilkasta, jolloin kirja lisättiin katolisen kirkon kiellettyjen kirjojen luetteloon,
josta se poistettiin vasta 1822. Samalla myös muut Galilein teokset
kiellettiin. Kirja muodostuu neljän päivän aikana käytävistä kahden filosofin ja yhden maallikon välisistä keskusteluista.
Kun
kuningas Kustaa II Aadolf kuoli 1632, tuli tuolloin 6-vuotiaasta
Kristiinasta Ruotsin kuningatar ja holhoojahallitus otti maassa vallan.
Kun Kristiina oli perustamassa Turkuun yliopistoa, harkittiin aluksi
juuri Tarton yliopiston toimintojen siirtämistä Turkuun.

Alkuperäinen akatemia sijaitsi Turun tuomiokirkon kehämuurissa. Grekenborgin paikalle valmistui vuonna 1764 kaksikerroksinen
uudisrakennus sovelletuille tieteille eli anatomialle, kemialle ja
fysiikalle. Akatemiatalo toinen oikealta, etualalla Sovellettujen
tieteiden talo

Tuomiokirkon ympäristö vuodelta 1754 olevan kartan mukaan. Akatemia sai käyttöönsä kirkonmuurin koillispuolella sijainneen
pitkänomaisen kaksikerroksisen talon, jota katedraalikoulu oli siihen
asti isännöinyt. Sen alakerrassa oli kaksi luentosalia, tarpeistohuone
ja ruiskuhuone.
Yläkerrassa oli suuri luentosali (auditorium maximum) ja
konsistorin sali. Talon itäpuolella oli neliskulmainen rakennus,
katedraalikouluun kuulunut Grekenborg, jonka pihaan ”koulun multiin”
haudattiin köyhien ruumiit vielä 1650-luvulla. Ruttotautiin kuolleet
haudattiin kirkon ”pohjoispuolen multiin”.
Lopulta
päädyttiin kuitenkin Turun kymnaasin (1630-1640) muuttamisesta Turun
Akatemiaksi, Regia academia aboensis. Kymnaasin edeltäjänä oli
puolestaan toiminut Suomen ensimmäinen koulu, Turun katedraalikoulu
(1276-1630).
Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla ylläpitämä koulu ja palveli lähinnä pappien koulutusta. Katedraalikoulu oli Suomen ensimmäinen koulu. Sen perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276.
Koulussa opetettiin Raamattua, latinan kielioppia, retoriikkaa ja dialektiikkaa sekä musiikkia ja laulua. Oppiaineet kuuluvat vapaiden taiteiden triviumiin. Koulu muutettiin vuonna 1630 Turun kymnaasiksi, josta puolestaan tuli vuonna 1640 Turun akatemia.
Noin vuoden 1470 vaiheilla rakennettiin tuomiokirkon rungon jatkoksi sen itäpäähän mahtava kulmikas kappeli,
joka nykyisin on kirkon pääkuorina. Samalla rakennettiin kirkon ympäri
toista metriä paksu ja runsaat 3 1/2 m korkea muuri, joka ympäröi
laajaa rauhoitettua kirkkopihaa. Sen yhteyteen rakennettiin lukuisia
rakennuksia, joista monet tulivat 1600-luvulla perustetun Turun akatemian käytettäviksi.



Turun akatemian vihkiäiset (Albert Edelfelt, 1902).
Kehämuurin
rakentaminen tuomiokirkon turvaksi oli piispa Konrad Bitzin
suurhankkeita, osaksi turvaksi kirkon aarteita uhkaavia merirosvoja
vastaan. Kirkossa oli riehunut tulipalo 1464 ja kun piispa lähtee
kunnostamaan kirkkoa nykyiseen korkeuteen, saa rakennus myös 1467
mennessä maailman pahuutta vastaan suojakseen tiilimuurin, jonka kaakkois- ja lounaispuolelle
sijoitetaan korkeat porttitornit kirkon arvovaltaa korostamaan.

Konrad Bitz (Kort Bitz) (k. 1489) toimi Turun piispana vuosina 1460–1489. Hän otti osaa Kalmarin unioniin liittyviin sotiin. Bitzin aikana painettiin hänen tilauksestaan ensimmäinen Suomea varten painettu kirja, Missale Aboense, vuonna 1488. Konrad Bitz kuoli Kuusistossa 13.3.1489 ja hänet on haudattu Turun tuomiokirkkoon.
Katedraalikoulu sijaitsi alun perin tuomiokirkon
yhteydessä sen muurissa olleessa rakennuksessa. Akatemiaksi
muuttamisen jälkeenkin kaupunkiin jäi silti yhä yliopistoon valmistava
katedraalikoulu, josta alettiin vuonna 1641 käyttää triviaalikoulun
nimeä. Koulu sai edelleen tilansa tuomiokirkkomuurin rakennuksista
nykyisten kirkkorappusten edestä, ja loppututkinnon saaneet oppilaat
pääsivät suoraan yliopistoon.
Vuonna 1830 koulu jaettiin ylempään alkeisoppilaitokseen ja lukioon, josta tuli uusi Turun kymnaasi, aina vuoteen 1872 saakka. Lukiolle osoitettiin uudet tilat Vanhan Suurtorin laidalta. Nykyisin koulun perinteitä jatkaa Katedralskolan i Åbo.
Sivistyksen siiveniskuin
Turussa 25-10 2017
Simo Tuomola
Tänään
24-10 tulee kuluneeksi tasavuosia Westfalenin rauhansopimuksen
lopullisesta ratifioinnista, sen kahden täydentävän rauhansopimuksen
allekirjoittamisesta vuonna 1648. Rauha päätti samalla 30-vuotisen
sodan, jonka kuvioissa Turkukin oli vahvasti mukana.

Rauhansopimuksen ratifiointi Münsterissä (Gerard ter Borch Münster, 1648)
Ruotsin täysivaltaisina edustajina neuvotteluihon osallistuivat Johan Oxenstierna, kansleri Axel Oxenstiernan poika, ja Johan Adler Salvius.
Ruotsi sai Etu-Pommerin, jota siitä lähtien nimitettiin Ruotsin Pommeriksi, Wismarin ja Bremenin arkkihiippakunnan ja Verdenin hiippakunnan perinnöllisiksi läänityksikseen ja niiden myötä edustajan ja äänen keisarikunnan valtiopäiville sekä myös Ylä-Saksin, Ala-Saksin ja Westfalenin maapäiville.

Valkeavuoren taistelu 8. marraskuuta 1620. Maalaus löytyy Pradosta (Pieter Snayers.)
Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella. Sodan pääasiallisena alkusyynä olivat katolisten ja protestanttien väliset ristiriidat.
Ruotsi soti kolmikymmenvuotisen sodan lopulla (1643–1645) myös Tanskaa vastaan. Voitto tässä sodassa ja alueluovutukset Westfalenin rauhassa merkitsivät Ruotsin suurvalta-aseman alkua.
Vuonna
1648 Turussa siis vietetään suuria juhlia; konvehteja, tykinlaukauksia,
juomia, soittoa, tanssia, aterioita, ilotulitus ja ylioppilaiden
teatteriesitys, komedia, jonka aiheena on Norjan viikinkikuninkaan Olavi
Tryggvenpojan avioliitto Ruotsin kuningas Olavi Sylikuninkaan kanssa.
Olavi Sylikuningas oli Eerik Voittoisan poika ja Ruotsin kuningas vuodesta 993 vuoteen 1022. Hän oli Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas

Johan Wernerin muotokuva nuoresta Pietari Brahesta vuodelta 1619 löytyy Skoklosterin linnan kokoelmista.
Vieraina
Pietari Brahen johdolla mm. hovioikeuden presidentti, Turun ja
Tallinnan piispat, maaneuvokset, Suomen aatelisto, yliopisron rehtorit
ja suuri joukko Turun porvareita. Kreivilliset seurapiirihäät kestävät
lähes viikon Viron maaherran Erik Oxenstiernan ja kuvernöörin
veljentytär Elisabeth Brahen saadessa toisensa 10. syyskuuta.
Olisi
voitu juhlia yhtä prameasti myös Westfalenin rauhaa 24-10. Olihan Turku
ollut tämänkin sotajakson aikana melkoinen sotakaupunki ja täältä
sotapäälliköt ovat lähteneet joukkoineen torvet soiden milloin minnekin
tantereelle ja osa saanut lopulta hautapaikkansa Turun tuomiokirkosta.
Valtakunta
sai rauhan myötä 5 miljoonaa riikintaalaria korvauksia joukkojensa
kärsimyksistä ja huomattava etu oli myös se, että sen tärkeä
kauppakumppani Hollanti tunnustettiin tässä rauhassa itsenäiseksi.
Suomalaisina
sankareina tällä sotajaksolla olivat toimineet mm. Kustaa Horn, Arvid
Wittenberg, Torsten Stålhandske ja Eerik Slang. Ruotsin väliintulo
sotamelskeeseen ajoittuu vuosille 1630-1635.
Porin kreivi Kustaa Horn (1592-1657)
Kustaa Horn af Björneborg (ruots. Gustaf Horn, 22. lokakuuta 1592 – 10. toukokuuta 1657) oli suomalainen marsalkka, valtiomies, kreivi ja vapaaherra. Hänestä tuli valtaneuvos vuonna 1624, sotamarsalkka 1628, Porin kreivi 1651, Liivinmaan kenraalikuvernööri 1652 ja valtakunnanmarsalkka 1653.
Olisimme siis voineet häntäkin juhlistaa tuossa 22-10 syntymäpäivänsä johdosta. Kolmikymmenvuotisessa sodassa Horn oli Kustaa II Aadolfin lähin mies, ja Hornin taito toi Ruotsille tärkeän voiton Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa 1631.
Vuonna 1651 kuningatar Kristiina antoi Hornille Porin kreivikunnan, johon kuului Porin kaupunki sekä yli 350 taloa Ulvilassa, Huittisissa ja Kokemäellä. Turussa hänellä oli joitakin kaupunkikiinteistöjä ja Paimiossa Meltolan kartano, jonka hän oli ostanut Turun pormestari Petter Plagmanilta 1627.
Hornin valta-asema tunnustettiin myös Turussa vuonna 1657, kun paikallinen hurjapää Kaarle Jordan joutui Turun linnan vankilaan elämöintinsä vuoksi. Mies lupasi tuolloin Kustaa Hornille 12 ratsuhevosta, jos vain pääsisi jälleen vapaalle jalalle.
Arvid Wittenberg (1606, Porvoo – 7. syyskuuta 1657, Zamosc) oli ruotsalainen marsalkka ja valtaneuvos. Hän palveli Ruotsin armeijassa kolmikymmenvuotisessa sodassa ja Pohjan sodassa. Wittenberg toimi kahdesti lyhyen aikaa kolmikymmenvuotisen sodan aikana Ruotsin armeijan ylipäällikkönä
Eerik Slang (k. 1642) oli sotapäällikkö, kenraalimajuri. Hän oli Kustaa II Aadolfin mukana Saksassa sotimassa.
Rohkeutensa vuoksi hän sai kunnianimen "Ruotsin Leonidas". Hän menetti
taistelussa vuonna 1636 oikean käsivartensa ja kaatui Leipzigin
lähistöllä.

Torsten Stålhandske vuonna 1934 julkaistussa postimerkissä.
Torsten Stålhandske (1. syyskuuta 1593 Porvoon pitäjä – 21. huhtikuuta 1644 Haderslev) oli suomalainen Ruotsin armeijassa palvellut ratsuväen kenraali ja hakkapeliittojen päällikkö kolmikymmenvuotisen sodan aikana. Hänen hautamuistomerkkinsä on Turun tuomiokirkossa.
Kuningas
Kustaa Aadolf lähtee kesäkuussa 1630 Tukholmasta laivoineen Saksaan
tukemaan protestantteja. Suomalaisia joukkoja, hakkapeliittoja kootaan
19. toukokuuta Turkuun, josta ne purjehtivat Saksaan. Matkaan lähtee
kaksi jalkaväkirykmenttiä ja 7 ratsuväkikomppaniaa, johtajinaan Torsten
Stålhandske ja liivinmaalainen aatelismies Reinhold Wunsch.
Varsinais-Suomen
rykmentissä on noin 1000 miestä. Ratsuväkeä kootaan Suomesta yhteensä
noin 3000 ratsukkoa eli 24 komppaniaa, jalkaväkeä 9 rykmenttiä eli
yhteensä noin 14 000 miestä. Laivausta Stralsundiin odottaa Turussa 3769
jalkaväkisotilasta ja 1625 ratsumiestä ratsuineen, yhteensä 29
komppaniaa jalka- ja ratsuväkeä. Turusta lähtevät joukot nousevat
Pommerin rannikolla maihin juhannuksena 1630 ja ehtivät taisteluihin
mukaan heinäkuun alussa.

Hakkapeliitta kuvattuna vuonna 1940 julkaistussa postimerkissä.
Suomalaisten joukkojen kokonaisosuus Ruotsin sotaväestä 1600-luvulla oli runsaat 30 prosenttia.
Ratsuväessä suomalaisten joukkojen osuus oli kuitenkin oleellisesti
suurempi: Puolan sodan lopussa suomalaisia ratsukkoja oli yli 3 000,
ruotsalaisia 2 300.
Hakkapeliittoja käytettiin ensimmäisenä Puolan sodan taisteluissa 1600-luvun aikana. Tunnetuimmat hakkapeliittataistelut lienevät Breitenfeld 1631, Rain 1632, Lützen 1632, Nördlingen 1634, Leipzig 1642 sekä Jankov 1645. Torsten Stålhandske oli Suomessa syntynyt hakkapeliittojen päällikkö ja myöhemmin myös koko ratsuväen kenraali.
YK: Yhdistyneiden kansakuntien päivä ("United Nations Day"). Vietetty vuodesta 1948. YK:n peruskirja (eli YK:n syntymäpäivä) astui voimaan 24.10.1945.
Liput liehuen
Turussa 24-10 2017
Simo Tuomola