Kreivaillaan

Kreivin aikaan

Tänään 18-2 juhlimme Per Abrahamsson Brahen syntymää 1602. Syntymäpaikkana Rydboholmin linna Upplandissa. Kreivi Pietari Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637-1640 ja 1648-1651. Suuren tahtomiehen aikaa sanotaan maassa syystäkin Kreivin ajaksi;

Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds.

Minä olin maahan ja maa minuun sangen tyytyväinen.



Per Abrahamsson (Pietari Abrahaminpoika) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydholm, Ruotsi – 12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi. Brahen tunnolliselle ja taitavalle toiminnalle oli ominaista asiallisuus ja ennakkoluulottomuus alaisiaan kohtaan.






1637: Suomen kenraalikuvernööriksi Turun linnaan 7. kesäkuuta nimitetty Pietari Brahe saapuu myrskyisän merimatkan jälkeen 21. marraskuuta hallituskaupunkiinsa Turkuun tykinlaukausten saattelemana puolisonsa Kristiina Katariina Stenbockin seurassa Neitsyt-laivalla. Brahe ei paljoa aikaile, vaan tekee jo 14. joulukuuta ehdotuksen yliopiston perustamisesta Turkuun ja valtaneuvosto vahvistaa esityksen 11.lokakuuta 1638.

Suomen suuriruhtinatar, kuningatar Kristiinan ja hänen holhoojansa Axel Oxenstiernan johdolla allekirjoitetaan 26. maaliskuuta 1640 Turun akatemian perustamiskirja ja opinahjo vihitään suurin juhlallisuuksin käyttöön 15. heinäkuuta 1640.

Brahe lähtee heti myös uudistamaan Turun asemakaavaa; kaupungin länsipuolelle kaavoitetaan Kuningattarenkatu uusine toreineen ja länsirannan arvotontit varataan ritaristolle ja aatelistolle. Rahvasta moititaan puolestaan taikauskoisuudesta ja laiskuuden ja juoppouden lisääntyminen pistetään tupakan liian aikaisen ja ylellisen nauttimisen piikkiin. Brahe ehdottaakin tupakan sulkemista kaupungin apteekkeihin ja antamista vain lääkkeinä sairaille.




Walter Runeberg, Pietari Brahe, 1888, Turku.

Patsas paljastettiin Turussa 29.5.1888 yli 10 000 katsojan läsnäollessa. Paljastustilaisuuden jälkeen kaupunginhuoneella pidettiin 220 hengen päivälliset. Ehtoopuolella kaupunki toimeenpani kansanhuvit Kupittan puistossa. Lukuisa joukko kaupunkilaisia ja vieraita osallistui myös kaupungin järjestämään huviristeilyyn saaristossa.



Brahen toinen virkakausi Turussa 1648 alkaa kreivillisillä seurapiirihäillä, jotka kestävät lähes viikon eli jälleen kerran esilinnassa ja koko kaupungissa eletään loiston aikakautta, mutta lopulta Suomeen ja Turkuun laskeutuu maansuru, kun kreivitär Brahe, Kristiina Stenbock, kuolee Turun linnassa kesällä 1650. Saatettuaan vaimonsa hautaan Ruotsiin Pietari Brahe palaa tammikuussa 1651 vielä Suomeen viideksi kuukaudeksi, mutta siirtyy jo samana vuonna Tukholmaan drotsiksi, maan korkeimmaksi lainvalvojaksi. Myös Ruotsista käsin Brahe hoiti kiinteästi Suomen asioita aina kuolemaansa 2. syyskuuta 1680 saakka.

Brahen vaimo ja lapset on haudattu Visingsön saarelle Brahekirkkoon, mutta enpäs tiedä minne Brahe itse on päätynyt. Olisikos Riddarholmskyrkaniin. Tutkitaan. Ainakin Brahe-Grennan, Grännan kaupungissa Vätternin itärannalla Visingötä vastapäätä on Brahen patsas, mutta Turussa on komeampi. Ukko löytynee siis Pinellan käynnissä olevien kaivausten aikana, sovitaan niin.

No ihan oikeasti Brahe kuoli 12. syyskuuta 1680 Borgesundin linnassa Upplandissa ja haudattiin Östra Rydsin kirkkoon Tukholman pohjoispuolelle Rydboholmin linnan lähelle.





Kreivaillaan
Turussa 18-2-2012
Simo Tuomola

Bogesunds slott

Koordinater: 59°23′42″N 18°17′13″O

Bogesunds slott

Bogesunds slott, tidigare kallat Bogösund, är ett slott som ligger i Vaxholms kommun i Stockholms län. Greve Per Brahe den yngre (född 1602 på Rydboholms slott och dog 1680 på slottet) ärvde 1630 Bogesund, som då var en gård, av sin far Abraham Pedersson Brahe. Per Brahe lät bygga slottet omkring 1640. Slottet hade då en kvadratisk plan, fyra våningar och två vindsvåningar under ett brutet tak. Dessutom anlade han en större och en mindre trädgård kring slottet. Braheätten ägde slottet fram till 1739 då Kristina Anna Brahe dog, endast 22 år gammal. Hennes make Carl Fredrik Hamilton bodde på slottet till sin död 1753. Då lät arvingarna sälja slottet 1767 till Fredrik von Rosen som ägde slottet i 7 år. Det såldes 1774 till Albert von Lantingshausen som var vän till Gustav III.

Under 1770-talet rustades slottet upp. Spår finns kvar av den renoveringen i form av tapeter, kakelugnar och olika snickeridetaljer. I början av 1800-talet fick slottet bland annat en ny huvudtrappa och ny entréport.

Under åren 1863-1867 totalrenoverade den dåvarande ägaren, friherre Nils Albrekt von Lantingshausen (1811-1868), som tog sig namnet Nils Albrekt von Höpken. Arkitekt Thor Medelplan fick i uppdrag att rita om slottet och han tillförde slottet dess karaktäristiska torn. Tornen byggdes samman på norra och södra sidan i två våningar. Man byggde också ett slottskapell, matsal och vinterträdgård, samt en trädgård i romantisk stil. von Lantinghausen von Höpken sammanslog Bogesund juridiskt med andra gods som han redan ägde till fideikommiss 1863.

Staten exproprierade 1946 slottet och dess mark på grund av vanvård av dåvarande ägaren (och siste fideikommissarie) löjtnanten friherre Nils von Lantinghausen von Höpken (1876-1952). För att kunna genomföra expropriationen stiftades en särskild lag, som därför kom att kallas lex Bogesund. 1949 blev slottet förklarat som byggnadsminne. Efter expropriationen har godset, dock ej själva slottet, använts av kriminalvården. Slottet ägs av Statens fastighetsverk och är öppet för visningar för allmänheten.

Den till slottet tillhörande marken har använts för skogsforskning och undervisning av Sveriges lantbruksuniversitet (SLU). Förutom rent skogliga försök har man även bedrivit viltforskning på främst rådjur inom ramen för det så kallade Bogesundsförsöket. Målet var bland annat att se hur stor rådjursstam som marken förmådde bära varför Bogesund under 90-talet kunde stoltsera med Sveriges tätaste rådjursstam.

Slottet renoveras under 2010-2011, och därför är all verksamhet tillfälligt nedlagd.

Albert Edelfeltin luonnos Pietari Brahesta Turun akatemian vihkiäiset -triptyykkiin.