tiistai 17. lokakuuta 2017

Valaiden Turku

Tällä päivämäärällä 18-10 vietämme Alaskan päivää:

Alaska: Alaskan päivä (Alaska Day). Juhlitaan Yhdysvaltain suorittamaa Alaskan ostoa Venäjältä vuonna 1867 ja tuona päivänä tapahtunutta vallan siirtoa Venäjän lipun laskiessa ja Yhdysvaltain lipun noustessa vallanluovutusseromoniassa Sitkassa Alaskassa.





Harmonia, Achim Kühn, 1996. Aurajoki.

Sen puitteissa voisikin kysyä, mikä on Yhdysvaltain suurin kaupunki ? Niinpä - se on Alaskan Sitka - pinta-alaltaan.



Sitka (City and Borough of Sitka; vuosina 1804–1867 Novoarkangelsk (ven. Новоархангельск, Novoarhangelsk)) on kaupunki ja borough Baranofinsaaren länsilaidalla Alexanderin saaristossa Alaskan osavaltiossa. Se on pinta-alaltaan Yhdysvaltain suurin kaupunki. Sitkan asukasluku on kuitenkin vain vajaat 9000 henkeä, millä se on Alaskan neljänneksi väkirikkain kaupunki.





 Sitka noin vuonna 1805

Nimi Sitka tulee tlingitin kielen sanasta Sheet’ká, joka on supistuma nimestä Shee At'iká - "kansa Sheen ulkopuolella".

Kaupunki liittyy yllättävällä tavalla myös Turun historiaan.


Kuvahaun tulos haulle kuhn turku valaanpyrstö

 
Kun tuossa aikoinaan tallustelin Berliinin katuja, käväisin myös St. Maryn goottikirkossa, joka on hienoine taidekokoelmineen harvoja keskiajalta säilyneitä kaupungin rakennuksia. Huomioni kiinnittyi länsiporttaalin 1970 uusittuihin komeisiin pronssioviin, joiden suunnittelija kuulosti kovin tutulta: Achim Kühn.

Turhaan ei Achim Kühnin toteuttama valaanpyrstö-veistos sukella Turussa Aurajokeen täkäläisen laivanrakennushistorian kunniaksi. Valaanpyynnillä on oma osuutensa turkulaisessa historiankuvassa.


 


Turun tuomiokirkossa on suomalaista valaanpyyntialus Turkua esittävä votiivilaiva.

File:Valaanpyyntialus.jpg
 


Kun täällä 1846 laskettiin vesille valaanpyyntiä varten rakennettu parkki Sitka, tilaajana Pietarin venäläis-amerikkalainen yhtymä, innostuivat valaanpyynnistä myös turkulaiset liikemiehet ja perustivat oman valaanpyyntiyhtiön. Sen ensimmäinen alus ostettiin 1851 Bremenistä ja parkki sai komeasti nimekseen Suomi. Isoa kalaa lähdettiin pyytämään Vancouverin vesille.


Vuonna 1852 lähti matkaan ensimmäinen alus, Bremenissä rakennettu 252 lästin parkkilaiva Suomi, seuraavana vuonna hiukan pienempi Turussa rakennettu 241 lästin parkkilaiva Turku. Aluksissa oli saksalaiset päälliköt ja suomalaiset perämiehet ja varsinainen miehistö, harppuunamiehet olivat pääosin saksalaisia, englantilaisia ja amerikkalaisia.

Kolmas alus oli oululainen 221 lästin parkkilaiva Ajan joka lähti matkaan vuonna 1853. Siinä oli ensi kerran suomalainen päällikkö, entinen Suomen I perämies merikapteeni Enberg. Pyyntialue oli Ohotanmeri. Näissä retkikunnissa käytettiin loppuun asti valasveneitä ja käsiharppuunoita valaanpyyntiin.


Kun Turku halusi rikastua valaanpyynnillä


1800-luvun alkupuolella turkulaiset merenkulkijat huomasivat asuvansa Tyynen valtameren rantavaltiossa, joka hallitsi tuhansia kilometrejä Amerikan läntisintä rannikkoa. Apteekkari Erik Julin visioi sinne turkulaisen valaanpyyntilaivaston, joka toteutuikin osittain. Muuttuvat maailmanpoliittiset asetelmat estivät Turun nousun valaanpyynnin metropoliksi.
 
Venäjän imperiumi arvosti suomalaisten kykyjä liikkua arktisilla vesillä. Kun Suomi liitettiin valtakuntaan 1809, Venäjä tarjosi ansaintatilaisuuksia suomalaisille osaajille olosuhteiltaan vaativimmilla kaukoalueillaan Venäjän Amerikassa.


Suomi osallistui 1800-luvulla valaanpyyntiin kaikkiaan kuudella aluksella, tosin alukset purjehtivat Venäjän lipun alla. Alukset varusti Suomalais-venäläinen valaanpyyntiyhtiö.

Aurajoen rannoilla oli jo 1700-luvulla rakennettu menestyksekkäitä kauppa-aluksia venäläisille, muistuttaa merihistorioitsija Hannu Kujanen.


Nykyään Yhdysvaltojen osavaltiona Alaskana tunnettu Venäjän Amerikka oli avainasemassa pohjoisimman Tyynen Meren rikkaiden luonnonvarojen hyödyntämisessä. Venäläiset saukkojen ja hylkeiden metsästäjät olivat tunkeutuneet Amerikan rannikkoa etelään Espanjalle kuuluvan Kalifornian pohjoisosiin asti. Valas- ja kalakannat olivat vielä koskemattomat.

Valaista saatava öljy ja rasva olivat niin arvokkaita, että niitä kannatti tulla jahtaamaan maapallon toiselta puolelta. Vieläpä purjelaivoilla Kap Horn tai Hyväntoivonniemi kiertäen. Amerikkalaiset tekivät niin, miksi eivät siis suomalaiset?



Essex photo 03 b.jpg
 Thomas Nickersonin piirros Essexistä ja kaskelotista


Tulokset olivat aluksi kohtalaisia: Suomi sai kahtena pyyntikautena yhteensä 59 valasta, joista valaanrasvaa kertyi noin 30 000 litraa. Valaan hetuloita eli ns. valaanluita joita käytettiin 1800-luvulla muun muassa naisten vaatteissa ja sateenvarjoissa, saatiin noin 5000 dollarin arvosta.

Valtava matka pyyntialueelle tosin oli ainainen haitta: Suomi viipyi ensimmäisellä matkallaan 3 vuotta 9 kuukautta, Turku 4,5 vuotta.


 
 Suomalainen valaanpyyntialus ’’Turku’’ votiivilaivana Turun tuomiokirkossa.
 
Kirkkolaiva eli votiivilaiva (lat. votum, "(uhri)lupaus", "(uhri)lahja", "rukous", "toivomus") on jollekin kirkolle lahjoitettu laivan pienoismalli, joka voi olla esimerkiksi ripustettuna kirkon kattoon. Kirkkolaivaperinne on tunnettu Keski- ja Etelä-Euroopassa ainakin keskiajalta saakka.


Krimin sota pysäytti valaanpyynnin: Suomi ehti sodan tieltä turvaan Saksaan jossa se myytiin, Turku pääsi Alaskan rannikolla karkuun englantilaisilta sotalaivoilta puolueettomana satamana pidettyyn Sitkaan jossa se myytiin, Ajan kaapattiin ja poltettiin Petropavlovskin satamassa.


Sodan loputtua Turusta lähtivät vielä parkkilaivat Grefve Berg (300 lästiä) ja Amur (128 lästiä) sekä Helsingistä priki Storfursten Constantin valaanpyyntiin kaukaiselle Ohotanmerelle. Tuotto oli kuitenkin liian pientä ajan mittaan ja lopulta vuonna 1862 päättyi suomalaisten valaanpyynti pysyvästi.

Sen koommin ei Suomesta ole lähetetty aluksia tähän lajiin, joskin muutamia yksittäisiä suomalaisia on palvellut etupäässä norjalaisilla aluksilla. Yksi oman aluksensa kanssa myöhemminkin toimineista suomalaisista valaanpyytäjistä oli Huippuvuorille vuonna 1873 menehtynyt Johan Mattilas.

Johan Mattilas (18211873) oli suomalainen valaanpyytäjä.

Syksyllä 1872 Mattilaksen Ellida-niminen pyyntialus jäätyi lähelle Huippuvuorten rantaa ja hän jäi kokin kanssa laivaan muun miehistön siirtyessä rannalle, missä oli ruokatarvikevarasto. Siellä koko miehistö kuitenkin kuoli keripukkiin. Seuraavana keväänä 1873 A. E. Nordenskiöld löysi Mattilaksen ja kokin ruumiit jäältä – miehet olivat pyrkineet Nordenskiöldin talvileiriin Mosselbayhin, mutta olivat nääntyneet matkalle.


 
Georg von Rosenin maalaama Nordenskiöldin muotokuva vuodelta 1886.

Turkulainen liikemies ja kansalaisvaikuttaja, apteekkari Erik Julin oli valaanpyyntivarustamon perustamisen kantava voima. Julin oli lääkeaineiden tuonnin kautta perehtynyt kansainvälisen kaupan tarjoamiin voiton mahdollisuuksiin.

Erik Julin (13. marraskuuta 1796 Oulu21. kesäkuuta 1874 Turku) oli Turun kaupunginapteekkari, kauppaneuvos. Hän oli aloitteellinen monissa yleishyödyllisissä yrityksissä. Hän oli Turussa toimivan Turun konepajan omistajia, Turun laivatelakan toimitusjohtaja vuodesta 1857. Hän oli mukana perustamassa Pohjanmaan höyrylaivayhtiötä. Turun ensimmäinen vapaapalokunta perustettiin hänen ansiostaan 1838.



  
 
 Erik Julin.

Julin oli se visionääri, joka näki kilpailussa amerikkalaisten kanssa kultakaivoksen, historioitsija Hannu Kujanen toteaa. Tähän tarvittiin Venäläis-amerikkalaiselta kauppakomppanialta yksinoikeudet valaanpyyntiin valtavalla alueella nykyisen Vancouverin paikkeilta pohjoiseen.

Julinin suunnitelmahan oli rakentaa mahtava laivasto, mutta hän oli myös varovainen liikemies. Ensimmäiset laivat lähtivät Turusta 1851. Pyynti tuotti hyvin ja kaikki sujui hyvin. 


Krimin sodan 1854-55 aikana Turku-alus oli suojassa puolueettomassa Kodiakin satamassa. Petropavlovskissa Englannin kuninkaallinen laivasto poltti yhden aluksen lasteineen. Kolmas pääsi onnella ja lahjomalla kotimaahan.



Kuvahaun tulos haulle valaanpyyntialus vega
Valaanpyyntialus Vega 

Kaikkiaan Venäläis-Suomalainen Valaanpyyntiyhtiö rakennutti viisi pyynnin tukialusta ja suuren joukon amerikkalaismallisia valaanpyyntiveneitä. Tukikohtana toimi Novo Arkangelskin satama, nykyinen Sitka USA:n Alaskassa.

Yhdysvaltalaisten valaanpyytäjien ryöstöpyynti osoittautui lopulta tuhoisaksi. Vuonna 1860 valaanpyyntiyhtiö lakkautettiin kannattamattomana. Venäjä myi Alaskan Yhdysvalloille vuonna 1867.

  
Isoja kaloja kannattaa aina pyytää, vaikkei niitä saisikaan.

Kalastamassa
Turussa 18-10 2017
Simo Tuomola

maanantai 16. lokakuuta 2017

Taivaan tosi

Tänään 17-10 tuijotellaan taivaille vähän epäillen, tulee näet kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Kepler havaitsi taivaalla vuonna 1604 uuden kirkkaan tähden, viimeisimmän galaksissamme kirjatun supernovan. Moiset ennusmerkit eivät tuolloin todellakaan hyvää luvanneet.

Johannes Kepler 1610.jpg
Johannes Kepler (27. joulukuuta 157115. marraskuuta 1630) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.

1604 – Saksalainen tähtitieteilijä Johannes Kepler havaitsi poikkeuksellisen kirkkaan tähden (Keplerin tähti) yhtäkkiä ilmestyvän Käärmeenkantajan tähdistöön. Kyseessä oli viimeisin omassa galaksissamme havaittu supernova.

Vuonna 1601 kuollut astronomi Tyko Brahe oli puolestaan ennustanut osuvasti vuoden 1572 komeetan mukaan suuren johtajan syntymän Pohjolaan ja Ruotsi-Suomen nousun, sekä johtajan kuoleman Keski-Euroopan taistelukentällä täsmälleen vuonna 1632. Ja se komeetta tuhosi lopulta siis kuningas Kustaa II Aadolfin haaveet .

Tyko Brahe (oikealta nimeltään Tyge Ottesen Brahe; 14. joulukuuta 154624. lokakuuta 1601) oli tanskalainen tähtitieteilijä. Hän oli omana aikanaan myös tunnettu astrologi ja alkemisti.




Carl Wahlbomin (1810–1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.

Carl Wahlbomin (1810–1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.

Lützenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisessa sodassa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632. Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi katolisen Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan armeijan kimppuun.

Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi. Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta.

Mitäpä oli siis luvassa nyt. Uransa alussa Kepler oli toiminut Tyko Brahen assistenttina ja hänen epäiltiin jopa murhanneen oppi-isänsä elohopealla. Brahen elämän loppuvaiheista on olemassa tarkat päiväkirjat ja onkin voitu osoittaa, että Kepler oli käytännössä ainut mahdollinen henkilö, joka olisi voinut myrkyttää Brahen. Vuonna 2010 hauta avattiin uudelleen, jotta kuolinsyy pystyttäisiin määrittelemään tarkemmin.


 
Keplerin säännöllisistä monitahokkaista muodostuva aurinkokuntamalli teoksesta Mysterium Cosmographicum (1596)

Kepler järjesti ja käsitteli Tyko Brahen tuottaman havaintoaineiston, ja tulokset tuottivat huomattavia parannuksia planeettojen liikkeiden tuntemukseen. Tulokset tunnetaan nykyään Keplerin lakeina. Kepler julkaisi kaksi ensimmäistä lakiaan vuonna 1609 kirjassaan Astronomia nova.

Ensimmäinen laki kuuluu: planeetat kiertävät Aurinkoa elliptisillä radoilla siten, että Aurinko on radan toisessa polttopisteessä.

 Niinpä katolinen kirkko lopulta hermostuukin moisista väitteistä ja julistaa Keplerin esittämät maailmankaikkeiden lait pannaan vuonna 1619. Ja kiusan vuoksi elokuussa 1620 Keplerin äiti Katherine pidätettiin Leonbergissä noituudesta epäiltynä; hän oli vangittuna 14 kuukautta.





Hänet vapautettiin lokakuussa 1621, koska häntä ei saatu tunnustamaan. Vaikka häntä uhattiin kidutuksella ja hänelle esiteltiin kidutusvälineet yksityiskohtaisesti, hän kieltäytyi allekirjoittamasta syytteitä. Vain Keplerin maine ja asiaan puuttuminen pelasti hänet.

Meillä Turussa samanlaiseen hurmokseen päästiin vasta vuosisadan lopulla, kun taivaalle ilmestyi Kirchin eli Newtonin pelottava komeetta vuonna 1680, The Great Comet of 1680. Laajalla alalla Euroopassa havaittu komeetta näytti syöksyvän suoraan maata kohden, joka vain entisestään lisäsi sen pelotusvoimaa; Jumalan tuomio pohjoisille kansoille - profeetta Jeremian ennustama Kiehuva pata.

Jeremian kirja (hepreaksi ‏יִרְמְיָהוּ‎ Yirməyāhū, Jirmejahu) on yksi Raamatun Vanhan testamentin suurista profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 24. ja juutalaisten Tanakhin Nevi'imin kahdeksas kirja.

C/1680 V1, also called the Great Comet of 1680, Kirch's Comet, and Newton's Comet, has the distinction of being the first comet discovered by telescope. It was discovered by Gottfried Kirch on 14 November 1680, New Style, and became one of the brightest comets of the 17th century – reputedly visible even in daytime – and was noted for its spectacularly long tail.




Lieve Pietersz.Verschuier (1627-1696): Suuri komeetta Rotterdamin yllä
 
 
Varsinais- Suomen kulttuuriperintöblogi kertoo näin; Medelplanin kuva on yllä olevaan maalaukseen verrattuna kaavamainen ja kömpelö, mutta kuitenkin erityinen:  yksi varhaisimmista Suomessa tehdyistä ja säilyneistä painokuvista, joilla ei ole esikuvia ulkomailla.  Sen on päätelty siis olevan Medelplanin itsenäinen  työ ja komeetan ulkonäönkin perustuvan siihen, mitä hän Turun taivaalla omin silmin näki.

Suuri vaara tallennettiin siis  tuolloin myös piirroksiin ja maalauksiin, yhtenä tallentajana Turun Akatemian kuvainkaivertaja Daniel Medelplan. Joulukuun puolivälissä 1680 Turun tuomiokirkon kappalainen Andreas Hasselqvist piti näet näkemänsä pyrstötähden innoittamana tulikivenkatkuisen saarnan ja kappalainen antoi myös painattaa ja kuvittaa tuomiopäiväsaarnansa, kuvittajana puulaatan tapahtuneesta kaivertanut Daniel Medelplan.



 Suuri komeetta Medelplanin tai pikemminkin kappalainen Hasselqvistin hurmoksen kuvana.

 "Joulukuun puolivälissä 1680 kappalainen Andreas Hasselqvist piti Turun tuomiokirkossa hurmahenkisen saarnan aiheenaan yksikään komeetta ei ole ilmestynyt näkyville ilman tarkoitusta.  Hasselqvist liitti pyrstötähden ilmestymisen Raamatun profeetta Jeremiaan näkyyn kiehuvasta padasta, joka ennusti Jumalan tuomiota pohjoisille kansoille.  Sekä Jeremiaan pata että ”suuri ja kauhea komeetta ja sen hirveä pyrstö” on ikuistettu myös kuvaksi."
 

Daniel (Taneli) Medelplan (n. 1657 Turku31. elokuuta 1737 Pälkäne) oli kirjanpainaja, joka kaiversi Pälkäneen puuaapisen puulaatoille Isonvihan aikana vuonna 1719. Vuonna 1678 hänet otettiin Turun akatemian kuvien kaivertajaksi, mutta hän myös valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa.



 
 Yxi paras lasten tawara

Pälkäneen papiston ja Turun tuomiokapitulin kehotuksesta hän kaiversi Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen painolaatat "Yxi paras lasten tawara" puusta. Kirjaa painettiin satakunta kappaletta, mutta kaikki painetut kirjat kuten myös painolaatat ovat tuhoutuneet. Viimeinen tunnettu Turun akatemian hallussa ollut kappale tuhoutui Turun palossa 1827.

Tarkoitusta etsimässä
Turussa 17-10 2017
Simo Tuomola

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Tieteen temppeli

Tällä päivämäärällä 16-10 tulee kuluneeksi tasavuosia  siitä, kun Gustav Gabriel Hällström nimitettiin ensimmäisen kerran Turun Akatemian rehtoriksi, 1806.
 


 Gustaf Gabriel Hällström (1775-1844) oli suomalainen luonnontieteilijä, yliopistomies ja pappi. Hän syntyi 25.11.1775 Ilmajoella ja kuoli 2.6.1844 Helsingissä.

Hän tutki ja opetti matematiikkaa, meteorologiaa ja fysiikkaa, ja toimi fysiikan professorina Turun akatemiassa ja yliopiston muutettua Helsinkiin Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa 43 vuoden ajan, 1801 – 1844. Hällström toimi Turun akatemian rehtorina useaan eri otteeseen. Ensimmäisen kerran siis 1806 alkaen.

Häntä voidaan hyvällä syyllä sanoa Suomen fysiikan isäksi  ja myös hänen isoveljensä on piirtynyt maamme historiaan:

Jan Strangin esitelmä C. P. Hällströmistä toi esiin suvun lahjakkuuden. Carl Petter Hällströmin laatima Suomen kartta vuodelta 1799 on ensimmäinen kartta, jossa Suomella on nykyinen muotonsa. Voidaan sanoa, että C. P. Hällström on Suomen kartan isä, kun taas nuorempi veljensä Gustaf Gabriel Hällström on Suomen fysiikan isä.


Hällström edisti myös tähtitieteen tutkimusta, ja luonnosteli ensimmäisen tähtitornin piiirrokset. Turun palon aikaan hänen komea mansardikattoinen talonsa tuomiokirkon kupeessa oli se ensimmäinen talo, joka syttyi yöllä tuleen jokirannan itäpuolella.

Aurajoenhan uskottiin toimivan palomuurina ja esteenä palon etenemiselle, mutta toisin kävi. Korkealla Vartiovuorenmäellä sijainnut Turun observatorio oli yksi niistä harvoista kaupungin arvorakennuksista, joka säästyi tuholta. Tieteen temppeli pelastui - Hengen temppeli ei.




[kuva s. 30]

Tukholman 1753 valmistunut observatorio Kuninkaallisen tiedeakatemian 1760- ja 1770-luvuilla käytössä olleen paperin vinjetissä. Se oli Hällströmillä mallina hänen piirtäessään ensimmäiset luonnokset Turkuun tulevasta observariosta, jonka lopulliset suunnitelmat olivat ensin Charles Bassin, lopulta Carl Engelin käsialaa.



 

[kuva s. 31]

 Charles Bassin (1772-1840) suunnite/ma Turun akatemian observatorioksi vuodelta 1816.


Lokakuussa 1815 erotettiin Turun Vartiovuorenmäen laelta tontti observatoriota varten. lntendentinkonttorin päällikkö Charles Bassi (1772-1840) laati piirustukset Hällströmin ohjelman mukaan.



[kuva s. 32]


[kuva s. 33] 











Carl Ludwig Engelin (1778-1840) suunnitelma Turun akatemian observatorioksi vuodelta 1816. Bassin ja Engelin suunnitelmien pohjana oli Hällströmin määrätietoinen rakennuksen tila- ja toimintaohjelma. Pohjapiirroksen numerot viittaavat kivipylväiden varaan pystytettyihin instrumentteihin; 7 ja 8: meridiaaniympyrä ja ohikulkukone, 9: heilurikello ja 10: repetitioympyrä.


 


Vartiovuoren tähtitorni on Turun keskustassa Vartiovuorenmäellä sijaitseva tähtitorni. Tähtitorni valmistui vuonna 1819 ja sen suunnitteli arkkitehti C. L. Engel.

Gustav Gabriel Hällström (1775-1844) toimi Yliopiston fysiikan professorina vuosina 1801-1844. Hällström vakiinnutti tähtitieteen itsenäiseksi oppiaineeksi Yliopistoon hankkimalla sitkeällä toiminnallaan observatorion, observaattorin ja sittemmin professorin viran, sekä ajanmukaisen instrumenttikokoelman.




Henrik Johan Walbeck (11. lokakuuta 1793 Turku23. lokakuuta 1822 Turku) oli suomalainen geodeetti ja tähtitieteilijä, joka suoritti tutkimuksia maapallon muodosta. Hän oli ensimmäinen tähtitieteilijä Turun Vartiovuoren tähtitornissa.

Walbeckin vanhemmat olivat Turun tuomiokirkkoseurakunnan lukkari Erik Gabriel Wahlbäck (k. 1814) ja hänen ensimmäinen puolisonsa Anna Kristina Calonius. Hän kävi Turun katedraalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1808. Wahlbeck opiskeli Turun akatemiassa ja valmistui filosofian maisteriksi 1815. Wahlbeck toimi Turun akatemian sovelletun matematiikan dosenttina vuodesta 1816 ja tähtitieteen observaattorina vuodesta 1817.

Hän teki ulkomaanmatkat Tarttoon syksyllä 1819 ja Saksaan 1820–1821. Tartossa Wahlbeck suunnitteli jatkavansa Struven kolmiomittausketjua Suomeen saakka. Tätä varten hän teki kesällä 1822 astemittauksia eri puolella Suomea kolmiomittauspisteiden määrittämiseksi. Eräällä tälläisellä mittausretkellä hän loukkasi päänsä onnettomuudessa ja tuli mahdollisesti tämän takia mielisairaaksi. Walbeck teki itsemurhan tähtitornissa ollessaan vasta 29-vuotias.


Hällström kasvatti alalle pätevän tutkijan Walbeckin ja hankki tämän kuoltua Suomeen etevän nuoren tähtitieteilijän Argelanderin. Hällströmin tarmoa ja kykyjä käytettiin usein Yliopiston hankkeiden edistämiseksi. Hänen jälkeläisensä aateloitiin isänsä ansioiden tähden.  (C.P. Mazerin maalaus vuodelta 1837, Helsingin yliopisto).




Gustaf Hällströmin muotokuva.

Tiedemiehenä hän tutki veden epätavallista lämpölaajenemista ja osoitti veden saavuttavan suurimman tiheytensä +4,108 asteen lämpötilassa. Hän tutki myös haihtumisen osuutta hallan synnyssä.

Veden lämpölaajeneminen on erikoista, koska tilavuuden kuvaaja lämpötilan funktiona muistuttaa välillä 0 - 100°C ylöspäin aukenevaa paraabelia, jonka huippu on kohdassa +4°C. Lämpötilassa 0°C veden jähmettyessä kiinteäksi jääksi tapahtuu olomuodon muutos, jolloin tilavuus kasvaa kerralla noin 9 %. Tämän jälkeen lämpötilan laskiessa jään lämpölaajeneminen on lineaarista eli jään tilavuus pienenee lämpötilan laskiessa.


Edellä mainittu ilmiö johtuu vesimolekyylien välisistä vetysilloista. Lämpötilassa välillä 0 - 4°C lämpöliike pilkkoo molekyyliryhmiä, joiden seurauksena vesimolekyylit pääsevät yhä lähemmäksi toisiaan, jolloin tiheys kasvaa ja tilavuus pienenee. Lämpötilan kohotessa yli +4°C:sta, lämpöliike on jo niin voimakasta, että molekyylien välimatkan alkavat kasvaa ja veden tiheys pienenee tilavuuden kasvaessa. 


Jäätyessään vesimolekyylien lämpöliike on niin hidasta, että molekyylit asettuvat vetysiltojen välityksellä kauniiksi kuusikulmaisiksi renkaiksi, jotka muodostavat harvan verkkomaisen rakenteen. Tämä verkko lyhistyy kasaan jään sulaessa.



Turun observatorion kalusto siirrettiin jalustoineen päivineen yliopiston muuton myötä Turun palon jälkeen Helsinkiin perustettuun uuteen observatorioon. Engelin suunnittelema laitos toimi siellä Tähtitorninmäellä 1834-2009.

Yliop. fysiikan dos. 96-01, kirj.aman. 99-01, fysiikan vt. prof. 99-01, prof. 01-44,
yliop. rehtori 06-07, 13-14, 15, 27-28, 29-32, varareht. 28-29, 32-33, Austr. osak.
inspehtori 02-13, Pohj. osak. 11-44. Fil. tk:n promoottori 15. Yliop. vt. rahastontarkastaja 33-39. – Maarian khra (preb.) 04-44. Turun tuomiokapit. apuj. 04-19, Kirkkokäsikirjakomit. j. 17, yliop. statuuttikomit. 21, muuttokomit. 27, Helsingin ja Turun liikenneyhteyskomit. 41.

Turun kukkuloilla
16-10 2017
Simo Tuomola