Ristiretkellä

Ristiretkellä

Tänään 26-12 tulee kuluneeksi tasavuosia Ruotsin kuningas Valdemarin kuolemasta 1302. Valdemar Birgerinpoika toimi Ruotsin kuninkaana vuosina 1250-1275 Eerik Eerikinpoika Sammalkielen (Eerik XI) jälkeen ja kuoli veljensä Maunu Ladonlukon määräämässä vankityrmässä 26-12-1302.




Kung Valdemar av Sverige
Samtida bildstod i Skara domkyrka (skulptören okänd).


Valdemar Birgerinpoika (1240–26. joulukuuta 1302) oli Ruotsin kuningas 1250–1275. Hänen isänsä oli Birger-jaarli, jolla oli todellinen valta Valdemarin vielä ollessa alaikäinen. Valdemar oli naimisissa tanskalaisen prinsessa Sofian kanssa.



Valdemar Birgerinpojan vaakuna (1252).

Birgerin kuoltua Valdemarin veli Maunu alkoi heti havitella kruunua. Valdemarilla oli myös suhde vaimonsa siskon Tanskan prinsessa Juttan kanssa. Tästä syystä hän joutui tekemään parannuksentekomatkan Roomaan vuonna 1274. Palattuaan Ruotsiin hänen veljensä Maunu ja Eerik, jotka saivat apua Tanskan kuninkaalta Erik Glippingiltä, nousivat kapinaan ja löivät Valdemarin Hovan taistelussa vuonna 1275.

Kung Valdemars sigill.

Vuonna 1275 Maunu katkaisi välit veljiensä kuningas Valdemarin ja nuoremman Eerikin kanssa, ja pakeni Tanskan kuninkaan Erik Klippingin luo Tanskaan. Maunu palasi 100 tanskalaisen sotilaan ja 700 saksalaisen palkkasotilaan kanssa ja kukisti Valdemarin Hovan taistelussa. Heinäkuussa samana vuonna Magnus valittiin Ruotsin kuninkaaksi Moran kivillä.

Valdemar ja Sofia pakenivat Norjaan ja Maunusta tuli kuningas. Vuonna 1277 Valdemar sai Göötanmaan palkaksi siitä, että luopuisi vaatimuksestaan Ruotsin kruunuun. Valdemar joutui maanpakoon Tanskaan sen jälkeen, kun hän otti osaa kapinaan, joka melkein syrjäytti Maunun. Vuonna 1288 Maunu vangitsi Valdemarin Nyköpingshusin linnaan, jossa hän kuoli vuonna 1302.

Valdemar fänglades i 14 år på Nyköpingshus där han avled år 1302.

Av okänd anledning återvände Valdemar till Sverige. Brodern Magnus lät år 1288 sätta honom i fängelse på Nyköpingshus. Officiellt på grund av att han var otillräknelig och hade väckt anstöt genom sitt lättsinniga leverne. Han dog 1302 på Nyköpingshus. Enligt en traditionell uppfattning är han begravd i Vreta kloster. Enligt en nyare hypotes har han dock begravts i Riddarholmskyrkan i Stockholm.

Näistä muinaisista hautapaikoista ei aina voida olla kuitenkaan kovin varmoja; ruotsalaiset arkeologit ovat viimeksi selvittäneet huijauksen viidensadan vuoden takaa. Tukholman Riddarholmenin kirkkoa on pidetty 1200-luvulla kuolleen kuningas Maunu Ladonlukon viimeisenä leposijana. Tutkijoiden mukaan haudassa lepää kuitenkin aivan muita vainajia.

Tukholman (1252) perustaja Birger-jaarli oli talvella 1250 sotaretkellä Suomessa liittämässä Varsinais-Suomea ja Hämettä osaksi Ruotsin valtakuntaa, kun hänen alaikäinen poikansa Valdemar valittiin maan kuninkaaksi.

Todellinen valta Ruotsissa oli kuitenkin koko ajan Birger-jaarlin käsissä. Eikä silloinen Turku, josta nyt tuli osa Ruotsin valtakuntaa, ollut mikä tahansa kyläpahanen. Piispanistuin oli siiretty 1229 Nousiaisista Turun Koroisiin, jonne oli noussut tärkeäksi kauppapaikaksi linnoitettu piispankartano. Hansakaupan myötä saapuivat myös kerjäläismunkit ja perustivat Koroisiin Pyhän Olavin Dominikaaniluostarin 1249.

Viljasuolle Unikankareen rantaan syntyi vanhalle uhripaikalle ensin satamatoimintaa, sittemmin kirkollinen keskus. Turun linnaleirin rakennustyöt pantiin aluille Aurajoen suistossa Aniniemen saarella 1283. Dominikaanit siirsivät konventtinsa Lyypekinmäelle rakennettuun uuteen luostariin 1297 ja 17.6.1300 Pyhän Henrikin kirkko Unikankareen kukkulalla on valmis vihittäväksi käyttöön. Turku oli siis jo aikalailla kaupunkimainen kun kuningas Valdemar 1302 kuoli.


Civitas Aboa
Turussa 26-12-2011
Simo Tuomola

Mihin katosi Ruotsin kuningasperhe haudastaan?

julkaistu pe 9.12. klo 14:11, päivitetty pe 9.12. klo 21:02

Ruotsalaiset arkeologit ovat selvittäneet huijauksen viidensadan vuoden takaa. Tukholman Riddarholmenin kirkkoa on pidetty 1200-luvulla kuolleen kuningas Maunu Ladonlukon viimeisenä leposijana. Tutkijoiden mukaan haudassa lepää kuitenkin aivan muita vainajia.

Hautakammio avattiin viime vuonna ja sieltä löytyi yhdeksän vainajaa, joiden on 1570-luvulta lähtien kerrottu olevan kuningas Maunu Ladonlukko (oikeammin Magnus Birgersson) ja hänen lähimmät perheenjäsenensä.

Uppsalan yliopiston professorin Göran Possnertin mukaan vainajat ovat täysin varmasti peräisin joko 1400-luvulta tai aivan 1500-luvun alusta. Maunu Ladonlukko kuoli jo vuonna 1290.

Ruotsalaiset historiantutkijat arvelevat, että 1500-luvulla hallinnut kuningas Juhana III merkitsi haudan kolmesataa vuotta aiemmin hallinneen edeltäjänsä haudaksi pönkittääkseen omaa vaikutusvaltaansa.

Historiantutkijat pitävät löytöä sensaationa. Historiallinen lähdekritiikki nousee havainnon johdosta uuteen arvoon.

Tutkijat aikovat seuraavaksi avata toisen kirkossa olevan hautaholvin, jossa tulisi olla 1400-luvulla hallinneen Kaarle Knuutinpojan jäännökset. Maunu Ladonlukko saattaa olla tässä haudassa.

Tukholman vanhan kaupungin kupeessa sijaitseva Riddarholmenin kirkko on yksi kaupungin suosituimpia historiallisia nähtävyyksiä. Sinne on haudattu suurin osa Ruotsin entisistä kuninkaista.

YLE Uutiset