1721 – Fredrik af Chapman, ruotsalainen amiraali (Ruotsin saaristolaivaston luoja) (k. 1808).
Häntä pyydettiin suunnitelemaan matalakulkuisia aluksia Ruotsin laivastolle käytettäväksi Suomen saaristossa. Venäjän keisarikunnan laivaston voima oli kasvanut Itämerellä ja varsinkin Suomenlahdella, kun venäläiset olivat ottaneet käyttöönsä matalalla kulkevia kaleerialuksia.
Isovihan aikana venäläiset kaleerit olivat saaneet rauhassa tunkeutua Suomen rannikolle, sillä Ruotsin laivasto koostui linjalaivoista, jotka eivät kyenneet liikkumaan saaristossa. Uhan torjumiseksi Ruotsikin hankki kaleereita. Nämä kuitenkin olivat toimintakyvyttömiä hattujen sodassa, joten Venäjä miehitti jälleen Suomen.
Af Chapman loi kokonaan uuden laivastostrategian, jossa avomerilaivaston rinnalle kehitettiin maajoukkojen kanssa yhdessä toimiva saaristolaivasto, jota kutsuttiin myös maavoimien laivastoksi.
Af Chapman suunnitteli Augustin Ehrensvärdin rakennettuman saaristolaivastoon laivatyypit oleskellessaan Suomessa 1762–1764. Saaristolaivaston saaristofregattien neljä tyyppiä saivat nimet Suomen maakuntien mukaan: Uusimaa (Udema), Hämeenmaa (Hemmema), Turunmaa (Turuma) ja Pohjanmaa (Pojama).
Fredrik Henrik af Chapman var verksam vid skeppsvarv i Göteborg 1744-1750, underskeppsbyggmästare i Karlskrona 1757-1760, skeppsbyggmästare i Stralsund 1760-1762, dito på Sveaborg 1762-1764 och överskeppsbyggmästare i Stockholm från 1764 och alltsedan början av 1780-talet åter i Karlskrona där han lät bygga Skärva herrgård.
Augustin Ehrensvärd (25. syyskuuta 1710 Västerås, Ruotsi – 4. lokakuuta 1772 Mietoinen) oli ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka, Suomenlinnan suunnittelija ja rakennustöiden johtaja.
1765 sökte Chapman permission från sitt arbete som chefskonstruktör för Skärgårdsflottan vid Sveaborg, för att under ett par år ägna sig åt planschverket ”Architectura Navalis Mercatoria”, en sammanställning på de för tiden mest exemplariska och intressanta fartygstyperna.
Saaristofregatit otettiin käyttöön Pommerin sodan kokemusten pohjalta. Ne olivat liikkuvampia kuin kaleerit. Lisäksi niiden tulivoima oli huomattavasti suurempi, sillä niiden tykit olivat laidoilla. Myös miehistö oli pienempi kuin kaleerissa. Ehrensvärd sijoitti saaristofregatit Viaporiin, kun taas kaleerit oli sijoitettu Tukholmaan.
Saaristofregattien neljä laivatyyppiä olivat Suomen maakuntien mukaan nimettyjä:
- uusimaa (udenma). Uusimaassa oli kolmimastoinen takila. Airoparien määrä pudotettiin kahdestakymmenestä neljääntoista.
- hämeenmaa (hämmema). Hämeenmaassa airoportit sijaitsivat tykkiporttien välissä. Aluksessa oli kolmimastoinen takila.
- turunmaa (turkoma). Turunmaassa airoportit sijaitsivat tykkiporttien yläpuolella. Tyyppi oli kolmimastoinen.
- pohjanmaa (påjama). Pohjanmaassa airojen hankaimet sijaitsivat parraslaidassa. Takila oli kaksimastoinen kuunaritakila. Tyyppi oli saaristofregateista pienin.
Tunnetuin Turunmaa-laivatyypin alus lienee Lodbrok, jonka pienoismalli on Suomenlinnassa Ehrensvärd-museossa.
Alus joutui venäläisten haltuun vuonna 1808 ja katosi rekistereistä kymmenkunta vuotta myöhemmin. Viimeiset Turunmaat nähtiin Oolannin sodan aikana. Sen jälkeen ne katosivat historiasta kaikessa hiljaisuudessa vähin erin lisääntyneiden höyryalusten tieltä.
Turunmaa oli neljästä saaristolaivastolle suunnitellusta laivatyypistä toiseksi suurin. Sen kannelle mahtui 43 tykkiä, kuuden viikon juomat ja kahden kuukauden ruoka
Alus oli soutufregatti, kuten muutkin Chapmanin saaristolaivastolle suunnittelemat alukset. Sitä voitiin soutaa 16 airoparilla. Airoportit sijaitsivat tykkiporttien yläpuolella. Tyyppi oli kolmimastoinen ja kaljuunallinen.
Fartyg som ritats av af Chapman
- Amphion, Gustaf III:s lustfartyg (akterkastell och kajuta bevarade på Sjöhistoriska museet i Stockholm)
- Jacobstads Wapen
- Kungaslupen Vasaorden
- Kungliga lustbåten Galten
- Kungliga lustbåten Delfinen
- HMS Bellona (1782)
- HMS Björn Järnsida (1774)
- HMS Brynhilda (1776)
- HMS Dristigheten (1785)
- HMS Dygden
- HMS Fäderneslandet (1783)
- HMS Försiktigheten (1784)
- HMS Hedvig Elisabet Charlotta
- HMS Ingeborg (1776)
- HMS Konung Adolf Fredrik (1775)
- HMS Konung Gustaf III (1777)
- HMS Kronprins Gustaf Adolf (1782)
- HMS Lodbrok
- HMS Oden (1764)
- HMS Styrbjörn (1790)
- HMS Tor (1764)
- HMS Wasa (1778) (örlogsbåt med 64 kanoner)
- HMS Venus (1783)
- HMS Äran (1784)
- Segelsumpen Jehu (1996) http://www.skotbatsforeningen.ax/jehueka.htm
Chapman aateloitiin vuonna 1772 af Chapmaniksi. Myöhemmin 1780-luvulla hän rakensi myös Ruotsin merilaivaston toimiessaan Karlskronan sotasataman johtajana vuosina 1781–1793. Ruotsinsalmen II meritaistelun jälkeen 1791 Chapman ylennettiin vara-amiraaliksi.
Hänen oivalluksiaan oli myös männyn käyttäminen laivojen rakennusmateriaalina tammen sijaan. Vaikka laivoista tuli näin lyhytikäisempiä, niitä oli edullisempi valmistaa eikä pohjoisessa ollut puutetta raaka-aineesta.
Ruissalon tammet kiittävät, sillä niitä oli aiemmin parturoitu varsin huolettomasti valtakunnan laivanrakennuksen tarpeisiin.
Esim. vuonna 1615, kun suomalainen Klaus Laurinpoika Fleming uudisti omalla osaamisellaan Kustaa Aadolfin laivastoa, raaka-aine haettiin juuri Turusta ja Ruissalon tammimetsä sai väistyä Tukholman laivatelakoiden tarpeeseen.
Clas Larsson Fleming..
Klas Larsson Fleming (1592–1644) oli amiraali ja maaherra.
Fleming oli syntyisin Louhisaaren kartanonherrain suvusta: hänen isänsä oli Lars Fleming, Lauri Hermansson; ja äitinsä oli Kankaisten Horneja, joten hän myös polveutui Stålarmeista ja Kurki-suvusta. Kaatui Femernin meritaistelussa. Toimi valtaneuvoksena ja myös Tukholman ylikäskynhaltijana.
Turkoman tuntumassa
Turussa 9-9 2016
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti