Tänään
5-1 vietämme Venäjän keisarinna Elisabetin kuolinpäivää 1762.
Hänen aikanaan käytiin Hattujen sota 1741-1743, jossa Venäjä miehitti
Suomen. Pikkuvihana tunnettu aikakausi päättyi Turun rauhaan 7. elokuuta
1743. Siinä uusi raja vedettiin Kymijoelle Ruotsin menettäessä
Venäjälle ns. Vanhan Suomen eli Etelä-Karjalan ja Savonlinnan alueet.
Turun rauha on Turussa 7. elokuuta 1743 solmittu Venäjän ja Ruotsin välinen rauhansopimus, joka päätti vuosina 1741–1743 käydyn hattujen sodan ja sen aiheuttaman pikkuvihana tunnetun venäläismiehityksen Suomessa. Samaan aikaan Ruotsin oli valittava itselleen kuningas vuonna 1741 menehtyneen Ulriika Eleonooran seuraavaksi.
1741-1743 Pikkuviha. Ruotsalaiset aloittivat huonosti valmistellun sodan
ja venäläiset etenivät helposti Suomessa esim. pääarmeija antautui
miekan iskutta Helsingissä. Suomi joutui venäläisten miehittämäkssi
kuten isonvihan aikana mutta samanlaista hävitystä ei tapahtunut.
Turun rauhassa Ruotsi menetti keltaisella merkityn alueen. Värälän rauhassa rajat jäivät voimaan.
Turun
rauhankongressin kokouspaikkana toimi Turun raatihuone ja kaikkiaan
Turussa pidettiin 19 kokousta helmikuusta elokuuhun 1743. Väliaikainen
rauhansopimus allekirjoitettiin 16. kesäkuuta ja lopulliseksi muotoiltu
Turun rauha solmittiin 7.8.1743 Turun vanhassa raatihuoneessa.
Rauhansopimuksen asiakirjaa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa.
Elisabet tai Elisabet Petrovna (ven. Елизаве́та (Елисаве́т) Петро́вна; 29. joulukuuta (J: 18. joulukuuta) 1709 Kolomenskoje lähellä Moskovaa – 5. tammikuuta 1762 (J: 25. joulukuuta 1761) Pietari) oli Venäjän keisarinna vuosina 1741–1762.
Keisarinna Elisabet
Elisabetin matka kohti valtaistuinta alkoi, kun keisarinna Anna sai
sairauskohtauksen ja kuoli marraskuussa 1740. Valta siirtyi nyt
Elisabetin ohi vain neljän kuukauden ikäiselle Iivana VI:lle.
Elisabetia tuki jo tuolloin kuitenkin mm. Ruotsi, joka odotti hyötyvänsä politiikasta
kiinnostumattoman naisen valtaannoususta. Ehdokas itse kuitenkin pelkäsi
vallankaappauksen epäonnistumista ja kului suunnilleen vuosi, ennen
kuin hän sai kerätyksi tarpeeksi rohkeutta ryhtyäkseen toimeen.
Aika oli kuitenkin pian kypsä ja joulukuussa 1741, jolloin valtaa pitänyt Anna Leopoldovna
karkotettiin periferiaan ja pieni Iivana teljettiin vankilaan. Ruotsi
oli pyrkinyt lisäämään sekasortoa Venäjällä valtaannousun
helpottamiseksi hattujen sodan
avulla, mutta heidän sotilaallinen menestymättömyytensä sai aikaan sen,
että Elisabet hyökkäsikin Ruotsia vastaan. Ajanjakso tunnetaan Suomessa pikkuvihan
nimellä.
Pikkuviha (1742–1743) oli Ruotsin hyökkäyksen, hattujen sodan aiheuttama venäläisten miehitys Suomessa. Se päättyi Turun rauhaan, jossa uudeksi rajalinjaksi tuli Kymijoki.
Sotatoimi oli Elisabetin viimeisiä varsinaisia tarmokkaita
hallintotoimia, sillä vastedes hän omistautui puoliksi nautinnoille,
puoliksi uskonnolle.
Elisabet
esitti kuitenkin myös ensimmäisenä Suomelle itsenäisyyttä Ruotsin vallan alta:
manifesti luettiin kansalle Turun raatihuoneen portailta
sunnuntai-iltana 29. elokuuta 1742, jolloin porvarit samalla antoivat
uskollisuudenvalansa keisarinnalle.Maaliskuussa 1742 Elisabet julkaisi kuuluisan manifestinsa,
joka levitettiin suomeksi ja ruotsiksi painettuna Suomen puolelle.
Manifestissa keisarinna syytti Ruotsia sodan aloittamisesta ja vakuutti
suomalaisille hyväntahtoisuuttaan, jos nämä lakkaisivat auttamasta
Ruotsin armeijaa.
Keisarinna myös lupasi tukea suomalaisia, jos nämä
haluaisivat irtautua Ruotsista ja itsenäistyä. Elisabetin manifestilla
on perinteisesti ollut keskeinen osa kansallisessa
historiankirjoituksessa, koska se on ensimmäinen kirjallinen lähde jossa
ehdotetaan Suomen itsenäistymistä.
Julistus sisälsi siis kuuluisan lupauksen, että jos suomalaiset haluavat erota Ruotsin valtakunnasta ja
ylös asettavat yhden oman vapan Hallituxen,
keisarinna tahtoo
häidän oman toivåns ja anomuxens jälcken caickissa tiloissa osotta heille yhden uskollisen avun.
Näillä
sanoilla Suomi olisi voinut tulla itsenäiseksi valtioksi jo Turun
rauhassa 1743.
Turun rauhan asiakirja vuodelta 1743. TMM/RA/Kurt Eriksson.
Ruotsin sotaherrojen Buddenbrock ja Lewenhaupt päät
putosivat mestauspölkyllä Tukholmassa ennen rauhatekoa ja kansa sai
muutakin hupia kun Pikkuvihan pyörteissä varakkaan turkulaisen
liikemiehen Carl Merthenin tytär Eva valloitti venäläisten
skottikenraali James Keithin sydämen, nousten Suomen epäviralliseksi
herttuattareksi. Eva seurasi häntä venäläisten poistuessa maasta ja
muutti "kihlattunsa" kanssa 1747 Preussiin.
Elisabetin kuoltua 5-1 1762 vallan Venäjällä otti Katariina Suuri, jonka syntymäpäivää vietän 2.5. kuin omaani ikään.
Rauhan kaupungissa
Turussa 5-1 2014
Simo Tuomola
lauantai 4. tammikuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti