Eerik Pyhä

On vuosi 2014: tänään 23-4 rikotaan Uppsalan tuomiokirkossa tieteen nimissä kuninkaallista hautarauhaa ja avataan tutkimuksille kuningas Eerik Pyhän pyhäinjäännösarkku.

Ja tuloksiakin on saatu: Eerik Pyhän pyhäinjäännösarkku sijaitsee Uppsalan tuomiokirkossa. Siinä olevaa kalloa on tutkittu radiohiiliajoituksella ja luuston vammoja on nyt analysoitu. Tutkimus vahvistaa keskiaikaisen legendan tietoja ja siten myös siinä kerrottua Eerikin Suomeen tekemää ristiretkeä.

 

 

En medeltida träskulptur som har ansetts vara ett av underlagen till Eriksbilden i Stockholms stadsvapen. Träskulpturen står i Roslags-Bro kyrka, men anses idag föreställa Sankt Olof. Keskiaikainen kuva Eerik Pyhästä.

Kun kalenterissamme 18-5 viettävät nimmariaan Erkki, Eero ja Eerik,  johtavat jäljet aina vuoteen 1160, jolloin Magnus Henriksson surmasi legendan mukaan Eerik Pyhän.

Eerik Pyhä (Erik Jedvardsson den Helige) oli Ruotsin kuningas noin 1156–1160. Jälkimaailma on numeroinut hänet Ruotsin kuningas Eerik IX:ksi.




 
Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän perimätiedon mukaan vuoden 1155 tienoille ajoitetun ns. ensimmäisen ristiretken Suomeen piispa Henrikin kanssa. Retken historiallisuus on epävarmaa, samoin se, oliko kyse sen paremmin varsinaisesta ristiretkestä kuin valloitusretkestäkään.

Eerikin murhasi tanskalainen prinssi Maunu Henrikinpoika (Magnus Henriksson) Upsalan kirkossa 18. toukokuuta 1160. Eerikistä tuli Ruotsin kansallispyhimys. 

Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty eräs vuodelta 1172 peräisin oleva paavi Aleksanteri III:n kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä.


Eerik Pyhän kuviteltu kuva Tukholman kolmannessa sinetissä, 1376.


Meillä Turussa Eerik Pyhän palvonta on arkipäiväistä aina kun kävellään Eerikinkatua pitkin. Alunperin kadun nimi olikin Pyhän Eerikin katu, St. Eriks Gatan, mutta Pyhä-liitteet poistettiin Pyhän Eerikin kadun, Pyhän Henrikin kadun ja Pyhän Kerttulin kadun nimistä vuonna 1890 sillä perusteella, ettei niitä oltu pitkään aikaan käytetty.

Myös Tuomiokirkon kelloihin liittyy Turussa Eerik Pyhän nimi: 

Suomen ensimmäinen mekaaninen kello oli juuri Turun tuomiokirkon kello. Esim. 1400-luvulla kirkon tuolloin erillisessä kellotapulissa tekivät töitään isokello, tuntikello eli seijari nimeltä Pyhä Henrik ja pienempi nimeltä Pyhä Eerik. Kellot kutsuivat aamukolmesta lähtien kolmen tunnin välein kansaa kirkkoon.

   

Pyhän Eerikin muistokivi Tukholman Torikadulla.

Ruotsissa avataan pyhimyskuninkaan arkku – totuus ja legenda halutaan erottaa toisistaan

Uppsalan lähistöllä vuonna 1160 tapettu Eerik Pyhä teki perimätiedon mukaan ensimmäisen ristiretken Suomeen.

• 
  

Ruotsissa avataan tänään keskiviikkona 23-4 2014 Uppsalan tuomiokirkossa säilytettävä Eerik Pyhän pyhäinjäännösarkku. Pyhimyskuninkaan jäännökset tutkitaan, jotta häneen vuosisatojen saatossa liitettyjen tarinoiden todenperäisyys saataisiin selville. Legendoja Eerikistä on suuri määrä, mutta luotettavat historialliset tiedot ovat niukkoja.

 
 "Erik den heliges jordafärd", del av "Sankt Eriks tavla", ett altarskåp från 1400-talet som fanns i Uppsala domkyrka men förstördes i stadsbranden 1702. Xylografi från 1800-talet efter kopparstick från tidigt 1700-tal. Eerikkiä hautaamassa.

Vaikka Eerikin pyhäinjäännösarkku on avattu aiemminkin, ei hänen luitaan ole koskaan aiemmin tutkittu tieteellisesti. Luiden tutkimisen avulla on nyt määrä selvittää, missä Eerik vietti kymmenen viimeistä elinvuottaan, ja varmistaa hänen kuolinsyynsä.

Myöhemmin pyhimykseksi julistettu kuningas Eerik tapettiin vuonna 1160 Uppsalan lähellä. Perimätiedon mukaan Eerik teki ensimmäisen ristiretken Suomeen 1150-luvulla yhdessä piispa Henrikin kanssa.

Nu ska sanningen om legenden avslöjas

6 minuter sedan

Foto: Svenska kyrkan i Uppsala Eerik Pyhän reliktiarkku on Hans Rosenfeltin käsialaa, Juhana III:n kultasepän käsialaa, kuninkaan lahja vuodelta 1580.

 

 Kruunupäissään

Turussa 23-4 2016

Simo Tuomola