1661 – Ruotsin Pankki laski liikkeelle Euroopan ensimmäiset setelit.
Sveriges Riksbank on Ruotsin keskuspankki. Vuonna 1668 perustettua pankkia pidetään maailman vanhimpana keskuspankkina.
Suomen ensimmäinen säästöpankki ovasi ovensa Turussa sitten vasta 4.1. 1823. Ensimmäisenä kuukautena talletettiin pikkusummissa lähes 2500 ruplaa. Pankin ensimmäisenä tehtävänä oli vastaanottaa vähävaraisilta henkilöiltä pienehköjä rahamääriä ja siten herättää heissä "taipumuksia huolellisuuteen, säästäväisyyteen ja oma-aloitteiseen edistymiseen".
Riksbankin edeltäjä oli vuonna 1656 perustettu Stockholms Banco, joka tunnetaan myös perustajansa Johan Palmstruchin mukaan Palmstruchin pankkina. Vaikka Stockholms Banco oli yksityisesti omistettu, Ruotsin kuningas valitsi pankin johdon ja antoi pankille toimiluvan, joka sisälsi määräyksiä siitä, kuinka pankin tuli toimia.
Johan Palmstruch
Stockholms Bancolla oli oikeus laskea setelirahaa liikenteeseen. Pankki ajautui kuitenkin konkurssiin, koska se oli laskenut liikaa rahaa kiertoon ilman riittäviä vakuuksia. Palmstruchin oikeus harjoittaa pankkitoimea siirrettiin Riksens Ständers Bankille 17. syyskuuta 1668.
Näin syntynyt uusi pankki toimi Ruotsin silloisen parlamentin alaisuudessa, jotta vältyttäisiin kuninkaan liian suuresta vaikutuksesta pankin toimintaan. Pankin nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa vuonna 1866 Ruotsin valtiopäiväuudistuksen yhteydessä.
Plootuvoro
plootu ratkaisee
siitä puhe mistä puute, eli rahasta. seteliraha on vanha kiinalainen keksintö jostain ajalta 650 eaa, mutta euroopan ensimmäiset setelit painettiin ruotsi-suomessa 1661. rahat laski liikkeelle palmstruchin pankki tukholmassa 16.7.1661 ja ne olivat voimassa vuoteen 1664 saakka.
silloin alettiin jälleen lyödä kupariplootuja, joista suurin 10 taalarin raha painoi lähes 20 kiloa. turun markka ilmestyi asiakirjoihin jo vuonna 1409. linnan rahapajassa lyötiin kolmenlaisia hopearahoja; turun aurtuoita, kuuden penningin aboa ja neljän penningin kolikkoa. kymmenen turun markkaa vastasi yhtä painomarkkaa eli 210.6 grammaa hopeaa.
Kuningatar Kristiinan aikanahan 1644 kymmenen hopeataalarin arvoinen kupariplootu painoi maailman suurimpana kolikkona jo 19,72 kiloa ja oli mitoiltaan 33x62,5 cm. Taalarin plootukin painoi 1,5 kg ja sillä sai ostettua lehmän.
Noita jättiplootuja vuosimallia 1644 on jäljellä vielä seitsemän kappaletta, mutta Johan Palmstruchin allekirjoittamia Euroopan ensimmäisiä seteleitä vuodelta 1661 ei ole säilynyt ainuttakaan. Väärentäjät olivat heti setelien kimpussa ja jo syksyllä 1663 pankki itsekin oli laskenut liikkeelle liikaa seteleitä kuparirahavarantoonsa nähden ja se julistettiin konkurssiin 1667. Palmstruch tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin.
Johan Palmstruch (alk. Hans Wittmacher, 13. kesäkuuta 1611 Riika – 8. maaliskuuta 1671 Tukholma) oli ruotsalainen pankkiiri ja maan pankkitoiminnan isä. Hän perusti 1657 Stockholms Bancon, josta kehittyi maailman ensimmäinen keskuspankki Riksbanken. Stockholms Banco laski ensimmäisenä eurooppalaisena pankkina liikkeelle paperirahan 1661.
Stockholms Banco joutui setelirahoituksen vuoksi talousvaikeuksiin, ja Johan Palmstruch tuomittiin holtittomasta talouden- ja kirjanpidosta vankeuteen ja maanpakoon 1668. Samalla hän menetti liiketoimintaoikeutensa ja arvonimensä.
Where were the first banknotes printed?
The first banknotes in a modern sense were printed in Sweden in 1661. The banknotes generally considered to be the first in the world were issued by Stockholms Banco, founded by Johan Palmstruch. However, the idea of paper money comes from China, where paper money already was in use in the eighth and ninth centuries. But this Chinese paper money cannot be regarded as banknotes in a proper sense.
Oman kosketukseni tuohon maailman suurimpaan kolikkoon sain vieraillessani Tukholman Kuninkaalisessa Rahakabinetissa, jossa kävijät saivat omakohtaisesti nostella tuollaista lähes 20 kilon plootua. Höh, ruotsinlaivalla mokoma ei kuiteskaan maksuksi kelvannu eikä pelikoneeseen mahtunut. Piti vaan käyttää Turun aurtuoita.
Eurohuumassa
Turussa 16-7 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti