torstai 1. huhtikuuta 2010

Tarvasjoki Go Go

Eilen 31-3 jos jumala soi, oli meidän jalkaväenkenraalimme, kreivi Gustaf Mauritz Armfeltin syntymäpäivä. Mies oli putkahtanut ilmoille Tarvasjoella 31.3.1757.

Samassa paikassa, jossa allekirjoittanut on "syntynyt" pari sataa vuotta myöhemmin -49 ja siellä myös Venomin lämppärinä Euroopassa kierrellyt Metallica soitti ensimmäisen Suomen keikkansa Tarvashovissa 14.12.1984. Piti soittaa Tankin kakkosbändinä, mut Tank perus. Micke sai rumpupalikat ja nimmarit farkkutakkiinsa.



http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5c/G_M_Armfelt.jpg

Turun läänin maaherran poika Mauritz sen sijaan opiskeli aikansa Turun Akatemiassa, mutta karkasi sitten Tukholmaan yltäen aina kuningas Kustaa III:n neuvonantajien ja kulttuurivaikuttajien piiriin saakka. Kuninkaan kuoltua Armfelt toimi hänen alaikäisen poikansa holhoojana ja Tukholman ylikuvernöörinä.

Myöhemmin hän veljeili Venäjän Katariina II kanssa ja Tukholmassa hänet tuomittiin kuolemaan petturina. Aikanaan miehen kunnia palautettiin ja hän palasi Venäjän miehittämään Suomeen, toimien mm. Suomen kenraalikuvernöörinä ja Turun Akatemian kanslerina.

Mies kuoli 1814 ja haudattiin Halikon kirkkoon.

Sittemmin kansalliseksi herättäjäksi nimitetyn Adolf Iwar Arwidssonin suuhun laitettu lentävä lause ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia” ("Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar"), oli jo Armfeltin piirin johtolauseena.

Turussa Armfelt ei ollut niitä pidetyimpiä ihmisiä. Hänen mielestään:

"Turku on tyytymättömyyden ja kateuden tyyssija, kurja kylä, jossa ilmapiiri on saastunut ja jossa vallitsee maailman huonoin yhteishenki."

"Turussa asuu leväperäisiä virkamiehiä, laiskoja professoreja, juutalaismielisiä kauppiaita ja häijyjä akkoja. Turku on luola ja hökkelikylä, joka on sytytettävä ja poltettava poroksi"

Kun Turku sitten 4-9-1827 paloi, oli täällä iloista opiskelijaelämää eläneellä Armfeltin pojalla Alexander Armfeltillä vähän hankalat olot. Isää voitiin syyttää Turun syrjimisestä, mutta oli Armfelt jotain saanut aikaankin; hänen aloitteestaan tänne oli perustettu Kliininen instituutti. Ja Alexander itse asteli eteenpäin isänsä viitoittamaa tietä aina Pietariin Suomen asioiden esittelijäksi, vaikuttaen mm. Suomen markan käyttöönottoon.
Sataikko, omena ja suomo olivat markka-sanan vaihtoehtoja tuolloin.

Kreivillisesti
Turussa 1-4-2010
Simo Tuomola

Ei kommentteja: