Tuohiveneitä Turussa

Tänään 16-11 tulee kuluneeksi tasavuosia luonnontutkija Pietari Kalmin kuolemasta Turussa vuonna 1779. Mies toimi tuolloin taloudellisista syistä Maarian kirkkoherrana ja Maarian kirkon maille hänet on ilmeisesti myös haudattu. Kirkonkirjojen mukaan Kalm kuoli vesipöhöön.

1779 – Pehr Kalm, suomalainen luonnontutkija ja tutkimusmatkailija (s. 1716)

1716 – Pehr Kalm (Pietari Kalm), suomalainen tieteilijä, tutkimusmatkailija ja pappi (k. 1779)

Pehr (Pietari) Kalm (1716 Ångermanland – 16. marraskuuta 1779 Turku) oli suomalainen tieteilijä, tutkimusmatkailija ja pappi, joka saavutti mainetta myös ulkomailla. Kalmin tarkkaa hautapaikkaa ei tiedetä, mutta hänen muistolaattansa on kiinnitetty Turun Maarian kirkon seinään.

Kalm vihittiin papiksi 1757. Hänen näkemyksensä mukaan papiston tehtävänä oli hyödyttää valtakuntaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kalm toimi sekä Piikkiön seurakunnan että Turun Maarian seurakunnan kirkkoherrana.


Triviaalikoulun Kalm oli käynyt Vaasassa, yliopisto-opinnot hän aloitti Turun akatemiassa 1735. 1740-luvulla Kalm opiskeli Uppsalan yliopistossa luonnontieteitä Carl von Linnén oppilaana. Linné piti Kalmia parhaana oppilaanaan. Kalm jätti kuitenkin opintonsa kesken ja ryhtyi löytöretkeilijäksi.




Pietari Kalmin (1716–1779) 200-vuotismuiston kunniaksi julkaistu postimerkki.

Hänen Amerikan matkasta julkaisemansa retkikertomus En resa till Norra Amerika on ilmestynyt monella kielellä, ruotsiksi se painettiin 1753. Matkan aikana hän lähetti Linnélle sieniä ja siemeniä. Palatessaan Tukholmaan 1751 hän toi Pohjois-Amerikasta mukanaan kasvinäytteitä ja lisää siemeniä.


 

Kalmin keräämiä kasveja kokeiltiinTurussa Hirvensalon Sipsalossa ja Kalmin perustamassa Turun kasvitieteellisessä puutarhassa, nykyisellä Sibeliusmuseon tontilla. Kaikki kokeet eivät kuitenkaan vastanneet odotuksia, sillä ilmastoerot olivat liian suuret. Tuoduista kasveista viljellään Suomessa edelleen yleisesti vain kolmea lajia: aitaorapihlajaa, villiviiniä ja tuoksuvatukkaa.



Kokeet osoittivat pian, ettei suurin osa kasveista menestynyt toivotulla tavalla. Erityisesti mulperipuun viljelyltä oli odotettu paljon, jotta Ruotsissakin olisi voitu ryhtyä tuottamaan silkkiä.

Suomalaiset talonpojat eivät innostuneet käyttämään Kalmin esittelemää amerikkalaista tuohivenettä - kuningas Adolf Fredrikin huvitukseksi tuohiveneajelu sentään kelpasi tämän vieraillessa Turussa 1752.


Amerikkalaiset tuohiveneet oli Anders Chydeniuksen maisterinväitöskirjan aihe. Chydenius väitteli Turun akatemiassa vuonna 1753. Väitöksen preseksenä eli esimiehenä toimi akatemian talousopin professori Pehr Kalm.

 
 Tuohikanootti

Kalmille Amerikkalaiset tuohiveneet oli ensimmäinen hänen johdollaan tehty väitös. Se oli samalla ensimmäisiä julkaisuja, jotka liittyivät hänen Pohjois-Amerikkaan vuosina 1747–1751 tekemäänsä tutkimusmatkaan. Kalmin matkakertomuksen Resa Til Norra America ensimmäinen osa ilmestyi muutamaa kuukautta myöhemmin.

Pehr Kalm rakensi (tai rakennutti) tuohiveneitä Turun akatemiassa jo vuonna 1752, jolloin kuningas Aadolf Fredrik sai Turussa vieraillessaan kunnian kokeilla sellaista. Vielä 1758 Kalmin yliopistopuutarhan tiloissa säilytettiin kahta neljän hengen tuohivenettä.

Osa Kalmin näytteistä tuhoutui Turun palossa, osa on Lontoossa ja loput – yli 400 kasvinäytettä – ovat Kalmin kuningatar Loviisa Ulriikalle lahjoittamassa kokoelmassa, jota säilytetään Uppsalassa.


Kuvan arvellaan esittävän Pehr Kalmia, mutta jotkut historiantutkijat ovat epäilleet, että kuva voisi esittää Kalmin kollegaa Pehr Gaddia.

Pehr Adrian Gadd (1727 Pirkkala – 11. elokuuta 1797 Turku) oli suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti. Hän oli Turun Akatemian ja samalla Suomen ensimmäinen kemian professori vuodesta 1761 alkaen. Hän tutki muun muassa kemian soveltamista metallurgiaan ja maanviljelyyn sekä salpietarin ja potaskan valmistukseen. Hän aloitti suomalaisen kemian opetuksen aikakauden Turun Akatemiassa vuonna 1761.




^{Pehr (Pietari) Kalm (6 mars 1716 - 16 novembre 1779) est un explorateur et un botaniste né en Suède de parents finlandais. Kalm est célèbre pour avoir le premier décrit les chutes du Niagara et avoir fourni la première étude détaillée d'histoire naturelle de l'Amérique du Nord.}

Turun Akatemiaan päätettiin hyödyn aikakauden innoittamana perustaa luonnonhistorian ja talousopin oppituoli vuonna 1747. Professuuri rahoitettiin lakkauttamalla runousopin oppituoli.

Uudeksi talousopin professoriksi nimitettiin 31-8 1747 Kalm, vaikkei tällä itsellään ollut yliopistollista loppututkintoa. Samana vuonna Kalm aloitti Amerikan-matkansa. Hän oli virassa kuolemaansa saakka vuoteen 1779. Hänen seuraajansa professorina oli Salomon Kreander.


Helmikuussa 1751 alkoi myrskyisä paluumatka Lontooseen, ja Tukholmaan laiva saapui vasta toukokuun lopulla. Edessä oli vielä muutto Turkuun talousopin professoriksi.

 


Yliopistonopettajana Kalm oli suosittu. Häntä pidetäänkin eräänä taloudellisen hyödyn ajan keskeisimpänä henkilönä Turun Akatemiassa.

Kalmin johdolla valmistui 146 väitöskirjaa, joista valtaosa ruotsin kielisiä, muut latinaksi. Turun akatemian rehtorina hän toimi 1756–1757, 1765–1766 sekä 1772–1773. Kalm oli myös Ruotsin tiedeakatemian jäsen vuodesta 1745.

Tuohiveneessä mukana
Turussa 16-11 2014
Simo Tuomola