Tänään 26-3
tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Turun akatemian
perustamisasiakirja allekirjoitettiin 26.3. 1640. Regia academia
aboensis vietti lopulta avajaisiaan 15. heinäkuuta 1640 Pietari Brahen
johdolla.
1640 – Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun akatemia, perustettiin.
Asiakirjan
allekirjoittivat tuolloin 13-vuotiaan Suomen suuriruhtinattaren,
kuningatar Kristiinan nimissä Nyköpingissä hänen holhoojansa ja
hallituksensa; valtakunnandrotsi Gabriel Gustafsson Oxenstierna sekä
valtakunnanmarski Jacobus De la Gardie, valtakunnanamiraali Carl
Gylldenhielm, valtakunnankansleri Axel Oxenstierna,
valtakunnanrahainvartija Gabriel Oxenstierna sekä asian esittelijä Johan
Silwerstiärna.
16-vuotias Kristiina kuningattarena.
Kristiina (18. joulukuuta (J: 8. joulukuuta) 1626 Tukholma – 19. huhtikuuta 1689 Rooma) oli Ruotsin hallitseva kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti 1654. Kristiina oli viisivuotias, kun hänen isänsä Kustaa II Aadolf kaatui 30-vuotisessa sodassa 1632. Holhoojahallitus hallitsi Ruotsia Kristiinan täysi-ikäisyyteen 1644 asti.
Ajatus akatemian perustamisesta kaupunkiin oli
virinnyt jo kymmenen vuotta aiemmin, kun katedraalikoulun kolmesta
ylimmästä luokasta oli 1630 muodostettu Turun kymnaasi, Collegium
aboense piispa Isac Rothoviuksen johdolla.
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen.
Axel
Oxenstierna oli jo 18. elokuuta 1636 ehdottanut valtaneuvostolle
Tartton yliopiston siirtoa Turkuun, mutta uuden yliopiston varsinaisia
avajaisia päästiin viettämään vasta 15. heinäkuuta 1640 Pietari Brahen
johdolla, kun valtaneuvosto oli ensin antanut 11. lokakuuta 1638
määräyksen akatemian perustamisesta.
Pohjoismaissa Ruotsin ensimmäinen yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477, Tanskassa Kööpenhaminaan vuonna 1478 ja Suomessa Turkuun (Turun Akatemia) vuonna 1640 Ruotsin kolmantena yliopistona. Ruotsin toinen yliopisto on Tarton yliopisto Virossa, perustettu 1632.
Aatelisto
ja porvaristo kokoontuivat avajaispäivänä tuhannen ratsumiehen
johdolla Turun linnaan, josta vihkiäisten juhlasaattue purjehti Pietari
Brahen johdolla kaleerilaivalla kaupunkiin ja akatemian
avajaisjuhlallisuudet olivat valmiita alkamaan. Akatemian ensimmäiseksi
rehtoriksi valittiin jumaluusopin professori Aeschillos Petraeus ja
yliopiston ensimmäisenä vuonna sinne tulee 249 opiskelijaa.
Akatemia
majoittui alunperin Turun tuomiokirkon kehämuurissa sijainneen
katedraalikoulun tiloihin, jonne yläkertaan tuli suuri luentosali
Auditorium Maximum ja alakertaan kaksi pienempää luentosalia.
Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla ylläpitämä koulu ja palveli lähinnä pappien koulutusta. Katedraalikoulu oli Suomen ensimmäinen koulu. Sen perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276.
Koulussa opetettiin Raamattua, latinan kielioppia, retoriikkaa ja dialektiikkaa sekä musiikkia ja laulua. Oppiaineet kuuluvat vapaiden taiteiden triviumiin. Koulu muutettiin vuonna 1630 Turun kymnaasiksi, josta puolestaan tuli vuonna 1640 Turun akatemia. Katedraalikoulu sijaitsi alun perin tuomiokirkon yhteydessä sen muurissa olleessa rakennuksessa.
Piispa
Kondrad Bitz päätti 1460-luvulla sotilaallisista syistä rakentaa
tuomiokirkon ympärille puolustusmuurin porttirakennuksineen ja
ampuma-aukkoineen.
Opin tiellä
Turussa 26-3 2015
Simo Tuomola
torstai 26. maaliskuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti