Punainen julistus
Tänään 1-6 vietetään Yrjö Mäkelinin synttäreitä.
Joskus sitä on käyttöä runoilijoillekin;
Punainen julistus
Yrjö Esaias Emanuel Mäkelin (1. kesäkuuta 1875 Tampere – 18. syyskuuta 1923 Helsinki) oli suomalainen suutari ja poliitikko, joka teki elämäntyönsä sosialistisena sanomalehtimiehenä, Suomen sosialidemokraattisen puolueen johdossa ja kansanedustajana (1908–1910, 1913–1917).
Yrjö Mäkelin.
Tänään 1-11-08 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun runoilija Kössi Lindström kapusi Tampereen Raatihuoneen parvekkeelle 1905 lukeakseen Kansan Lehden päätoimittaja Yrjö Mäkelinin suurlakon aikana laatiman Punaisen julistuksen.
Julistus sisälsi kyllä työväen vaatimuksia, mutta sen hyväksyivät myös perustuslailliset. Julistus oli painettu punaiselle paperille, siitä sen nimi. Siinä vaadittiin paitsi Suomen Senaatin eroa, myös yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, yhdistymisvapautta ja sensuurin lopettamista.
Schauman oli ampunut kenraalikuvernööri Bobrikovin 1904, oltiin siis tosissaan liikkeellä ja tulostakin saatiin aikaan: valittiin väliaikainen hallitus ja keisari antoi Marraskuun manifestin, jolla ensimmäinen sortokausi 1899-1905 saatiin kuriin. Suomen venäläistäminen tuli muotiin uudelleen toisen sortokauden aikana 1909-1917.
Nikolai Ivanovitš Bobrikov (ven. Николай Иванович Бобриков) (27. tammikuuta 1839 Strelna – 17. kesäkuuta 1904 Helsinki) oli venäläinen kenraali ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1898–1904.
Николай Иванович Бобриков.
Julistuskirja Suomen kansalle
Kansan etuja ja oikeuksia valvomaan valittu komitea esittää kokouksen hyväksyttäväksi seuraavat ponnet:
1:ksi. a) Ne kurjat matelijat, jotka venäläistä virkavaltaa pokkuroiden ovat onnistuneet pääsemään kotimaiseen hallitukseemme jäseniksi, ja jotka muodostaessaan tuon hallituksen ovat häpeällisesti polkeneet ei ainoastaan lakeja, vaan vieläpä kansan pyhimpiä oikeuskäsityksiä, erotkoon heti toimestaan.
b) Erotetun hallituksen tilalle valitkoot Helsingin asukkaat väliaikaisen hallituksen sellaisista miehistä, jotka tiettävästi kunnioittavat lakia ja oikeutta, joille isänmaamme suuri asia on kallis ja joilla on mikäli mahdollista koko kansan luottamus.
Valitseminen toimitettakoon suljetulla äänestyksellä, johon äänestykseen oikeutettuja osaa ottamaan olkoot kaikki 21 vuotta täyttäneet pääkaupungin asukkaat sukupuoleen katsomatta. Kullakin valitsijalla olkoon ainoastaan 1 ääni. Kaupungin Maistraatti ryhtyköön heti vaalivalmistuksiin.
c)Näin kokoonpannun hallituksen ensimmäisenä tehtävänä olkoon kansalliskokouksen kokoonkutsuminen, jota ennen älköön väliaikainen hallitus ryhtykö mihinkään sellaisiin uudistuspuuhiin, jotka suuremmassa määrässä kysyisivät kansan varoja; sen sijaan olkoon hallituksella täysi varojen käyttöoikeus kaikissa sen suuntaisissa asioissa, joiden tarkoituksena on maan sisäisen itsenäisyyden turvaaminen. Hallituksen kaikki toimenpiteet olkoot ehdottomasti julkisia, ja on se toimistaan tilivelvollinen kansalliskokoukselle.
2:ksi. Koska etuoikeutetut luokat eri tahoilla maata näkyvät näinä päivinä innokkaasti puuhaavan eduskunnan kokoonkutsumista, julistaa proletariaatti, ettei se voi missään tapauksessa hyväksyä sellaista eduskuntaa, joka on pantu kokoon nykyisen valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Jos luokkaeduskunta tästä varoituksesta huolimatta kutsutaan kokoon, teroittaa maan työväki jo ajoissa omistavain luokkain mieliin, että nykyisten päiväin tapahtumat tulevat moninkertaisina uudistumaan heti kuin valtiopäiväkutsumus on julaistu.
Sen sijaan kutsuttakoon täydellä lainsäädäntövallalla varustettu kansalliskokous heti kokoon. Kansalliskokousta kokoonpantaessa olkoon jokaisella 21 vuotta täyttäneellä hyvämaineisella Suomen kansalaisella niin miehellä kuin naisella yhtäläinen ja välitön ääni- ja vaalioikeus.
Kaupunkien maistraatit ja kunnalishallitukset maalla pitäkööt aikanaan huolen siitä, etteivät mitkään käytännölliset esteet tule vähimmässäkään määrässä vaikeuttamaan ja viivästyttämään kansalliskokouksen kutsumista.
3:ksi. Me kunnioitamme ja rakastamme Venäjän jaloa kansaa, vaikka sydämemme pohjasta vihaammekin sitä saastaista virkavaltaisuutta joka viime vuosina on tässä maassa venäläisyyttä edustanut. Meillä ei ole mitään erityistä halua irtaantua suuresta Venäjästä jos vain saamme takeet siitä, että Venäjän kansan parhaimmat ainekset ottavat Venäjän valtakunnan hallituksen käsiinsä ja jos ei tapausten kulku tee tuollaista irtaantumista välttämättömäksi. Mutta kaikessa tapauksessa me vaadimme, että Suomi vaikka se pysyykin Venäjän irroittamattomana osana tunnustetaan erityiseksi valtioksi täydellisellä itsehallinto- ja lainsäädäntö-oikeudella.
4:ksi. Käytäntöön sovelluttaen ehdottoman kansalaisvapauden periaatteet vaadimme me:
a) kansalaisten kokoontuminen neuvottelemaan yhteisistä asioistaan olkoon tästä lähin esteetön. Minkäänlaista virallista valvontaa vaikkapa olisikin vaan muodollista laatua, älköön sallittako;
b) kansalaisilla olkoon oikeus perustaa esteettömästi seuroja ja yhdistyksiä, olkootpa ne valtiollista, taloudellista tai sivistyksellistä laatua. Ainoastaan ilmoittautumisvelvollisuus näiden perustamisesta katsotaan tarpeelliseksi;
c) sana, sekä painettu että puhuttu, on katsottava heti vapaaksi. Minkäänlaisia säädöksiä ja velvoituksia, jotka vähimmässäkin määrässä tahtovat kahlita tätä ihmisten ja vapaiden kansalaisten luonnollisinta oikeutta, älköön tästä lähin siedettäkö.
Me käännymme tällä julistuksella koko Suomen kansan puoleen, pyytäen, että kaikki valtiollista ja yhteiskunnallista sortoa kärsineet ihmiset kertyisivät yksimielisesti niiden mahtavien aatteiden ympärille, joiden henkinen lippu tämä julistus on.
Tässä on sanottu kaikki se, mitä – joko tajullisesti tai tajuttomasti – on ollut jokaisen todellista vapautta ja ihmisoikeuksia rakastavan kansalaisen sydäntä lähinnä. Peruuttakaa siis ne enemmän tai vähemmän epäonnistuneet ponnet, joita eri seuduilla maata on näiden päivien kuluessa laadittu ja valmistautukaa, jos niin tarvitaan, sydänverellänne kirjoittamaan kaiken sen alle mitä edellä on sanottu.
Tampereella 1 p. marraskuuta 1905
Edellä mainitun komitean asettama valiokunta.
Yrjö Mäkelin
Eetu Salin
Vihtori Kosonen
Heikki Lindroos
Siiri Lemberg
Tämän ehdotuksen on kansan etuja ja oikeuksia valvomaan valittu suurlakko-komitea yksimielisesti hyväksynyt.
Suurlakko-komitean puolesta:
A. Lagerström, puheenjohtaja
Yrjö Sirola, sihteeri
Luettu suuressa kansalaiskokouksessa 1. p. marrask. 1905 klo 10 e.pp tuhansiin nousevalle ihmisjoukolle, joka hyväksyi sen jyrisevällä hyvä ja eläköön huudoilla.
Julistuksen luki
Kössi Lindström
Vakuudeksi suurlakkokomitean muut jäsenet
Olga Koskinen
Ellen Mäkelin
Lyyli Lundvall
Lydia Ruohomäki
Hanna Winsten
Maria Ahlqvist
Hulda Nyman
Heikki Tanner
A.F. Fihlman
Aku Vuorela
H. Koskinen
Emil Viljanen
Anna Riipinen
V. Lundelin
K. Hj. Johansson
J. Kaitila
Surulakossa
Turussa 1-6-2011
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti