Tänään 28-12 tulee kuluneeksi tasavuosia Turun kaupunginarkkitehti Georg Chiewitzin kuolemasta vuonna 1862.
Georg Theodor Policron Chiewitz (5. lokakuuta 1815 Tukholma, Ruotsi – 28. joulukuuta 1862 Turku, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalaissyntyinen arkkitehti, joka teki uransa pääosin Suomessa. Hän muutti Ruotsista Turkuun vuonna 1851 ja työskenteli Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina vuosina 1852–1860 ja Turun kaupunginarkkitehtina vuodesta 1860 kuolemaansa 1862 asti.
Jo 1840-luvulla Chiewitz oli perustanut Tukholmaan yksityisen piirustus- ja patenttitoimiston. Sen kaikki hankkeet eivät osoittautuneet taloudellisesti kannattaviksi ja Chiewitz ajautui konkurssiin ja maanpakoon. Hän muutti Turkuun 17.1.1851.
Suomen rakennushallinnon 175-vuotisjuhlaan liittynyt Turun Chiewitz-näyttely esitteli vuonna 1986 hänen töistään yli 150 kohdetta. Joukossa oli useita sotilasrakennuksia, vankiloita, koulurakennuksia, sairaaloita, siltoja piirustuksineen ja kustannuslaskelmineen, sekä useita tehdasrakennuksia (mm. Nuutajärven lasitehdas, Littoisten verkatehdas, Auran sokeritehdas, Tampereen pellava- ja rautatehdas).
Chiewitz osallistui myös ainakin 23 kirkon rakentamiseen ja korjaamiseen ja suunnitteli ainakin kuusi asemakaavaa (Pori, Loviisa, Uusikaupunki, Rauma, Salo ja Maarianhamina).
Samanaikaisesti Chiewitzilla oli runsaasti yksityisiä
toimeksiantoja. Hän suunnitteli mm. huviloita ja asuinrakennuksia
Turkuun ja Helsinkiin. Tunnetuimpia ovat Helsingin Ritarihuone (1862) ja
Nya Teatern. Teatterirakennus tosin paloi jo vuonna 1863, mutta uusi
rakennus noudatteli Chiewitzin suunnitteleman rakennuksen muotoa.
Turun Läntisellä rantakadulla talon seinässä olevan muistolaatan on lahjoittanut Tukholman rakennusyhdistys vuonna 2000.
Oolannin
sodan puhjettua Ruissaloon sijoitetut tykistöpatterit joutuivat sotanäyttämöksi, kun englantilaisen amiraali Charles Napierin
käskystä kapteeni Scott suoritti väkivaltaista tiedustelua 22.8.1854
Turun suunnalla. Amiraalin pyrkimyksenä oli selvittää liittoutuneiden
läpimurtomahdollisuutta Turkuun.
Paikalle osui taistelun tiimellykseen myös Turun silloinen kaupunginarkkitehti Georg Theodor Policron von Chiewitz, joka teki Pukinsalmen meritaistelusta kuvatallenteen, joka tunnetaan paremmin Reinbergin toteuttamana litografiana.
Chiewitz
kirjoitti ystävälleen Wahrenille Forssaan vuonna 1854. Hänellä
olisi ollut työasioita Somerolla, mutta kanuunoiden pauke
Ahvenanmaalta jarrutti poistumista saarelta.
"Nyt sitten vain
odotetaan engelsmanneja tänne, ja en luonnollisestikaan halua olla
poissa, sillä voisipa olla kerran hauskaa kertoa muiden lailla
"viime sodan aikana, jolloin olin mukana." Eikä tiedä mitä voi
tapahtua, ehkä saan Yrjönristin, se kuuluu olevan helppo saada."
Chiewitz pilaili kirjeessään Krimin sodan kustannuksella. Sodasta tuli totta ja Chiewitz dokumentoi kynällään taistelua niin ansiokkaasti, että keisari palkitsi hänet. Chiewitzin piirroksesta tehtiin litografia. Toisen piirroksen hän antoi hovimaalari Ekmanille, joka teki sen perusteella öljymaalauksen.
Robert Wilhelm Ekmanin maalaus Väkivaltainen tiedustelu Turun seudulla, kohtaus Oolannin sodasta vuodelta 1854
- Ja se Oolannin sota oli kauhia
- — Hur-raa, hur-raa, hur-raa —
- Kun kolmella sadalla laivalla
- seilas engelsmanni Suomemme rannoilla.
- Sunfaraa, sunfaraa, sunfa-ralla-lalla-laa
- — Hur-raa, hur-raa, hur-raa —
- Turussa tänään 28-12 2020
- Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti