tiistai 30. syyskuuta 2008

Turku-teesit, osa II

Turun kaupungilla oli palkalistoillaan henkilöstöä vuoden 2007 lopulla 13715 henkeä, eli 357 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa (29%) heistä oli sosiaalilautakunnan alaisissa työsuhteissa, kakkosena tuli terveyslautakunta (19%) ja kolmantena opetuslautakunta (15%).

Kaupungin työntekijöiden ikärakenteen johdosta melkoinen määrä työntekijöistä on lähivuosina jäämässä eläkkeelle ja kun yhä pienemmällä väellä pitäisi sitten tuottaa vähintään samat palvelut kuin nykyisinkin, syntyy väkisinkin varsin haasteellinen tilanne jo työväen jaksamisenkin kannalta.

Kun työn motivaation taso nousee avainasemaan, pitäisi asialle ihan oikeasti tehdä pikaisesti jotakin. Kentän kuulemisessa ja kuullun ymmärtämisessä on parantamisen varaa, jotta kuntalaisille tarjottavien palveluiden tasoa voitaisiin korottaa. Ehdotankin aivan uudentyyppisen ideamyllyn aikaansaamista.

Varattaisiin tarkoitukseen jokin kohtuullinen määräraha, vaikkapa 100 000 - 200 000 euroa. Kukin hallintokunta, työpaikka tai yksittäinen työntekijä ideoisi oman työnsä kannalta, mitä hän tekisi esim. 10 000 euron lisäpanoksella oman reviirinsä työolojen kohentamiseksi. Jokaisen sektorin ehdotuksista arvottaisiin sitten ne, jotka myös toteutettaisiin.

Näin kentältä saataisiin kerättyä arvokasta tietoa korjattavista asioista ja samalla työmotivaatio varmasti paranisi entisestään työntekijöiden sitoutumisen kautta.
Kuntalaisille olisi toiminnasta myös suoraa hyötyä palvelujen tason kohoamisena. Toiminta hyödyntäisi kaikkia osapuolia varsin vähäisellä panostuksella.

Turussa 01-10-08
Simo88 Tuomola


"Jumala on kuollut"

Turun Sanomien Treffi-liite haastatteli allekirjoittanutta keväällä 2008 "Toisen Sanoin" -palstalleen, jossa piti esitellä ja perustella proosasta, runoudesta tai filosofiasta poimittu itselle tärkeä sitaatti. Annamari Nurmisen kirjoittama juttu julkaistiin 3.5.08 ja siinä minä tuumasin näin sitaattiotsikolla

"Jumala on kuollut"

"Filosofia on hieno laji. Siinä ihminen nousee korkeuksiinsa." Simo Tuomola

Turun maakuntamuseon viestinnässä toimiva Simo Tuomola esittelee omalla vekkulilla tavallaan valitsemansa sitaatin.

- Friedrich Nietzschen väite 'Jumala on kuollut' todistaa ainakin sen, että Jumala on ollut olemassa. Mutta höh, emmehän me tienneet hänen kipeäkään olleen, Tuomola hykertelee pitkään partaansa.

Simo Tuomola kertoo hurahtaneensa filosofiaan jo pikkupoikana. Ensimmäiset kirjat löytyivät isoveljien kirjahyllystä, sittemmin tutuksi ovat tulleet Nietzschen lisäksi monet muutkin klassiset pohtijat.

Nietzschessä Tuomolaa viehättää erityisesti sanomisen kärjekkyys. Vasaralla filosofoivan Nietzschen arvo on hänen mukaansa erityisesti moraalifilosofiassa.

- Nietzschen yli-ihmisajatus on mielestäni ymmärretty väärin. Hänen perimmäinen ajatuksensa oli, että ihmisen ylin pyrkimys on nousta itsensä yläpuolelle, voitettava itsensä. Eikös tämä ole kristinuskonkin pyrkimys.

Jumala on kuollut -väite on Tuomolan mukaan ymmärrettävissä niin, että kenenkään ei ole syytä tyytyä valmiiksi pureskeltuihin vastauksiin.

- Pitää olla kriittinen ja asettaa asioita kyseenalaiseksi. Ei pidä pitäytyä valmiissa leireissä. Uskontohan on tyypillisesti sellainen, Tuomola pohdiskelee.

Simo Tuomola muistelee, että Nietzschen ajatuksessa häntä ihmetytti erityisesti ateismin perusongelma.

- Ateistithan ne vasta uskonnon vankeja ovatkin, hän analysoi.

Lukutoukaksi itseään kutsuva Tuomola harrastaa filosofiaa ja haastaa muutkin pohtimaan.

- Se on hieno laji, jossa ihminen nousee korkeuksiinsa ja näkee sieltä aina jotakin.

Tuomola kannustaa pureskelemaan erityisesti valmiiksi ajateltuja asioita. On liian helppo ratkaisu hyväksyä ja nöyrtyä.

- Joskus pitää kieltää myös oma opettajansa, Tuomola muistuttaa ja viittaa jälleen Nietzscheen.


että sellainen tapaus tällä kertaa
Turussa 30-09-08
Simo88 Tuomola

maanantai 29. syyskuuta 2008

Turku-teesit, osa I

Nyt käytävissä kunnallisvaaleissa valitaan ne päättäjät, jotka vastaavat Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 onnistumisesta. Uusi valtuusto, kaupunginhallitus ja uudet lautakunnat ovat siis paljon vartijoina. Ja uusia niiden pitääkin olla, sillä vahoilla staroilla ei juuri ole näyttöä näillä markkinoilla.

Turussa annetaan käyttötalouden menoista kulttuuriin 2,8%, kun vastaava luku esim. Porissa on 5,6%, Lahdessa 4,3% ja Tampereella 4,2%. Turun nykyiseen toimintaan nähden tarvitaan siis aivan eri luokan panostusta kulttuuriin ja kulttuurilautakunnan vastuualueeseen, johon kuuluu teatterin, musiikin, kirjallisuuden ja kuvataiteiden lisäksi myös museotoimi, joka ylläpitää mm. Turun linnaa, Käsityöläismuseota, Kuralan Kylämäkeä ja Apteekkimuseota.

Vuoden 2011 säätiön lisäksi tarvitaan koko kulttuurihallinnon kenttään uusia tekijöitä ja uusia ideoita. Turulle tuo vuosi on oma Olympialuokan tapahtuma ja siihen on valmistauduttava sen mukaisesti. Vaaleissa on siis tosi paljosta kyse, koko Turun maineesta. Tietoni mukaan liike-elämältäkin on tulossa oma joululahjansa, joka valmistuisi kulttuurivuoteen 2011 mennessä. Jos oikein arvaan, sieltä tulee nyt lahjana rahoitus uudelle kevyenliikenteen Pennisillalle. Hyvä niin.


Turussa 29-09-08
Simo88 Tuomola

sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Kuninkaita Turussa

Tänään 28-09-08 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Kristian I Oldenburgilainen kruunattiin 1448 Tanskan kuninkaaksi. Suomeen ja Turkuun tämä Tanskan ja Norjan kuningas liittyy sikäli, että hän toimi myös Ruotsin kuninkaana vuosina 1457-1464.

Kun kuningas Kaarle Knuutinpoika karkoitettiin Ruotsista 1457, kutsuttiin unionikuningas Kristian I myös Ruotsin kuninkaaksi. Eerik Akselinpoika Tott lähti valloittamaan Turun linnaa ja Pyhän Kerttulin kiltataloon kokoontunut Suomen maasääty antoi suostumuksensa kuninkaanvaaliin Turussa 24. kesäkuuta.

Kristian I kuuluu niihin kuninkaisiin, jotka valtakautensa aikana myös vierailivat Turussa. Hän kävi Turun linnassa 14.-25. heinäkuuta 1463 järjestämässä maan puolustusta venäläisuhan alla. Kun hänet syrjäytettiin vallasta 1464 lähetti Turun piispa, vankka unionimies Konrad Bitz omia asemiehiä Tukholmaan auttamaan Kristiania.

Kuninkaaksi uudelleen noussut Kaarle Knuutinpoika menettää valtansa jo seuraavana vuonna ja majailee Turussa puutetta kärsien dominikaanisessa Mustainveljesten luostarissa Lyypekinmäellä (nykyinen Kaskenmäki). Puute loppuu, kun mies 1467 nousee jälleen kerran kuninkaaksi, lyöden kuninkaana Turun linnan rahapajassa Turun aurtuoita.

Kuningas Kaarle Knuutinpoika kuolee 1470 ja kuningas Kristian vastaavasti 1481.


Että sellainen päivä tänään
Turussa 28-09-08
Simo Tuomola



lauantai 27. syyskuuta 2008

tänään 28-09-08

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Sävelet soivat juuri muistojumalanpalveluksessa Kauhajoen kirkolla. Päivä hiljentää myös luonnonvoimien edessä kun autolautta Estonian uppoamisesta 1994 tulee juuri tänään kuluneeksi tasavuosia. Omia muistoja tuosta aluksesta kertyi aikoinaan lähinnä Viking Sallyn muodossa.

Mitä elämä on, mitä kuolema on. Oman vastauksensa ihminen antaa tuohon kysymykseen usein uskonnon, fiilosofian tai tieteen muodossa. Tänään vietämme myös kiinalaisen moraalifilosofi Kungfutsen perinteistä syntymäpäivää vuoden 551 eaa kunniaksi. Elämänkatsomus, oppi jalosta ihmisestä ja viidestä hyveestä pitää sisällään inhimillisyyden, oikeudemukaisuuden, hyvät tavat, uskollisuuden ja viisauden.

Ylemmän tulee suojella alempaa ja alemman kunnioittaa ylempää. Demokratian ja tasa-arvon malleihin tuo vallan rakenne ei varmasti sovellu, siinä puhutaan enemmänkin valistuneesta itsevaltiudesta vallassa ja ihmissuhteissa. Meillä se tiivistyy ajatukseen; kunnioita isääsi ja äitiäsi ja esivaltaa. Tärkeä turva tarvitaan hädän hetkellä.

Tarvittaessa surutyötä voi tehdä myös huumorin keinoin, kunhan vaan tunnistaa mauttomuuden ja huumorin veteen piirretyn rajan. Tästä muistuttakoot tänään Marx-veljesten suunnasta harppuaan näppäilevä mykkä Harpo, Adolph Arthur Marx, jonka kuolinpäivää tänään myöskin vietämme.


Näillä mietteillä tänään
Turussa 28-09-08
Simo Tuomola

simo88

Sitä saa mitä tilaa eli lisätään vaalikeitokseen heti sen alkuvaiheessa vähän myös mystiikkaa. Kun pohdiskelin tuossa vaalinumeroani 88 vuosilukujen valossa, halusi eräs numerologiasta kiinnostunut ystäväni tulkita sitä omalla mielenkiintoisella tavallaan.

Numerologiassa luku 8 tarkoittaa kokoamista, organisointia, finanssia, bisnestajua, hallintakykyä, hahmottamiskykyä ja riskinottoa. 8 kuvaa myös äärettömyyttä, kykyjen sekä kokemusten lisääntymistä ja toistuvaa tasojen nousua. Aika hienoja ominaisuuksia, joista osan voisi tutuksi tunnistaakin.

Ja kun 8 tuplataan saadaan 88, joka kuuluu Mestarilukuihin 11, 22, 33, 44, 55, 66, 77, 88 ja 99. Ne ikäänkuin lisäävät tuplasti alkuperäisten lukujen voimaa ja potentiaalia. 8 edustaa myös suuntaa luonnosta henkisyyteen, viisautta, kokemuksista oppimista, kärsivällisyyttä ja vastuuntuntoa. Planeetoista Saturnus hallitsee numeroa 8. Se on myös kuudes Fibonaccin luku ja hapen järjestysluku.

Ei siis yhtään hullumpi vaalinumeroksi tuo Simo88 kun puolestaan 888 on Kristuksen luku ja vain yhdelle annettu.

Ja lisätään vielä pieni ripaus suolaa tähän mystiikkakeittoon, ennen kuin palataan tieteellisen maailmankuvan pariin. Vietin tuossa kesällä pari viikkoa Tukholmassa perehtymässä sikäläiseen museotarjontaan. Eräänä päivänä Sergelin torilla kulkiessani minut valittiin paikallisen Metro-lehden galluppiin ja kas kummaa, kysymyksenä oli "Tror du på numerologi?" ja vastaukseni kuului "Jo, på sätt och vis. OS börjar ju 080808, de tror verkligen på det.". Ja gallup julkaistiin juuri Pekingin olympialaisten avajaispäivänä 08-08-08, josta tuli myös Georgian sodan tunnusluku.

Että sellainen tapaus tällä kertaa.
Turussa 27-09-08
Simo88 Tuomola


perjantai 26. syyskuuta 2008

tänään 26-09-08

Nyt meidät hullut on sitten virallisesti numeroitu: ka8ika8i eli 88 osui minun kohdalleni. Vuosiluku- ja historiafriikkinä 1988 voisi olla helpompi kuin 88, jolle en ole kirjannut muuta tietoa kuin erään roomalaisen runoilijan, Valerius Flaccus, mahdollisen kuoleman.

1888 on sen sijaan ajankohtainen juuri tänään, kun vietämme Thomas Stearns Eliotin syntymäpäivää. Samana vuonna syntyi myös toinen Nobel-palkittu kirjailija, Frans Emil Sillanpää, joka sai Nobelinsa vuonna 1939 ja T.S.Eliot puolestaan 1948 julkaistuaan tuolloin kuuluisan kulttuuripessimismiä ja maailmantuskaa pursuavan 434-säkeisen runoelmansa Autio maa, jossa se "huhtikuu on kuukausista julmin". Vai mitenkäs se nyt meni.

Tänään vietämme myös google-hakukoneen syntymäpäivää. Vuosi oli 1998 ja tuotteen nimi juontaa juurensa kuvitteellisesta lukusanasta googol, joka tarkoitaa lukua 10 potenssiin 100 eli ykkönen ja 100 nollaa perässä. Se toinen Gogol, Nikolai, taitaa olla hieman ymmärettävämpi kuin tuo tuollainen lukuhirviö.


Että tällainen päivä tänään
Turussa 26-09-08
Simo 88 Tuomola

maanantai 22. syyskuuta 2008

tänään 22-09-08

Tänään vietämme syyspäivän tasausta ja vuodesta on jäljellä 100 päivää. Tänään myös Turku piirtyi taivaalle kun tähtitieteilijä Yrjö Väisälä paikallisti Iso-Heikkilän tähtitornistaan 1939 taivaalta kaksi uutta asteroidia, jotka saivat nimekseen 1496 Turku ja 1497 Tampere. Hyvä me ja Tampere kans. 1495 Helsinki, 1656 Suomi ja 1947 Iso-Heikkilä ovat myös Väisälän nimeämiä asteroideja.

Syntymäpäivien puolelta voisi puolestaan poimia esille kaksikin muistoa. Tänään juhlii synttäreitään aina tyylikäs Miss Suomi vuosimallia 1997 eli Karita Tuomola, kas siinäpä oiva sukunimi. Niinpäs tilanne tuntuikin mukavalta kun jossain missien laivakiertueella heitimme käsipäivää: Tuomola, Tuomola ... Moni tuostakin Tuomolasta tykkää ja aviomiehenkin nimi on Petri Tykkä.

Toinen synttärisankarini on ohjaaja ja näyttelijä Erich von Stroheim, vuosimallia 1885. Televisio esitti hiljattain hänen murjotun mykänajan mestariteoksensa Greed, Ahneus (1924) restauroituna 239 minuutin versiona. Alunperinhän mykkäelokuvan monumentilla oli pituutta peräti 10 tuntia tintkimätön perfektionisti kun oli kerran asialla. Mahtava tarina rahan mahdista perustuu Frank Norrisin kirjaan McTeague vuodelta 1899.

Että sellainen päivä tänään
Turussa 22-09-08
Simo Tuomola

lauantai 20. syyskuuta 2008

tänään 20-09-08

Tänään 20-09 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä kun ensimmäiset Cannesin elokuvafestivaalit avattiin vuonna 1946. Minullakin on ollut ilo ja kunnia osallistua noihin kekkereihin, se tapahtui vuonna 1972, kun toimin Turun Sanomien elokuvakriitikkona.

Tuli mm. bongattua samassa hississä pari isoa gorillaa ja kun alemmas katsoi, huomasi heidän välissään myös vartioitavan - Dustin Hoffmanin. Tuona vuonna Kultaisen Palmun jakoivat Francesco Rossin Tapaus Mattei ja Elio Petrin Työväenluokka pääsee taivaaseen, joten sopii tuota vuotta muistella näin vaalienkin alla.

Palkittuihin elokuviin kuuluivat myös kirjapohjaiset Tarkovskin Solaris (Lemm) ja George Roy Hillin Teurastamo 5 (Vonnegut). Jonkin palkinnon sai myös unkarilainen pitkien otosten ja vallankumoushuuman runoilija Miklós Jancsó teoksellaan Punainen Psalmi.

Kaiken kaikkiaan ahkeroin juhlien aikana läpi noin 60 pitkää elokuvaa, joista aika moni on täällä edelleen näkemättä. Juhlahumun kuvatuimpia taisi tuolloin olla kaunotar Maria Schneider, kun Bertolucci oli valinnut hänet tanssimaan tuona vuonna sen kuuluisan Viimeisen tangon Pariisissa Marlon Brandon kanssa.

Mutta katoavaista on cannesilainen maine, sen sai minun onnekseni kokea edellisen vuoden Cannesin suuri tähtiohjaaja, jugoslavi Dusan Makavejev, joka nyt sai istuskella kaikelta hälyltä rauhassa ravintolan syrjäpöydässä, kunnes allekirjoittanut hänet bongasi. Mies oli ohjannut vuotta aiemmin hienon seksuaalis-poliittisen teoksen WR - organismin mysteerit. WR oli yhtä kuin Wilhelm Reich, yksi psykoanalyysin pioneereista.


Että sellainen päivä tänään
20-09-08
Simo Tuomola


perjantai 19. syyskuuta 2008

tänään 19.09.2008

Nyt kun vaalikuume alkaa näköjään nousta turuilla ja toreilla, on syytä palata näiden pikku kolumnien pariin, ja onhan sitä yllättäen toivottukin.

Tänään juhlistamme naisten äänioikeutta, sillä tällä päivällä 19. syyskuuta myönsi Uusi-Seelanti ensimmäisenä valtiona maailmassa naisille äänioikeuden. Suomi tuli mukaan ensimmäisenä eurooppalaisena maana 1906. Australia myönsi siinä välissä äänioikeuden naisille vuonna 1902.

Mutta kun Suomi haluaa olla tässäkin asiassa edelläkävijä, niin muistettakoon se, että maamme ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 15.-16.3.1907 valittiin kuitenkin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot juuri Suomen eduskuntaan ja heitä valittiin saman tien kaikkiaan 19, äänestysprosentin oltua komeat 70,7%.

Korjataan noita perustietoja vielä sen verran, että itse asiassa ensimmäisenä naisille äänioikeuden myönsi New Jerseyn osavaltio jo vuonna vuonna 1776, mutta tuo oikeus kumottiin vuonna 1807. Turun osalta punaisen viivan oikeudesta mainittakoon vielä sekin, että Turun eteläisestä vaalipiiristä pääsivät Miina Sillanpään seuraan eduskuntaan sosdemien Ida Aalle-Teljo ja suomalaisen puolueen Aleksandra Gripenberg.

Näin komeilla jalanjäljillä on hienoa kulkea myös kohden tämän vuoden kunnallisvaaleja.

Turussa 19-09-08
Simo Tuomola