sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Kivikausiolutta Turusta

Miten Suomessa elettiin 10.000 vuotta sitten?

Arkeologi Hannu Takala on suorittanut arkeologisia kaivauksia Karjalan kannaksella useiden vuosien ajan ja selvittänyt suomalaisten juuria. Hän on siis liikkunut arkeologina runonlaulajien maisemissa.

Takalan todellinen tutkimuskohde vie kuitenkin esihistorialliselle ajalle, noin 10.000 vuoden taakse ja kyse on Etelä-Suomen varhaisimman jääkauden jälkeisen asumisen selvittämisestä.

- Tärkeintä olisi saada selville mistä ja minne ensimmäiset asukkaat tulivat ja tietoa alkaa olla jo paljon, sillä nykyaikaisilla tutkimusmenetelmillä voimme saada paljon tietoa vaikkapa palaneesta luupalasta tai kvartsisirpaleista, kertoo Takala.

Arkeologiasta tulee monelle mieleen romanttinen kuvia faaraoiden hautoja tutkivista tiedemiehistä, jotka löytävät suunnattomia aarreaittoja. Tällaisten löytöjen rinnalla palaneet luunpalat saattavat jäädä pahasti varjoon. Kiinnostavatko tällaiset löydöt yleisöä, vai "onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella"?

- Onhan se selvää, että ihmisten mielissä muodostuva kuva selkä kyyryssä, rystyset maata viistäen kulkevasta alkusuomalaisesta ei voi kilpailla esimerkiksi faaraoiden kanssa, mutta toisaalta täytyy myös muistaa se, ettei tuollainen primitiivinen kuva alkusuomalaisista pidä paikkaansa. Tänne tulleiden ihmisten oli pakko olla älykkäitä ja sitkeitä selvitäkseen näissä olosuhteissa. Pelkästään hengissä pysyminen on vaatinut tietoa, kekseliäisyyttä ja tahtoa, muistuttaa Takala.

Monissa ulkomaisissa museoissa, esimerkiksi Dublinissa, on rekonstruoitu entisaikojen asumuksia ja havainnollistettu ihmisten elämää menneinä aikoina. Joko tällainen onnistuisi Suomessa?

- Löydökset ovat toistaiseksi olleet hyvin vähäisiä, jotta voisimme kertoa, miten täällä elettiin 10.000 vuotta sitten. Jos tekisimme vaikka jäämies ötzin tapaisen löydön, voisimme kertoa enemmän siitä, miltä elämä näytti yksilötasolla. Esimerkiksi 5000 vuoden takaisista elintavoista tiedämme jo niin paljon, että tällainen voisi olla mahdollista. Meillä on jo paljon tietoa muun muassa asumisesta ja aseista, selvittää Takala

Noin 13000 vuotta sitten viimeisimmän jääkauden jään reuna oli Etelä-Suomen kohdalla. Turun alueelta jääkausi loppui noin 8000 eaa jään vetäytyessä Suomesta noin 10000 vuotta sitten. Vuoden 5600 eaa paikkeilla Turun Nunnavuoren Pirunpelto edusti kivikauden rantaviivaa Ancylusjärven avautuessa suolaiseksi Litorinamereksi vuonna 5000 eaa. Kun ensimmäiset kalliosaarekkeet kohoavat merestä nykyisen Turun alueella 4000 eaa, syntyy kivikauden asutusta jo Maarian Jäkärlän alueelle.

Kun jääkausi pyyhki pois valtaosan aikaisemman elämän merkeistä Suomen alueella, varhaisimmat merkit esihistoriasta Suomessa ovat yleensä mesoliittiselta kivikaudelta vajaan 10000 vuoden takaa. Poikkeuksena tästä on Karijoen Susiluola, jossa ihmisen toiminnan jäljet voivat olla peräisin jopa 120 000 vuoden takaa eli täällä olisi toiminut tuolloin nykyihmisen edeltäjä homo erectus tai neanderthalinihminen.

Ja onhan niitä mammutin luita ja hampaitakin löytynyt Suomesta yhdeksältä paikkakunnalta aina Helsinkiä ja Espoota myöten. Suomessa eli mammutteja ainakin noin 32000 - 22500 radiohiilivuotta sitten.

Suomen asuttaminen alkoi toden teolla vuosina 8200 - 8000 eaa ja lopulta mesoliittiajalla Suomessa asunut väestö muodosti Suomusjärven kulttuurin noin vuosina 7300 - 4200 eaa.

Yksi kivikauden asuinpaikoista Turussa on Halisten Kotirinne;

Asuinpaikka, kivikausi

Kotirinteen asuinpaikka on noin hehtaarin laajuinen ja ajoittuu pääasiassa Kiukaisten kulttuurin aikaan. Se löytyi Halisten alueen inventoinnissa vuonna 1976. Turun yliopisto on kaivanut Kotirinteen asuinpaikkaa vuosina 1983–85 ja 1987–90. Asuinpaikan makrofossiilitutkimuksissa on löydetty Suomen vanhimmat tunnetut ohranjyvät. Kohteessa ei ole maan päälle näkyviä rakenteita.


Kivikausioluella

Turussa 1-2-2010

Simo Tuomola



Uutisia Turusta 31.1.1771



http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/35/Tidningar_Utgifne_Af_et_S%C3%A4llskap_i_%C3%85bo_January_31_1776.gif

Suomen ensimmäinen sanomalehti "Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo" ilmestyi Turussa vuosina 1771-1778 ja 1782-1785. Sen ensimmäinen numero näki päivänvalon juuri tällä päivämäärällä 31-1-1771.

Se oli Aurora-seuran äänenkannattaja ja sen toimittajina toimivat Henrik Gabriel Porthan sekä Johan Lilius, molemmat Aurora-seuran perustajia. Kun tidning tarkoitti tässä yhteydessä lähinnä uutista, eikä lehteä, voi lehden nimen kääntää muotoon "Erään turkulaisen seuran julkaisemia uutisia".

Lehden ensimmäisessä numerossa oli viisi juttua, joista pääartikkeli vertaili unkarin, saamen ja suomen kieliä toisiinsa. Mukana oli myös Porthanin ja kemisti Pehr Adrian Gaddin runo suomalaisista Pohjolan kansana, joka on skyyttain vanhaa sukua. Lisäksi lehti kertoi Turun hovioikeuden ratkaisemista oikeusjutuista.

Tämä kaikki tehtiin ruotsin kielellä, vaikka esim. Gadd oli jo vuonna 1768 julkaissut pienen kirjasen suomeksi;
Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan.

Ensimmäinen suomenkielinen lehti "Suomenkieliset Tieto-Sanomat" ilmestyi ensin koenumerona Turussa syyskuussa 1775 nimellä "Suomalaiset Tieto-Sanomat" ja sittemmin kahdesti kuukaudessa Turussa vuonna 1776, toimittajana ja päätoimittaja Antti Lizelius, joka korvasi suomen kielessä tuolloin käytetyn c:n k:lla.


Olkaamme siis
turkulaisia
Turussa 31-1-2010
Simo Tuomola


keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Finnegans Wake

Tänään 13-1 tulee kuluneeksi tasavuosia irkkukirjailija James Augustine Aloysius Joycen kuolemasta sotaa paossa Sveitsissä 1941.

Finnegans Waken julkaisu 1939 päätti Joycen kirjailijanuran. Vielä samana vuonna alkoi toinen maailmansota. Suojellakseen tytärtään Luciaa Joyce muutti maaseudulle St. Gérand-le-Puyhin, jossa hän eli vuoden verran. 1940 Saksa hyökkäsi Ranskaan, joten Joyce joutui jälleen pakenemaan sotaa. Kuten ensimmäisenkin maailmansodan aikana, Joyce kiiruhti Zürichiin, jonne hän saapui perheineen joulukuussa 1940. Jo heikoksi käynyt Joyce ei elänyt enää monta päivää Zürichiin muutettuaan, vaan kuoli 13. tammikuuta 1941. Kuolinsyynä oli vatsakalvon tulehdus, joka oli puhjennut jo lähes seitsemän vuotta hoitamattomana olleen vatsahaavan leikkauksen yhteydessä.[58]

James Joyce haudattiin Flunternin hautausmaalle Zürichiin.


Finnegans Wake on teoksena hyvin monimutkainen, ja sen perustarinana on dublinilaisen kapakanpitäjän näkemä uni. Itse nimi Finnegans Wake tulee Finnegan's Wake -nimisestä irlantilais-amerikkalaisesta balladista, jossa Tim Finnegan -niminen tiilenkantaja saa kallonmurtuman ja kuolee, mutta herää viskin ansiosta kuolleista kesken ruumiinvalvojaistensa.

James Joycen käsissä HCE:n tarina alkaa sanoin:

riverrun, past Eve and Adam's, from swerve of shore to bend of bay, brings us by a commodius vicus of recirculation back to Howth Castle and Environs.

ja loppuu ypyrämuotoon alkaakseen jälleen alusta:

The keys to. Given! A way a lone a last a loved a long the


Muoto jo sinänsä pitää sisällään ikuisen paluun ajatuksen, reinkarnaation ja sen, että historia toistaa itseään. Jo Aatamin ja Eevan ajoista.


Joyce työsti viimeiseksi jäänyttä kirjaansa 17 vuotta vuosina 1922-1939, eikä kukaa ole rohjennut vieläkään yrittää suomentaa sitä. Suomentaa sitä tuskin voikaan, mutta kylläkin tulkita.

Joyce itse kommentoi kirjaansa: Kirjan sanotaan olevan hämärä. Sitä verrataan Odysseukseen. Mutta Odysseuksen tapahtumat sijoittuvat pääasiallisesti päiväaikaan, uuden teokseni tapahtumat taas yöhön. Asiat eivät luonnollisesti voi olla yhtä selkeitä yöllä, vai mitä?

Teoksessa päähenkilömme herra Porter perheineen nukkuu unta nähden kuitakuinkin läpi koko kirjan ja kuvittelee olevansa unensa synkkä henkilö HCE; Humphrey Chimpden Earwicker.

riverrun; ajan virta on ajatuksen virtaa, ja tietenkin myös Dublinin halki kirkon ja luomistarinan ohi virtaava joki Liffey. Joen rannat ja poukamat kuvaavat jo koko Irlannin saarta houkuttelevine muotoineen.

commodius vicus of recirculation; roomanajan turmeltuneisuus huokuu ajan ympyrästä tässä latinan vicus-kylässä, jonka HCE, Howth Castle and Environs varmentaa Dubliniksi.

Niinpäs! The keys to. Given! Tarttiskos uhrata seuraavat 17 vuotta tän jutun tulkintaan ja suomentamiseen ... Finnikansa herää!

Aurajoella
Turussa 13-1-2010
Simo Tuomola



maanantai 11. tammikuuta 2010

Kustaa Vaasa

Toistetaan vähän itseämme:

Kustaa Vaasa

Tänään 12-1 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä kun Kustaa Vaasa valittiin virallisesti kuninkaaksi vuonna 1528. Ylimys Kustaa Eerikinpoika, Gustav Eriksson, oli noussut Ruotsin valtionhoitajaksi 1521 ja käytännössä kuninkaaksi 1523, jonka jälkeen hänen joukkonsa valloittivat 10. elokuuta Turun linnan ja Suomi vapautui tanskalaisvallasta.

Kuningas vierailee ensimmäisen kerran Turussa elokuussa 1530 ja palaa kaupunkiin viikoksi syyskuussa, vahvistaen samalla Turun rajat. Kesäkuun 12. 1550 Vaasa perustaa Helsingin kaupungin kilpailemaan Venäjän kaupasta Räävelin kanssa, mutta hanke ei ota onnistuakseen, kun satama on liian matala kauppalaivoille ja syttyy sota Venäjää vastaan 1555-1557.

Sodan vuoksi Kustaa Vaasa saapuu 13. elokuuta 1555 Suomeen lähes vuodeksi ja viettää tuosta ajasta 5 kuukautta Turussa, mm. joulun 1555. Toukokuussa 1556 hän palaa jälleen Turkuun ja poistuu 1. heinäkuuta Tukholmaan, jättäen 18-vuotiaan poikansa Juhana-herttuan Turun linnaan. Vaasa perustaa Suomen herttuakunnan 27. kesäkuuta Juhanan noustessa lääninherraksi.

Televisio esitteli muuten hiljattain harvoin nähdyn teatteritaltioinnin August Strindbergin kuningasdraamasta Kustaa Vaasa vuodelta 1969. Mukana koko Suomen teatterimaailman kerma: Tauno Palo nimiroolissa, Anja Pohjola kuningattarena, Arto Tuominen prinssi Eerikinä, Vesa Mäkelä prinssi Juhanana, Irma Seikkula, Per-Olof Sirén, Toivo Mäkelä jne. Veti sanattomaksi.

Mykkäkoulua
Turussa 12-1-2009
Simo Tuomola