1956 – Lars Sonck, suomalainen arkkitehti (s. 1870).
Lars Eliel Sonck (10. elokuuta 1870 Kälviä – 14. maaliskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Häntä pidetään kansallisromanttisen kauden merkittävimpänä arkkitehtina Eliel Saarisen ohella. Jo 1890-luvulla Sonck suunnitteli Ahvenanmaalle hirsirakennuksia ja -huviloita, joiden kansallinen muotokieli erosi aiemmista pitsihuviloista.
Mikaelinkirkko on Turun keskustassa, Port Arthurin kaupunginosassa, sijaitseva kirkkorakennus. Kirkko on nimetty Arkkienkeli Mikaelin mukaan. Se on muodoltaan kolmilaivainen pitkäkirkko. Sitä on peruskorjattu vuosina 1984–1987. Kirkossa on 1250 istumapaikkaa ja se on suosittu konsertti- ja vihkikirkko.
Mikael (hepreaksi מיכאל "Kuka on kuin Jumala?", latinaksi Michael) on enkeli, joka Danielin kirjan ja ilmestyskirjan mukaan toimii taivaallisen sotajoukon komentajana taistelussa langenneita enkeleitä vastaan. Sekä juutalaiset että kristityt pitävät häntä ylimpänä seitsemästä arkkienkelistä.
Mikaelinkirkko on rakennettu vuosina 1899–1905. Sen on suunnitellut Lars Sonck, joka oli 24-vuotias arkkitehtiopiskelija voittaessaan kirkon suunnittelukilpailun vuonna 1894. Sonckin ehdotus, Soli Deo gloria aeterna (Yksin Jumalalle ikuinen kunnia), peittosi jopa Sonckin opettajan tekemän kilpailuehdotuksen. Vanhemmat arkkitehdit pitivät voittoa sopimattomana ja suunniteltiin jopa potkuja Sonckille polyteknillisestä opistosta. Kirkon arkkitehtuuri edustaa uusgotiikkaa ja jugendia.
Kun Sonck sitten myöhemmällä iällään vieraili Turussa, hän ei koskaan halunnut mennä lähellekään Mikaelinkirkkoa. Uudet suunnitelmat ja muutokset Lars Sonck pääsi toteuttamaan muutama vuosi myöhemmin rakennetussa Tampereen tuomiokirkossa.
Portsassa 77 metrin korkeuteen kohoava uusgotiikkaa ja jugendia edustava punatiilikirkko rakennettiin vuosina 1899-1905. Sonck olisi halunnut luoda koko kirkon ympäristöstä tiiviisti rakennetun saksalaistyyppisen kivisen kaupunginosan, eikä koskaan hyväksynyt nykyistä toteutusta.
Lars Eliel Sonck 10.8.1870 Kälviä - 14.3.1956 Helsinki
Kirkko on nimetty taivaallisten sotajoukkojen komentaja Arkkienkeli Mikaelin mukaan, kuten oli laita myös tätä edeltäneen Pyhän Mikaelin kirkon eli Hospitaalikirkon. Se vihittiin käyttöön 9.10.1677 vaivaistaloineen Kuningattarenkadun varrella Aurajokirannassa.
Ristimallisen kirkon rakennustyöt aloitettiin 1675 ja nykyisen Linnankadun ja Sairashuoneenkadun kulmauksen muistolaatta kertoo kirkon tarinan päättyneen 1782: Pyhän Mikaelin kirkko, hospitaali ja hautausmaa sijaitsivat tällä paikalla 1675-1782. Pikkuvihan jäljiltä kirkko pääsi rappiolle ja huutokaupattiin purettavaksi.
Mutta katsotaanpa vähän tarkemmin sen alkuvaiheita:
1672: Valtio myöntää 600 taaleria hospitaalikirkon rakentamiseksi Turkuun.
1674: Porvaristo valitsee suunnitellun Mikaelinkirkon saarnaajaksi Lars Thomaen, Lassi Tuomaksenpojan.
1675: Ristikirkon mallista Pyhän Mikaelin kirkkoa eli Hospitaalikirkkoa aletaan rakentaa Kuningatterenkadun varrelle jokirantaan. Uudenkaupungin vaivaistalo samassa kulmauksessa otetaan käyttöön. Siinä on tilaa noin 40 varattomalle hoidokille. Köyhäinkodin yhteyteen valmistuu myös saarnaajan asuintalo.
Pariisin Riemukaaren keskusteos, nimeltään "Saint Michel terrassant le Diable", eli "Pyhä Mikael Tappaa Paholaisen", vuodelta 1858, on Francisque Duretin tekemä.
1677: Puinen korkeakattoinen ristikirkko, Uusikirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko vaivaistalon yhteydessä uudenkaupungin jokirannassa vihitään käyttöön 9. lokakuuta. Kirkon kellotapulia kaavaillaan Kuningattarenkadun ja Aurajoen väliselle kaistaleelle.
1678: Porvaristo valitsee Mikaelinkirkon saarnaajaksi Laurentius Svicheruksen.
Sucherus / Svicherus, Canis
S Turku oletettavasti 1620-luvun lopulla tai 1630-luvun alussa. V Turun kaupungin porvari Tuomas / Tomas Suiki ja N.N.Ylioppilas (Aboensis) Turussa; respondentti (resp.) 12.12.1649.
Piikkiön ehkä kirkkoherran apulainen 1653; Turun vaivaistalon saarnaaja, mainitaan 1656, hospitaalinsaarnaaja ainakin jo lokakuussa 1661.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku joulukuu 1668 (27.1.1669).
K Turku (haudattiin 14.3.) 1680.
P N.N., K Turku (haudattiin 26.3.) 1691.
1680: Laurentius Suicherus kuolee ja porvaristo valitsee Andreas Suicheruksen Martinkirkon saarnaajaksi.
Svicherus / Svicheus, Anders Larsson
S ehkä Turku oletettavasti 1650-luvulla. V Turun hospitaalinsaarnaaja Laurentius Thomae Svicherus ja N.N.Kävi (Andreas Laurentii Suicherus Aboensis) Turun katedraalikoulua 4.5.1670 (in cl. rect. circ. super.) – 10.5.1673 (testim.). Ylioppilas (Svicheus) Turussa kevätlukukausi 1673; stipendiaatti syyslukukausi 1674 – syyslukukausi 1676; respondentti (resp.) 1675 ja 1677.
Turun hospitaalinsaarnaaja luultavasti noin 1680.
Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku toukokuu (25.9.)1675.
K Turku (haudattiin 30.4.) 1682.
P 1679 ehkä Helena Jakobsdotter Roos hänen 1. avioliitossaan S 1647, K Kemiö 1719/1720 (haudattiin 2.2.1720), PV Keuruun kirkkoherra Johannes Eliae Roos ja Maria Knutsdotter Wisia.
Helena Roosin (ehkä) P2 Turun hospitaalinsaarnaaja Daniel Jacobi Birkman luultavasti hänen 2. avioliitossaan, K Turku 1685; (ehkä) P3 10.1.1692 Turun hospitaalinsaarnaaja Samuel Erici Justander, K Turku 1700(?).
1683: Daniel Birkmanilla on kinaa tuomiokapitulin kanssa, mutta hänet valitaan silti predikantiksi, saarnaajaksi Mikaelinkirkkoon. Hän menee naimisiin edeltäjänsä Andreas Suicheruksen lesken kanssa.
Birckman, Daniel Jakobsson
S Pirkkala oletettavasti 1650-luvulla. V Pirkkalan kirkkoherra, Tyrvään rovastikunnan lääninrovasti Jacobus Pauli Raumannus ja Kirstin Jöransdotter.Ylioppilas (Satacundensis, Birckalensis Dan. Jacobi Birckman) Turussa 1674/75.
Pirkkalan apulaispappi 1681; Turun vt. hospitaalinsaarnaaja 1682, vakinainen kuninkaallisella valtakirjalla 26.5.1683, mutta menetti viran seuraavan vuoden alussa (kuninkaallinen resoluutio 2.1.1684) Matthias Clementis Wesanderille, kun oli ilmennyt, että hän oli esimiestensä luvatta tyrkyttäytynyt armovuodensaarnaajaksi edellisen viranhaltijan leskelle.
Asui Pirkkalan apulaispappina veljensä omistamalla Eerolan ratsutilalla Keijärven (myöhemmin Ylöjärvi) kylässä.
K Turku 1685.
P Helena Johansdotter Roos ehkä hänen 2. avioliitossaan, S 1647, K Kemiö 1719/1720 (haudattiin 2.2.1720), PV Keuruun kirkkoherra Johannes Eliae Roos ja Maria Knutsdotter Wisia (Klokman) hänen 1. avioliitossaan.
Helena Roosin P1 ehkä Turun hospitaalinsaarnaaja Andreas Laurentii Suicherus, K Turku (haudattiin 30.4.) 1682, ja P3 10.1.1692 Turun hospitaalinsaarnaaja Samuel Erici Justander, K Turku 1700(?).
1685: Professori Justanderin poika Samuel Justander valitaan Mikaelinkirkon uudeksi saarnaajaksi ja maaherra suosittelee edesmenneiden saarnaajien Andreas Suicheruksen ja Daniel Birkmanin leskeä tälle vaimoksi.
1689: Mikaelinkirkon saarnaajan vuosipalkka on 233 taaleria ja 20 tynnyrillistä viljaa.
1693: Kirkonkellojen hankkimiseksi Mikaelinkirkon kellotapuliin järjestetään keräys.
Kirkon ja entisen hospitaalin paikalle rakennettiin 1780-luvulla Lasaretti eli Läänin Yleinen Sairaala, joka toimi paikalla vuoteen 1881 saakka, jolloin se siirrettiin Kiinanmäelle, jossa nykyinen TYKS toimii edelleen. Puretun kirkon kellot matkasivat aikanaan Nauvon Seilin saarelle spitaalisairaalan kirkon kellotapuliin sijoitettaviksi.
Seilin kirkko (ruots. Själö kyrka) on Seilin saarella sijaitseva puukirkko, joka rakennettiin vuonna 1733 vanhan Turusta 1624 siirretyn Pyhän Yrjänän puukirkon paikalle
Gloria Aeterna
Turussa 14-3 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti