Tänään 19-8 kirjaamme ylös jälleen yhden sellaisen päivämäärän, joka tulisi erityisesti huomioida viimeistään vietettäessä Turun Kulttuurivuotta 2011. Tänään tulee kuluneeksi näet tasavuosia siitä, kun Porthanin ympärille ryhmittynyt salaseura Aurora järjesti Turussa 19-8-1773 maamme ensimmäisen julkisen konsertin.
Konsertti järjestettiin vuotta aiemmin tapahtuneen Kustaa III vallankaappauksen kunniaksi, kun valistunut monarkki oli uuden hallitusmuodon myötä kaapannut vallan säädyiltä elokuussa 1772. Musiikkiharrastus oli Tukholmassa laajentunut jo hovin ulkopuolelle ja sinne oli 1766 perustettu salaseura Utile dulci, jonka kokouksissa musiikilla oli tärkeä rooli. Tähän seuraan kuuluivat suomalaisista mm. Carl Fredrik Fredenheim, Pehr Jusleen sekä hänen serkkunsa Henrik Gabriel Porthan.
Elokuussa 1770 Utile dulcen esikuvan innoittamina miehet perustivat Turkuun oman salaseuransa Auroran. Se pisti pystyyn Suomen ensimmäisen sanomalehden ja käänsi sääntömuutoksen myötä 1773 huomionsa myös kansan musiikilliseen sivistykseen. Tuomiokirkon urkurille oli aikoinaan myönnetty yksinoikeus huolehtia musiikista kaupungista, eikä se herroja tyydyttänyt.
Carl Petter Lenning ei heidän mielestään hoitanut kunnolla esim. vuoden 1772 promootiomusiikkia ja niinpä Aurora-seuran vuoden 1773 sääntömuutoksessa lausutaan julkisen konserttitoiminnan syntysanat Turussa:
Hyvää musikaalista makua ei voida onnellisesti levittää, ellei Yleisö saa kuulla hyvin järjestettyjä ja esitettyjä Konsertteja; ja se kustannus, mikä tästä koituu, on kohtuuden mukaan korvattava. Siten voi Yhdyskunnan musikaalinen luokka, tarvittaessa muiden taitavien muusikkojen avustamana, kernaimmin Yhdyskunnan omassa huoneistossa, joka siltä osin järjestetään vapaaksi, silloin tällöin esittää Yleistä musiikkia, parhaitten mestarien teoksia; joihin pilettejä voidaan myydä siihen hintaan ja tulo käyttää niihin tarpeisiin, jotka Yhdyskunta parhaaksi ja hyödyllisimmiksi havaitsee. Sellaisia Yleisiä konsertteja ei sen vuoksi järjestetä ilman koko Yhdyskunnan suostumusta, koska myös jäsenet, lukuun ottamatta musikaalista luokkaa, maksavat pilettinsä.
Ensimmäisen julkisen konserttinsa Aurora-seura järjesti siis 19.elokuuta 1773 ja Auroran lehti raportoi siitä näin:
eräs taitava ääni lauloi tätä tilaisuutta varten sävelletyn, sopivin säkeistöin varustetun aarian (en til detta tillfället componerad Aria, med tjenlige verser, af en skickelig röst blef utsungen).
Myöhempi salapoliisityö on arvioinut konsertin mahdollista sisältöä näin:
Aariaa on arveltu joko katedraalikoulun laulunopettajan Johan Lindellin tai Turussa opiskelleen runoilijan, myöhemmin mm. Joseph Martin Krausin (1756—92) suuroopperan Aeneas i Carthago libretistinä tunnetuksi tulleen Johan Henrik Kellgrenin säveltämäksi.
Luultavasti konsertissa kuultiin myös sotilaskapellimestari Johan Fredrik Jahnin (n. 1730 — n. 1791) johtaman, Auroran musikaalisen luokan jäsenistä ja sotilassoittajista koostuvan orkesterin esityksiä, kuten seuran toisessakin, 21. elokuuta 1774 järjestämässä konsertissa, joka jäi myös sen viimeiseksi. Molemmista konserteista Jahnille ja hänen sotilassoittajilleen maksettiin palkkio.
Julistuksen mukaisesti avoin konsertti pidettiin "Yhdyskunnan omassa huoneistossa" Aurajokirannassa vanhan Kirjaston edustalla sijainneessa kauppias ja laivanvarustaja Baerin kolmikerroksisessa talossa, jonka keskikerroksessa Aurora-seura kokoontui.
Musisoiden
Turussa 19-8-2009
Simo Tuomola
keskiviikko 19. elokuuta 2009
maanantai 10. elokuuta 2009
Aikansa kullakin
Tänään 11-8 tulee kuluneeksi tasavuosia Mayakalenterin alkumerkinnästä 3114 eaa. Pitkälaskussa kalenterin kuluva 5125 vuoden mittainen perusjakso päättyy talvipäivänseisaukseen 21.12.2012, jota jotkut pitävät maailmanlopun enteenä, toiset uuden jakson alkuna.
Mayakalenterin täysi kierros on 13 Baktunia eli 20 Katunia eli 20 kpl 395 vuoden jaksoa. Kalenterin perusyksikkönä on Kin, vuorokausi. Uinal on 20 vrk, Tun 18 uinalia eli 360 vrk. Katun on 20 Tunia eli noin 20 vuotta ja Baktun 20 Katunia, noin 395 vuotta.
Suomessa ilmestyi ensimmäinen almanakka vuonna 1608 ja ensimmäinen tunnettu suomalainen tähtitieteilijä Sigfridus Aronus Forsius sai yksinoikeuden kalenterien tekoon koko valtakunnassa, kun Kustaa II Aadolf nimitti hänet 1612 kuninkaalliseksi tähtitieteilijäksi. Hän muutti 1618 takaisin Suomeen Tammisaaren kirkkoherraksi ja joutui salatieteistä selkkauksiin vallanpitäjien kanssa. Hän julkaisi vuosina 1608-1623 ruotsinkielisiä almanakkoja, jotka pitivät sisällään myös ennustuskirjoja.
Hän laati almanakkoja Suomessa Turun horisontin mukaan. Ajan tietoa tallennettiin myös puuhun veistettyihin riimukalentereihin, joissa päivät ryhmitettiin kirkollisen opin mukaisesti seitsenpäiväisiksi viikoiksi, mutta vuosi jaettiin 13 kuukauteen, mukana mm. helmenkuu, vaahtokuu, mahlakuu ja ruojakuu.
Toki kalenteri oli tuttu Turussa jo ennen Forsiuksenkin aikaa, kun Suomen vanhin lakikirja Codex Aboensis valmistui 1437 Turun linnanpäällikkö Hans Kröpelinin kirjurin käsistä ja luovutettiin Turun piispa Maunu Tavastille. Se pitää sisällään vanhimman laatuaan kokonaan säilyneen kalenterin, Turun hiippakuntaa varten kirjoitetun latinankielisen kalenterin. Ensimmäinen suomenkielinen kalenteri on vuodelta 1705.
Kalenterit laadittiin tuolloin Turun horisontin mukaan eli:
Mayakalenterin täysi kierros on 13 Baktunia eli 20 Katunia eli 20 kpl 395 vuoden jaksoa. Kalenterin perusyksikkönä on Kin, vuorokausi. Uinal on 20 vrk, Tun 18 uinalia eli 360 vrk. Katun on 20 Tunia eli noin 20 vuotta ja Baktun 20 Katunia, noin 395 vuotta.
Suomessa ilmestyi ensimmäinen almanakka vuonna 1608 ja ensimmäinen tunnettu suomalainen tähtitieteilijä Sigfridus Aronus Forsius sai yksinoikeuden kalenterien tekoon koko valtakunnassa, kun Kustaa II Aadolf nimitti hänet 1612 kuninkaalliseksi tähtitieteilijäksi. Hän muutti 1618 takaisin Suomeen Tammisaaren kirkkoherraksi ja joutui salatieteistä selkkauksiin vallanpitäjien kanssa. Hän julkaisi vuosina 1608-1623 ruotsinkielisiä almanakkoja, jotka pitivät sisällään myös ennustuskirjoja.
Hän laati almanakkoja Suomessa Turun horisontin mukaan. Ajan tietoa tallennettiin myös puuhun veistettyihin riimukalentereihin, joissa päivät ryhmitettiin kirkollisen opin mukaisesti seitsenpäiväisiksi viikoiksi, mutta vuosi jaettiin 13 kuukauteen, mukana mm. helmenkuu, vaahtokuu, mahlakuu ja ruojakuu.
Toki kalenteri oli tuttu Turussa jo ennen Forsiuksenkin aikaa, kun Suomen vanhin lakikirja Codex Aboensis valmistui 1437 Turun linnanpäällikkö Hans Kröpelinin kirjurin käsistä ja luovutettiin Turun piispa Maunu Tavastille. Se pitää sisällään vanhimman laatuaan kokonaan säilyneen kalenterin, Turun hiippakuntaa varten kirjoitetun latinankielisen kalenterin. Ensimmäinen suomenkielinen kalenteri on vuodelta 1705.
Kalenterit laadittiin tuolloin Turun horisontin mukaan eli:
Turun aikaa
Radiota satuin tuossa kuuntelemaan. Se on semmonen laite, josta tulee ääntä, muttei näy kuin mielikuvia. Siellä kajahtivat Turun tuomiokirkon kellot keskipäivän merkiksi. Ja paskan marjat, ei kello täällä Turussa ihan oikeasti ole puolenpäivän aikaan 12 vaan 12:30:58. Aurikoaikaan siis uskotaan, eikä mihinkään keksittyyn vyöhykeaikaan.
Vuodesta 1833 alkaen maassa noudatettiin Helsingin keskiaurinkoaikaa ja vappuna 1.5.1921 siirryttiin 30. pituuspiirin mukaiseen Itä-Euroopan vyöhykeaikaan, joka on 2 tuntia edessä maailman yleisaikaa.
Tosiasiassa aurinko on Helsingistä katsoen etelässä keskimäärin 20 min 11 sek kellon osoittaman puolenpäivän jälkeen. Turussa siis 30 min 58 sek. Näin on, joka paikkakunnalla oli ihan oikeesti oma kellonaikansa aikoinaan. Vasta junien lähtöaikoja tuumattaessa, havaittiin tilanne ongelmalliseksi ja siirryttiin yhteisaikaan.
Nythän ne kahdentoista lyönnit saa vaikka kännykkään ääniksi, ois se kuuluisa joulu ainainen kun Suomen Turku julistaisi joulurauhan joka soitolla. Jos joku nyt joskus sattuis soittamaan.
Ajattomasti
Turussa 11-8-2009
Simo Tuomola
Vuodesta 1833 alkaen maassa noudatettiin Helsingin keskiaurinkoaikaa ja vappuna 1.5.1921 siirryttiin 30. pituuspiirin mukaiseen Itä-Euroopan vyöhykeaikaan, joka on 2 tuntia edessä maailman yleisaikaa.
Tosiasiassa aurinko on Helsingistä katsoen etelässä keskimäärin 20 min 11 sek kellon osoittaman puolenpäivän jälkeen. Turussa siis 30 min 58 sek. Näin on, joka paikkakunnalla oli ihan oikeesti oma kellonaikansa aikoinaan. Vasta junien lähtöaikoja tuumattaessa, havaittiin tilanne ongelmalliseksi ja siirryttiin yhteisaikaan.
Nythän ne kahdentoista lyönnit saa vaikka kännykkään ääniksi, ois se kuuluisa joulu ainainen kun Suomen Turku julistaisi joulurauhan joka soitolla. Jos joku nyt joskus sattuis soittamaan.
Ajattomasti
Turussa 11-8-2009
Simo Tuomola
Louhisaaren Fleming
Tänään 10-08 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä katastrofista, jossa kuningas Kustaa II Aadolf Vaasan kruununlaiva Vasa kaatui tuulenpuuskassa taivallettuaan Tukholman edustalla 1628 neitsytmatkaansa vain 1300 metrin verran, upoten syvyyksiin 333 vuodeksi.
Kustaa II vietti paljon aikaa Turussa ja täällä hänen luottomiehiinsä lukeutui mm. Klaus Laurinpoika Fleming, jolle kuningas antoi 1615 tehtäväksi uudistaa laivastonsa. Ruissalon tammimetsää parturoitiin ahkerasti Tukholman laivatelakoiden tarpeisiin ja parturointia jatkettiin vuoteen 1621, jolloin Flemingin rakennuttama viidenkymmenen sotalaivan ja sadan kuljetusaluksen laivasto purjehtii kuninkaan johdolla Riikaa piirittämään. Ruotsin merimahdin uusi uljas lippulaiva Vasa rakennettiin 1621-1625 osaksi tuota laivastoa ja 64 kanuunoineen se oli Euroopan suurimpia sota-aluksia.
Klaus Laurinpoika Fleming eteni urallaan Ruotsin laivaston amiraaliksi ja hänen ehdotuksestaan hallitus perusti 1638 Delaware-joen suistoon Uuden Ruotsin siirtokunnan, jonne Kalmar Nyckel -alus vei sen ensimmäiset asukkaat. Siirtokunnan kuvernöörinä toimi 1643-1653 Flemingin kaveri, everstiluutnantti Juhana Printz, joka tuli hyvin toimeen intiaanien kanssa.
Printzillä oli oma osuutensa myös Vasa-laivan kohtaloissa. Kun alus 1961 nostettiin syvyyksistä, oli sen tykeistä enää jäljellä 3 kanuunaa."Miehet, jotka osasivat mennä veden alle" eli sen ajan sukelluskellon taitajat olivat onnistuneet 1660-luvulla nostamaan tykit syvyyksistä, yhtenä osaajana juuri Johan Printz.
Klaus Laurinpoika Flemingin merellinen taival päättyi 1644, kun hänen johtamansa 46 aluksen laivasto kohtasi meritaistelussa Tanskan kuningas Kristian IV:n laivaston. Yhteenotossa Louhisaaressa syntynyt Fleming haavoittui kuolettavasti.
Seilissä täällä
Turussa 10-08-2009
Simo Tuomola
Kustaa II vietti paljon aikaa Turussa ja täällä hänen luottomiehiinsä lukeutui mm. Klaus Laurinpoika Fleming, jolle kuningas antoi 1615 tehtäväksi uudistaa laivastonsa. Ruissalon tammimetsää parturoitiin ahkerasti Tukholman laivatelakoiden tarpeisiin ja parturointia jatkettiin vuoteen 1621, jolloin Flemingin rakennuttama viidenkymmenen sotalaivan ja sadan kuljetusaluksen laivasto purjehtii kuninkaan johdolla Riikaa piirittämään. Ruotsin merimahdin uusi uljas lippulaiva Vasa rakennettiin 1621-1625 osaksi tuota laivastoa ja 64 kanuunoineen se oli Euroopan suurimpia sota-aluksia.
Klaus Laurinpoika Fleming eteni urallaan Ruotsin laivaston amiraaliksi ja hänen ehdotuksestaan hallitus perusti 1638 Delaware-joen suistoon Uuden Ruotsin siirtokunnan, jonne Kalmar Nyckel -alus vei sen ensimmäiset asukkaat. Siirtokunnan kuvernöörinä toimi 1643-1653 Flemingin kaveri, everstiluutnantti Juhana Printz, joka tuli hyvin toimeen intiaanien kanssa.
Printzillä oli oma osuutensa myös Vasa-laivan kohtaloissa. Kun alus 1961 nostettiin syvyyksistä, oli sen tykeistä enää jäljellä 3 kanuunaa."Miehet, jotka osasivat mennä veden alle" eli sen ajan sukelluskellon taitajat olivat onnistuneet 1660-luvulla nostamaan tykit syvyyksistä, yhtenä osaajana juuri Johan Printz.
Klaus Laurinpoika Flemingin merellinen taival päättyi 1644, kun hänen johtamansa 46 aluksen laivasto kohtasi meritaistelussa Tanskan kuningas Kristian IV:n laivaston. Yhteenotossa Louhisaaressa syntynyt Fleming haavoittui kuolettavasti.
Seilissä täällä
Turussa 10-08-2009
Simo Tuomola
lauantai 8. elokuuta 2009
Turun Rauha
Eilen 07-08 tuli kuluneeksi tasavuosia Turun rauhan solmimisesta 1743. Rauha päätti Hattujen sodan 1741-43 ja Pikkuvihan venäläismiehityksen. Uudenkaupungin rauhassa 1721 menetettyjen Vanhan Suomen alueiden lisäksi Ruotsi menetti Venäjälle nyt myös Savonlinnan, Lappeenrannan ja Haminan alueet rajajokena Kymijoki.
Turun rauhankongressin kokouspaikkana toimi Turun raatihuone ja kaikkiaan Turussa pidettiin 19 kokousta helmikuusta elokuuhun 1743. Väliaikainen rauhansopimus allekirjoitettiin 16. kesäkuuta ja lopulliseksi muotoiltu Turun rauha solmittiin 7.8.1743 Turun vanhassa raatihuoneessa. Rauhansopimuksen asiakirjaa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa.
Kolmikolkkahattujen sotaherrat kääntyivät sodan ollessa uhkaavassa vaiheessa keisarinna Elisabetin puoleen välirauhan pidentämiseksi. Elisabet antoikin manifestin 18. maaliskuuta 1742, valittaen sotaa ja moittien sen aloittanutta Ruotsin hallitusta. Suomalaisille hän lupasi sovintoa ja ystävyyttä, jos kansa ei auttaisi Ruotsin armeijaa. Muussa tapauksessa Venäjä hävittäisi maan tulella ja miekan terällä.
Julistus sisälsi myös kuuluisan lupauksen, että jos suomalaiset haluavat erota Ruotsin valtakunnasta ja
ylös asettavat yhden oman vapan Hallituxen,
keisarinna tahtoo
häidän oman toivåns ja anomuxens jälcken caickissa tiloissa osotta heille yhden uskollisen avun.
Näillä sanoilla Suomi olisi voinut tulla itsenäiseksi valtioksi jo Turun rauhassa 1743. Ruotsin sotaherrojen Buddenbrock ja Lewenhaupt päät putosivat mestauspölkyllä Tukholmassa ennen rauhatekoa ja kansa sai muutakin hupia kun Pikkuvihan pyörteissä varakkaan turkulaisen liikemiehen Carl Merthenin tytär Eva valloitti venäläisten skottikenraali James Keithin sydämen, nousten Suomen epäviralliseksi herttuattareksi. Eva seurasi häntä venäläisten poistuessa maasta ja muutti "kihlattunsa" kanssa 1747 Preussiin.
Rauhassa täällä
Turussa 8-8-2009
Simo Tuomola
Turun rauhankongressin kokouspaikkana toimi Turun raatihuone ja kaikkiaan Turussa pidettiin 19 kokousta helmikuusta elokuuhun 1743. Väliaikainen rauhansopimus allekirjoitettiin 16. kesäkuuta ja lopulliseksi muotoiltu Turun rauha solmittiin 7.8.1743 Turun vanhassa raatihuoneessa. Rauhansopimuksen asiakirjaa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa.
Kolmikolkkahattujen sotaherrat kääntyivät sodan ollessa uhkaavassa vaiheessa keisarinna Elisabetin puoleen välirauhan pidentämiseksi. Elisabet antoikin manifestin 18. maaliskuuta 1742, valittaen sotaa ja moittien sen aloittanutta Ruotsin hallitusta. Suomalaisille hän lupasi sovintoa ja ystävyyttä, jos kansa ei auttaisi Ruotsin armeijaa. Muussa tapauksessa Venäjä hävittäisi maan tulella ja miekan terällä.
Julistus sisälsi myös kuuluisan lupauksen, että jos suomalaiset haluavat erota Ruotsin valtakunnasta ja
ylös asettavat yhden oman vapan Hallituxen,
keisarinna tahtoo
häidän oman toivåns ja anomuxens jälcken caickissa tiloissa osotta heille yhden uskollisen avun.
Näillä sanoilla Suomi olisi voinut tulla itsenäiseksi valtioksi jo Turun rauhassa 1743. Ruotsin sotaherrojen Buddenbrock ja Lewenhaupt päät putosivat mestauspölkyllä Tukholmassa ennen rauhatekoa ja kansa sai muutakin hupia kun Pikkuvihan pyörteissä varakkaan turkulaisen liikemiehen Carl Merthenin tytär Eva valloitti venäläisten skottikenraali James Keithin sydämen, nousten Suomen epäviralliseksi herttuattareksi. Eva seurasi häntä venäläisten poistuessa maasta ja muutti "kihlattunsa" kanssa 1747 Preussiin.
Rauhassa täällä
Turussa 8-8-2009
Simo Tuomola
maanantai 3. elokuuta 2009
Maantiellä
Tänään voisimme hyvästä syystä pysähtyä Turun hautausmaalla korttelin V.5.3. haudalle 11.163a, jolle on pystytetty Jussi Vikaisen veistämä hautareliefi, jonka aiheena on matkasauva ja käsi.
Sen alla lepää akateemikko ja runoilija, Oulun poika Veikko Antero Koskenniemi, joka kuoli Turussa 4. elokuuta 1962. Hän oli Valkoisen Suomen hovirunoilija, ensimmäinen Turun yliopistoon nimitetty professori ja Turun yliopiston rehtori vuosina 1924-32. Koskenniemen esikoisteos Runoja ilmestyi 1906. Elegiat ja Sydän ja kuolema ovat miehen parhaita teoksia.
Lippulaulu ja Finlandia-hymnin nykysanat ovat vanhoollisena pidetyn runoniekan käsialaa, mutta yhtä hyvin hänen hautapaateensa olisi voinut kaivertaa tekstin Filosofin hauta:
Turussa 04-08-2009
Simo Tuomola
Sen alla lepää akateemikko ja runoilija, Oulun poika Veikko Antero Koskenniemi, joka kuoli Turussa 4. elokuuta 1962. Hän oli Valkoisen Suomen hovirunoilija, ensimmäinen Turun yliopistoon nimitetty professori ja Turun yliopiston rehtori vuosina 1924-32. Koskenniemen esikoisteos Runoja ilmestyi 1906. Elegiat ja Sydän ja kuolema ovat miehen parhaita teoksia.
Lippulaulu ja Finlandia-hymnin nykysanat ovat vanhoollisena pidetyn runoniekan käsialaa, mutta yhtä hyvin hänen hautapaateensa olisi voinut kaivertaa tekstin Filosofin hauta:
Täällä mun luuni on, maantien laidassa, aloen alla,
Tänne mun kuopannut on rakas vaimoni mun,
Rientäen luotani ensimmäisen kulkijan kaulaan.
Vuossadat nukkuessain tien yli on tomunneet,
Kulkenut on rikas, köyhä ja kulkenut viisas ja narri,
onnellistapa ei kulkenut ainuttakaan.
Kulkija, ken nyt juur´ ohi käyt, voit laskea sauvas,
Jäädä mun vierellein hetkeäs vuottamahan.
Ei edessäs sitä oo, mitä etsit, ei takanaskaan:
Maantie on edessäs, maantie on takanas.
Turussa 04-08-2009
Simo Tuomola
perjantai 24. heinäkuuta 2009
Syntikivi
Tänään 25-7 Jaakko heittää nimipäivänsä kunniaksi kylmän kiven vesiä viilentämään. Vanhassa kalenterissa kivi heitettiin vasta 5. elokuuta. Päivä on myös Ukkosen päivä, jolloin ei saa liikoja metelöidä, jottei ukkonen satoa pilaisi. Jo Inkavaltion aikaan vietettiin tässä kohtaa Ilyap'n juhlaa ukkosen, salaman ja sään jumalan kunniaksi tai peloksi.
Vanha kalenteri vuosimallia 1900 kertoo myös näin: Jalot sulhot Jaakoppina, pääpukarit Pärttylinä, päiwänä Pärttylin perästä liikkuwat likaiset sulhot.
Katolisen kirkon piirissä vietetään tänään Espanjan suojeluspyhimyksen Jaakob Vanhemman muistopäivää. Jaakob Sebedeuksen poika eli Pyhä Jaakko oli yksi opetuslapsista ja apostoleista. Hän kuoli ensimmäisenä apostolimarttyyrinä Jerusalemissa vuonna 44 kuningas Herodes Agrippan mestauttamana.
Espanjaan Santiago de Compostellaan Pyhän Jaakobin hautapaikalle on vaellettu kaikkialta Euroopasta jo 800-luvulta lähtien ja se on edelleen yksi maailman suosituimmista pyhiinvaelluskohteista.
Tähän pyhiinvaellukseen liittyy alunperin myös tuo kylmän kiven heittäminen. Kivi symboloi syntitaakkaa ja se heitetään pois synneistä vapautumisen merkiksi. Onnistuneen matkan jälkeen pyhiinvaeltajat kiinnittävät viittaansa simpukan, joka on säilynyt Pyhän Jaakobin tien kulkijan tunnuksena näihin päiviin saakka.
Suomessa tuon reitin yhtenä välietappina toimii Rymättylän kirkko, jonka nimikkopyhimys Pyhä Jaakko on. Kivikirkko on rakennettu 1500-luvulla ja sen yhdeksästä säilyneestä keskiaikaisesta puuveistoksesta kaksi esittää Pyhää Jaakobia. Katolisella keskiajalla siellä pidettiin Jaakon päivänä Jaakon messu.
Messuillaan
Turussa 25-7-2009
Simo Tuomola
Vanha kalenteri vuosimallia 1900 kertoo myös näin: Jalot sulhot Jaakoppina, pääpukarit Pärttylinä, päiwänä Pärttylin perästä liikkuwat likaiset sulhot.
Katolisen kirkon piirissä vietetään tänään Espanjan suojeluspyhimyksen Jaakob Vanhemman muistopäivää. Jaakob Sebedeuksen poika eli Pyhä Jaakko oli yksi opetuslapsista ja apostoleista. Hän kuoli ensimmäisenä apostolimarttyyrinä Jerusalemissa vuonna 44 kuningas Herodes Agrippan mestauttamana.
Espanjaan Santiago de Compostellaan Pyhän Jaakobin hautapaikalle on vaellettu kaikkialta Euroopasta jo 800-luvulta lähtien ja se on edelleen yksi maailman suosituimmista pyhiinvaelluskohteista.
Tähän pyhiinvaellukseen liittyy alunperin myös tuo kylmän kiven heittäminen. Kivi symboloi syntitaakkaa ja se heitetään pois synneistä vapautumisen merkiksi. Onnistuneen matkan jälkeen pyhiinvaeltajat kiinnittävät viittaansa simpukan, joka on säilynyt Pyhän Jaakobin tien kulkijan tunnuksena näihin päiviin saakka.
Suomessa tuon reitin yhtenä välietappina toimii Rymättylän kirkko, jonka nimikkopyhimys Pyhä Jaakko on. Kivikirkko on rakennettu 1500-luvulla ja sen yhdeksästä säilyneestä keskiaikaisesta puuveistoksesta kaksi esittää Pyhää Jaakobia. Katolisella keskiajalla siellä pidettiin Jaakon päivänä Jaakon messu.
Messuillaan
Turussa 25-7-2009
Simo Tuomola
torstai 16. heinäkuuta 2009
Plootuvoro
Tällä päivämäärällä 16-7-1661 tukholmalainen pankki Stockholms Banco laski liikkeelle Euroopan ensimmäiset setelit, joilla yritettiin korvata hieman hankalasti käsiteltäviä kupariplootuja.
Kuningatar Kristiinan aikanahan 1644 kymmenen hopeataalarin arvoinen kupariplootu painoi maailman suurimpana kolikkona jo 19,72 kiloa ja oli mitoiltaan 33x62,5 cm.Taalarin plootukin painoi 1,5 kg ja sillä sai ostettua lehmän.
Noita jättiplootuja vuosimallia 1644 on jäljellä vielä seitsemän kappaletta, mutta Johan Palmstruchin allekirjoittamia Euroopan ensimmäisiä seteleitä vuodelta 1661 ei ole säilynyt ainuttakaan. Väärentäjät olivat heti setelien kimpussa ja jo syksyllä 1663 pankki itsekin oli laskenut liikkeelle liikaa seteleitä kuparirahavarantoonsa nähden ja se julistettiin konkurssiin 1667. Palmstruch tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin.
Oman kosketukseni tuohon maailman suurimpaan kolikkoon sain viime kesänä vieraillessani Tukholman Kuninkaalisessa Rahakabinetissa, jossa kävijät saivat omakohtaisesti nostella tuollaista lähes 20 kilon plootua. Höh, ruotsinlaivalla mokoma ei kuiteskaan maksuksi kelvannu eikä pelikoneeseen mahtunut. Piti vaan käyttää Turun aurtuoita.
Eurohuumassa
Turussa 16-7-2009
Simo Tuomola
Kuningatar Kristiinan aikanahan 1644 kymmenen hopeataalarin arvoinen kupariplootu painoi maailman suurimpana kolikkona jo 19,72 kiloa ja oli mitoiltaan 33x62,5 cm.Taalarin plootukin painoi 1,5 kg ja sillä sai ostettua lehmän.
Noita jättiplootuja vuosimallia 1644 on jäljellä vielä seitsemän kappaletta, mutta Johan Palmstruchin allekirjoittamia Euroopan ensimmäisiä seteleitä vuodelta 1661 ei ole säilynyt ainuttakaan. Väärentäjät olivat heti setelien kimpussa ja jo syksyllä 1663 pankki itsekin oli laskenut liikkeelle liikaa seteleitä kuparirahavarantoonsa nähden ja se julistettiin konkurssiin 1667. Palmstruch tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin.
Oman kosketukseni tuohon maailman suurimpaan kolikkoon sain viime kesänä vieraillessani Tukholman Kuninkaalisessa Rahakabinetissa, jossa kävijät saivat omakohtaisesti nostella tuollaista lähes 20 kilon plootua. Höh, ruotsinlaivalla mokoma ei kuiteskaan maksuksi kelvannu eikä pelikoneeseen mahtunut. Piti vaan käyttää Turun aurtuoita.
Eurohuumassa
Turussa 16-7-2009
Simo Tuomola
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
