Turun akatemia

 Tänään tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Turun akatemian perustamisasiakirja allekirjoitettiin 26-3 vuonna 1640. Regia academia aboensis vietti lopulta avajaisiaan 15. heinäkuuta 1640 Pietari Brahen johdolla.

 
1640 – Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, perustettiin.

Asiakirjan allekirjoittivat tuolloin 13-vuotiaan Suomen suuriruhtinattaren, kuningatar Kristiinan nimissä Nyköpingissä hänen holhoojansa ja hallituksensa; 

Valtakunnandrotsi Gabriel Gustafsson Oxenstierna sekä valtakunnanmarski Jacobus De la Gardie, valtakunnanamiraali Carl Gylldenhielm, valtakunnankansleri Axel Oxenstierna, valtakunnanrahainvartija Gabriel Oxenstierna sekä asian esittelijä Johan Silwerstiärna.


 16-vuotias Kristiina kuningattarena.

Kristiina (18. joulukuuta (J: 8. joulukuuta) 1626 Tukholma – 19. huhtikuuta 1689 Rooma) oli Ruotsin hallitseva kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti 1654. Kristiina oli viisivuotias, kun hänen isänsä Kustaa II Aadolf kaatui 30-vuotisessa sodassa 1632. Holhoojahallitus hallitsi Ruotsia Kristiinan täysi-ikäisyyteen 1644 asti.

 
  Ajatus akatemian perustamisesta kaupunkiin oli virinnyt jo kymmenen vuotta aiemmin, kun katedraalikoulun kolmesta ylimmästä luokasta oli 1630 muodostettu Turun kymnaasi, Collegium aboense piispa Isac Rothoviuksen johdolla.


Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen.


Axel Oxenstierna oli jo 18. elokuuta 1636 ehdottanut valtaneuvostolle Tarton yliopiston siirtoa Turkuun, mutta uuden yliopiston varsinaisia avajaisia päästiin viettämään 15. heinäkuuta 1640 Pietari Brahen johdolla, kun valtaneuvosto oli ensin antanut 11. lokakuuta 1638 määräyksen akatemian perustamisesta.

Pohjoismaissa Ruotsin ensimmäinen yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477, Tanskassa Kööpenhaminaan vuonna 1478 ja Suomessa Turkuun (Turun Akatemia) vuonna 1640 Ruotsin kolmantena yliopistona. Ruotsin toinen yliopisto on Tarton yliopisto Virossa, perustettu 1632.



Aatelisto ja porvaristo kokoontuivat avajaispäivänä tuhannen ratsumiehen johdolla Turun linnaan, josta vihkiäisten juhlasaattue purjehti Pietari Brahen johdolla kaleerilaivalla kaupunkiin ja akatemian avajaisjuhlallisuudet olivat valmiita alkamaan. 

Akatemian ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin jumaluusopin professori Aeschillos Petraeus ja yliopiston ensimmäisenä vuonna sinne tulee 249 opiskelijaa.

 Alkuperäinen akatemia sijaitsi Turun tuomiokirkon kehämuurissa

Turun akatemian alkuaikojen rakennuksista on kuvaus Tauno Torpon suunnittelemassa pronssisessa muistolaatassa, jonka Turkuseura paljasti Tuomiokirkon eteläsivulle vuonna 1962. Reliefissä on kuvattu kaksikerroksinen kirkon muurirakennus, entinen Turun lukion talo, jossa Turun akatemia toimi 1640–1801 

 
Akatemia majoittui alunperin Turun tuomiokirkon kehämuurissa sijainneen katedraalikoulun tiloihin, jonne yläkertaan tuli suuri luentosali Auditorium Maximum ja alakertaan kaksi pienempää luentosalia.

 
  Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla ylläpitämä koulu ja palveli lähinnä pappien koulutusta. Katedraalikoulu oli Suomen ensimmäinen koulu. Sen perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276.

 
Koulussa opetettiin Raamattua, latinan kielioppia, retoriikkaa ja dialektiikkaa sekä musiikkia ja laulua. Oppiaineet kuuluvat vapaiden taiteiden triviumiin. Koulu muutettiin vuonna 1630 Turun kymnaasiksi, josta puolestaan tuli vuonna 1640 Turun akatemia. Katedraalikoulu sijaitsi alun perin tuomiokirkon yhteydessä sen muurissa olleessa rakennuksessa.

Piispa Kondrad Bitz päätti 1460-luvulla sotilaallisista syistä rakentaa tuomiokirkon ympärille puolustusmuurin porttirakennuksineen ja ampuma-aukkoineen maailman pahuutta vastaan.

Opin tiellä
Turussa 26-3 2021
Simo Tuomola