Tänään
25-5 juhlistamme Gregorius Martini Teetin nimittämistä Maarian
prependaseurakunnan kirkkoherraksi. On vuosi 1589. Gregorius Teittus ex
Perno Nylandiae oli päässyt ylioppilaaksi Wittenbergissä 24-10 vuonna
1586 ja noussut Saksasta palattuaan aina Turun katedraalikoulun
rehtoriksi ja koulumestariksi saakka 31-10 vuonna 1588.
Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu, joka palveli lähinnä pappien koulutusta. Se oli Suomen ensimmäinen koulu. Koulun perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276
Pernajan
nimismiehen poika oli itsekin käynyt Turun katedraalikoulua ja toiminut
siellä apuopettajana ennen Saksaan lähtöään. Kouluvirkansa ohessa
hänestä tuli nyt myös prependaseurakuntansa kirkkoherra. Wårfrukyrko
socken Maaria eli Rändämäki kuului Pyhä Sigfridin prependaan, jonka
haltija oli juuri kanunki Martinus Teet, Teitti. Teit.
Prebenda (lat. praebe'nda, tarjottava) on kirkollisen viran haltijalle tai kirkollisen oppilaitoksen tai muun laitoksen virkamiehelle luovutettu palkkaetu, joka saadaan jonkin seurakunnan tai maatilan tuottamasta tulosta. Alkuaan prebenda oli katolisen kirkon pappien ja munkkien yhteisellä aterialla nauttima ruoka ja juomat. Keskiajan Ruotsissa tuomiokapitulien jäsenillä oli yleisesti prebendaseurakuntia.
Pyhän Sigfridin prependan
myötä Teitti pystyi rahoittamaan opiskelunsa ulkomailla ja lopulta
valmistumaan maisteriksi 19-9 vuonna 1588 ennen paluutaan Turkuun
seurakunnan kanunkiksi ja Turun tuomiokapitulin jäseneksi 1588.
Turun
Katedraalikoulu oli Suomen ensimmäinen koulu. Kuvassa luettelo
koulun vanhoista rehtoreista.
1276 c.-1350-1355 HENRIK TEMPIL
-1359- BIRGER 1432-1433 JAKOB RÖD -1480- MAGNUS JOHANNIS -1509-1512-
MATHIAS KURIN (1524-1529 PEDER SÄRKILAX) 1535-1539 TOMAS KEIJOI
1539-1548 MIKAEL AGRICOLA 1548-1554 PAUL JUUSTEN 1555-1559 ERIK HÄRKÄPÄÄ
1559-1562 HENRIK JACOBI 1562-1568 ERIK HÄRKÄPÄÄ 1568-1578 JAKOB FINNO
1578-1583 KRISTIAN AGRICOLA 1583-1588 JAKOB FINNO.
Kun Kustaa Vaasa 1527 takavarikoi uskonpuhdistuksen nimissä kirkon ja luostarien omaisuutta valtiolle, siirtyivät mm. Aninkaisten alueen kirkolliset alueet, Pyhän Sigfridin maa sillalta
Multavieruun, Pyhän Henrikin maa etelään ja Pyhän Pietarin sarat
läntisellä jokirannalla kruunulle.
Maarian
seurakunnan ensimmäinen kirkko oli Koroisten puinen piispankirkko
Aurajoen ja Vähäjoen yhtymäkohdassa, jonne se oli hirsistä rakennettu
1230-luvulla. Tulipalon tuhottua kirkon, nousi paikalle 1250-luvulla
entistä suurempi puukirkko ja aikoinaan aloitettiin myös kivikirkon
muuraustöitä, jotka keskeytyivät, kun Unikankareen kirkon rakennustyöt
alkoivat alempana Aurajokivarressa.
M.
Gregorius Martini, rector Scholae osallistui 1593 Uppsalan kokoukseen,
jossa Kaarle-herttua julisti miten uskontoa valtakunnassa tulee
harjoittaa. Teet oli Juhana III hallitessa tämän laatiman punaisen
liturgian kannattaja, mutta hylkäsi paavilliseksi leimatun liturgian ja
lopulta nousi Kaarle-herttuan suosioon. Herttua jopa ehdotti häntä
kahteen otteeseen Turun piispaksi, ensin valtionhoitajana 20-5 1600 ja
uudelleen "valittuna kuninkaana" 28-5 vuonna 1606.
Maarian kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Turun Räntämäessä, joka aikaisemmin oli osa Maarian pitäjää. Markus Hiekkasen mukaan nykyinen kivikirkko rakennettiin 1400-luvun puolivälissä, todennäköisesti 1440-luvulla.
Teetin
allekirjoitus löytyy Uppsalan kokouksen alkuperäisestä
päätösasiakirjasta, joka on vahvistettu 20-3 vuonna 1593. Katollisvaara
on torjuttu ja Punainen Kirja hylätty. Turku allekirjoitti sopimuksen,
samoin 263 papiston jäsentä, mutta vain 33 aatelista.
Rautamarski Klaus Fleming.
Turussa
oli Juhana Sparren kutsumana koolla 112 aatelisen voimin aateliskokous,
jossa tunnustettiin Klaus Flemingin johdolla Sigismund kuninkaaksi.
Fleming varusti Turussa 27 laivaa käsittävän laivaston purjehtien
hakemaan kuningas Sigismundia Danzigista Turkuun, amiraalilaivanaan
Suomen Leijona.
Alkuvuodesta
1615 kuollut Teitti omisti Paijulan tilan Maarian Paattisilla
1590–1595. Varakkaana miehenä
Teet varusti 1609 kaksi ratsumiestä hevosineen kuninkaallisen armeijan
tarpeisiin ja sai kuningas Kustaa II Aadolfilta 1614 kuninkaallisen
kirjeen voidakseen periä velallisilta saataviaan. Kuningas asusti
tuolloin kuutisen viikkoa Turun linnassa ratkaisten täkäläisiä ongelmia,
muistuttaen mm. että kuolemanrangaistuksen uhalla maksetuista veroista
pitää antaa kansalle myös kuitit.
Koulumestarina
Turussa
25-5 2020
Simo Tuomola
keskiviikko 24. toukokuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti