Mutta kuka tappoi Jakob Småpepperin?
1632 – Tarton yliopisto perustettiin.
Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool) on Viron vanhin ja merkittävin korkeakoulu. Se on perustettu Tartossa 30. kesäkuuta 1632, ja sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf sotaleirillä lähellä Nürnbergiä.
Kustaa II Aadolf allekirjoitti Tarton yliopiston perustamiskirjan sotaleirissään Nürnbergin lähellä kesällä 1632. Hankkeen isänä voidaan kuitenkin pitää kenraalikuvernööri Johan Skytteä, joka oli pyytänyt kymnaasin laajentamista yliopistoksi kuninkaalta.
Skytte oli aiemmin toiminut Uppsalan yliopiston kanslerina. Uuden yliopiston viralliseksi nimeksi tuli Academia Dorpatensis eli Tarton akatemia. Tuon nimityksen rinnalla alettiin käyttää nimitystä Academia Gustaviana Kustaa II aadolfin mukaan.
Louis Höflingerin piirros Tarton yliopistosta vuodelta 1860.
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen.
Johan Skytte, född i maj 1577 i Nyköping, död 15 mars 1645 i Söderåkra, var en svensk friherre och riksråd. Han var borgarson och fick studera i Tyskland. Han utsågs senare till lärare åt prins Gustav (II) Adolf. Han var grundare av Göta Hovrätt och 1634 blev han dess förste president.
Vuosina 1632–1656 yliopistossa toimi 30 professoria, joista suurin osa oli saksalaisia. Samoina vuosina ylioppilaita oli 1 016. Professorien joukossa oli myös yhdeksän ruotsalaista ja yksi suomalainen, Michael Savonius.
Michael Savonius oli ensimmäinen suomalainen oppinut, joka loi uransa 1632 perustetussa Tarton yliopistossa.(prorector 1634-1635). Monia merkittäviä virkanimityksiä saaneen Savoniuksen ura sortui rettelöihin ja oikeudenkäynteihin.
Kansallisbiografiassa mainitaan 1600-luvun alussa vaikuttanut professori Michael Savonius. Mikkelin kirkkoherran poika opiskeli maisteriksi kuuluisassa Wittenbergin yliopistossa, nautti korkeista viroista Helsingissä ja Tarton yliopistossa ja edusti valtiopäivillä, mutta sortui kunnianloukkauksiin, käsirysyihin ja oikeudenkäynteihin niin, ettei häntä lopulta huolittu mihinkään hakemaansa virkaan, edes takaisin Mikkeliin.
Merkittävä professori kuoli tuntemattomassa paikassa, luultavasti Turussa, joskus 1600-luvun jälkipuoliskolla, mutta jätti jälkeensä kiinnostavaa kirjeenvaihtoa ja asiakirjoja.
Kun Turun akatemiaa 1640 perustettiin, yhtenä ajatuksena oli Tarton yliopiston toiminnan siirtäminen juuri Turkuun, mutta Turku sai kuitenkin lopulta oman akatemiansa.
Turussa Michael Savonius aiheutti paljon päänvaivaa mm. Anders Nilssonille, jota hän oli jo aiemmin Helsingin raastuvanoikeudessa syyttänyt erään porvarin ja valtiopäivämiehen murhasta, kunnes Åke Tott 1636 julisti Andersilla olevan "hyvän nimen koko Suomenmaassa". Jakob Småpepper oli kuollut Helsingissä epäselvissä olosuhteissa.
Åke Henrikinpoika Tott (4. kesäkuuta 1598 Lohja, Kirkniemi – 15. heinäkuuta 1640 Eurajoki, Lavilan kartano) oli ruotsalainen sotilas, josta tuli sotamarsalkka 1631. Tott oli serkkunsa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin luottosotilas. Hänet tunnettiin nimellä Pohjolan lumiaura. Tott kuoli verensyöksyyn 1640. Hänet on haudattu mausoleumiin Turun tuomiokirkkoon.
Åke Tottin kuoltua Eurajoella 1640, hänet haudattiin Tuomiokirkkoon.
Anders Hittener oli tunnettuja Helsingin porvareita. Mies Hagalundin kartanon, myöhemmän Tapiolan kaupunginosan takaa.
Anders Nilsson Hittener eller Hittenär var en av Helsingfors bemärkta personer i början på 1600-talet. Hans släkt blev bofast i Esbo i 150 år och dog ut med hans sonsons sondotter 1757. Stavningen av namnet normaliserades småningom till Hyttner.
Anders Nilsson Hittener. Finlands proviantskrivare 1606. Helsingfors proviantskrivare 1608-1619, Rigas proviantmästare 1621-1622. Hade 1616 av länsmannen i Pernå köpt ett loskinn avsett för konungen. Konungsman i Helsingfors rådstuga från 1623 och förekommer ofta i handlingarna. Köpte 1623 en skatt skattejord av uppbördsskrivaren Henrik Vitikka. Hemmanet utvidgades till slut till att omfatta hela byn och blev Hagalund gård.
Hagalund har fått sitt svenska namn efter Hagalund gård (riven) på vars mark stadsdelen har byggts. Det finska namnet Tapiola har konstruerats från skogsguden Tapios namn i finsk Kalevala-mytologi.
Hittener tuli Hämeen linnasta - joutuen epäillyksi Helsingissä porvari Småpepperin murhasta, mutta syytöksen esittänyt koulumestari Savonius tuomittiin asiasta sen sijaan sakkoihin 1629. Samoin syytöksen myöhemmin uudistanut porvari Falck 1630.
Anders var slottsloven på Tavastehus 1626-1634. Anklagades av skolmästare Michael Savonius vid Helsingfors rådstuga för att ha mördat borgaren och riksdagsmannen Jakob Småpepper och Savonius dömdes till böter den 5 oktober 1629. Nästa år hördes borgaren Claus Falck upprepa denna anklagelse och Falck dömdes likaså till böter den 13 juli 1630.
Turun palo 1827 hävitti lopulta viimeisenkin toiveen saada selkoa Jakob Småpepperin kuoleman todellisista olosuhteista. Savonius ei ollut luopunut syytteistä ja uudisti ne Turussa,kunnes Åke Tott puuttui peliin.
Skolmästaren Savonius kom att bli en besvärlig plågoande för Anders Nilsson och samma anklagelse behandlades ända upp i riksrådet, där Åke Tott 1636 yttrade att "Anders Nilsson har ett gott namn i hela Finland". Då handlingarna i målet gick förlorade sist i Åbo brand 1827, är de närmare omständigheterna kring Jakob Småpeppers död ej kända.
Turun linnan suojiin Anders saapui 1634 ja kaupungin raadilta hän sai valtakirjansa 1635. Tuomittiin myöhemmin pormestarille velalliseksi 40 kuparirahan edestä 40 suolatynnyrin vuoksi. Lahjoitti samaan aikaan kultaesineitä Helsingin kirkolle.
Anders blev slottsloven på Åbohus 1634, presenterade sin fullmakt på rådhuset den 28 januari 1635 men avlade först den 16 december samma år domareed på hovrättens befallning. Nämns ståthållare 28.11.1636, men "fordom ståthållaren" i ett inventarium av samma år, daterat den 14 december 1636.
Anders asui Turun linnassa ainakin vielä marraskuussa 1637 ja vielä kesäkuussa 1638.
Han bodde på slottet ännu den 25 november 1637 och antagligen ännu den 5 juni 1638, då han konstaterades vara skyldig borgmästaren 40 daler kopparmynt för 40 tunnor salt. Skänkt en mässhake av gul gammet åt kyrkan i gamla Helsingfors.
Helsinki vuonna 1820.
Kuoli vuonna 1641 jättäen jälkeensä monia velkoja.
Död 1641 och efterlämnade då många skulder. – Gift med Margareta Nilsdotter, omnämnd som änka i Esbo dombok den 19 juli 1642. Son Erik Andersson Hyttner (Hijttner), kaptenlöjtnant, död 1687.
MUTTA KUKA MURHASI JAKOB SMÅPEPPERIN?
Salapoliisina
Turussa 30-6 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti