Joseph Joachim Alcenius (2. huhtikuuta 1798 Kälviä – 29. tammikuuta 1853 Helsinki) oli Turun Akatemiassa väitellyt lääketieteen tohtori. Alceniuksen opinnäyte vuonna 1819 käsitteli Suomen eläimistöä ja sen ohjasi Pehr Sadelin.
Alceniuksen vanhemmat olivat Kälviän kirkkoherra Elias Alcenius ja Clara Moliis. Hän kävi Vaasan triviaalikoulua 1811–1816. Syksyllä 1816 hän aloitti opinnot Turun Akatemiassa, josta hän valmistui filosofian tohtoriksi 27. heinäkuuta 1823. Tämän jälkeen Alcenius keskittyi lääketieteen opintoihin ja valmistui lääketieteen tohtoriksi 20. kesäkuuta 1832.
Pehr Ulrik Ferdinand Sadelin (27. tammikuuta 1788 Mustasaari – 26. syyskuuta 1858 Hammarland, Ahvenanmaa) oli suomalainen kirkkoherra, Vaasan triviaalikoulun opettaja ja tietokirjailija.
Sadelinin vanhemmat olivat Vaasan hovioikeuden pronotaari Karl Abraham Sadelin ja Anna Elisabet Mosetti. Hän kävi Vaasan triviaalikoulua 1798-1804 ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1805. Sadelin opiskeli Turun akatemiassa ja hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1808 ja maisteriksi 1810. Hänet vihittiin papiksi 1819.
Sadelin julkaisi 1810 ja 1819 ensimmäiset käsikirjat Suomen eläimistöstä. Sadelinin ja Joseph Joachim Alceniuksen vuonna 1819 julkaistu teos Fauna Fennica sisälsi ensimmäisen tieteellisen luettelon Suomen selkärankaisista, matelijoista ja sammakkoeläimistä.
Vuoden 1821 syksyllä yliopiston luonnonhistorian ja taloustieteen professori Carl Reinhold Sahlbergin luona Turussa kokoontui yhdeksän nuorempaa yliopiston opettajaa ja opiskelijaa keskustelemaan keinoista, miten parhaiten pystyttäisiin kokoamaan Suomen eläimistön ja kasviston aineistoa tutkimuskäyttöön. Tässä yhteydessä päätettiin perustaa seura, jonka puheenjohtajaksi valittiin professori
Sahlberg.
Carl Reinhold Sahlberg (22. tammikuuta 1779 Eura – 18. lokakuuta 1860 Yläne ) oli suomalainen luonnontieteilijä ja professori. Hän oli eritoten entomologi, jonka erityisalana olivat kovakuoriaiset, mutta vaikutti vahvasti myös kasvitieteen ja kasvinviljelyn alalla.
Sahlberg valmistui Turussa filosofian kandidaatiksi vuonna 1801. Vuonna 1804 hänestä tuli luonnonhistorian dosentti ja 1810 lääketieteen lisensiaatti. Hän toimi tuolloin lääketieteen apulaisena ja kasviopin demonstraattorina. Vuodesta 1813 hän oli luonnonhistorian apulainen ja museon valvoja ja vuodesta 1816 luonnonhistorian ja talouden vs. professori silloisen Suomen suuriruhtinaskunnan ainoassa yliopistossa Turun akatemiassa.
Societas pro Fauna et Flora Fennica, lyhyemmin Fauna ja Flora -seura tai ”Fauna-seura”, on syksyllä 1821 Turussa perustettu Suomen eläimistön ja kasviston tutkimusseura. Se on Suomen vanhin tieteellinen seura.
Innokkaan keräystoiminnan seurauksena pystyttiin pian luovuttamaan silloiselle yliopistolle, Turun akatemialle suurehko luonnonaineistokokoelma, jota varten saatiin myös huoneisto.
Turun palo 4. syyskuuta 1827 kuitenkin tuhosi koko yliopiston ja samalla seuran vuosien aikana kootun aineiston lähes kokonaan. Tämä tapahtuma uhkasi tyrehdyttää nuoren luonnonystävien yhdistyksen toiminnan. Puheenjohtaja professori Sahlberg pystyi kuitenkin keväällä 1829 Helsingissä innostamaan seuran toiminnan uuteen alkuun.
Sammakkona
Turussa 2-4 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti