1797 – Pehr Adrian Gadd, suomalainen luonnontutkija, kemisti ja taloustieteilijä (Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan) (s. 1727)
Pehr Adrian Gadd (1727 Pirkkala – 11. elokuuta 1797 Turku) oli suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti. Hän oli Turun Akatemian ja samalla Suomen ensimmäinen kemian professori vuodesta 1761 alkaen. Hän tutki muun muassa kemian soveltamista metallurgiaan ja maanviljelyyn sekä salpietarin ja potaskan valmistukseen. Gadd perusti Turkuun myös maan ensimmäisen kemian laboratorion.
Potaskaa on käytetty lasin ja saippuan raaka-aineena sekä lannoitteena muinaisesta Egyptistä ja Roomasta alkaen. Sitä käytetään toisinaan myös ruoan valmistuksessa.
Gadd kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1742 ja puolusti pro graduaan 1748. Vuonna 1750 hänet nimitettiin Turun Akatemian luonnonhistorian ja talousopin dosentiksi. Tässä virassa hän muun muassa etsi kolmena kesänä paikallisia väri- ja hyötykasveja Turun saaristossa.
Sivuvirkoina hänet määrättiin vuonna 1755 myös Suomen salpietarikeittämöiden tarkastajaksi ja samana keväänä myös Turun ja Porin läänin lääninlampuriksi. Nämä työtehtävät sopivat hänen aiempaan työkokemukseensa, mutta antoivat myös mahdollisuuksia kerätä aineistoa varsinaiseen virkatyöhön liittyviin tutkimuksiin.
Lääninlampurit olivat Ruotsissa, ja siis myös nykyisen Suomen alueella, vuosina 1739–1766 toimivia maatalousneuvojia, joiden erityistehtävänä oli lammastalouden ja erityisesti hienovillaisten ulkolaisten lammasrotujen kasvatuksen edistäminen raaka-aineen tuottamiseksi villamanufaktuureille.
Lääninlampurin tehtävästä Gadd luopui tultuaan nimitetyksi kemian professoriksi vuonna 1761. Hän aloitti suomalaisen kemian opetuksen aikakauden Turun Akatemiassa vuonna 1761.
Gadd hylkäsi latinan ja alkoi julkaista väitöskirjoja ruotsiksi. Hän myös julkaisi pienen kirjan suomeksi vuonna 1768: Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan.
Heti Gaddin kuoleman jälkeen ja ikäänkuin hänen työtään jatkamaan perustettiin tänne Turun Talousseura tai siis Kuninkaallinen Suomalainen Huoneenhallituksen Seura 1.11.1797. Ja samalla Gaddin saappaisiin astui Jacob Gadolin, joka jo tunnetaankin Gaddia paljon paremmin. Eikös hänen laboratorionsa ja työnsä muistomerkkinä ole muistolaattakin tuossa Kaskenmäen päällä, vaan ei taida vastaavaa Gaddin työn muistomerkkiä löytyä kaupungista.
Gadolin oli Turun Akatemian rehtori kahteen otteeseen. Häntä voidaankin pitää tämän Suomen Talousseuran varsinaisena alkuunpanijana. Hän toimi myös yrittäjänä. Gadolin oli perustamassa Turun Soitannollista Seuraa vuonna 1790.
Johan Gadolin (5. kesäkuuta 1760 – 15. elokuuta 1852) oli suomalainen kemisti, fyysikko ja mineralogi. Gadolin löysi alkuaine yttriumin vuonna 1794, mutta laajemmin hänen työnsä johti harvinaisten maametallien eli lantanoidien löytämiseen. Hän oli Suomen toinen kemian professori ja häntä pidetään Suomen kemiantutkimuksen isänä.
Gadolin vaikutti myös suomalaiseen teollisuuteen ollen mukana Suomen Talousseuran perustamisessa sekä toimi aktiivisesti seurassa. Seurassa Gadolin esitti muun muassa käsityö- ja manufaktuurikoulujen perustamista Suomeen. Tämä oli ensi askel teknisen opetuksen aloittamiseksi Suomessa.
Vuonna 1797 perustetun Suomen talousseuran rakennus Hämeenkatu 28 Åbo academins bildsamlingar. C. J. Schoultz.
Vuonna 1797 perustettiin Suomen Talousseura eli "Kuningallinen Suomalainen Huonenhallituxen Seura". Suomen tultua vuonna 1809 liitetyksi suuriruhtinaanmaana Venäjän keisarikuntaan seuran nimeksi tuli vuoteen 1917 saakka Keisarillinen Suomen Talousseura. Seuran ensimmäinen esimies oli silloinen Turun piispa Jakob Gadolin ja sen jäseninä olivat alkuaikoina lähes kaikki maamme sivistyneistöön kuuluvat henkilöt.
Suomen Talousseura (ruots. Finska Hushållningssällskapet) on vuonna 1797 perustettu yhdistys, joka on nauttinut eräänlaista puolivirallisen neuvonta- ja tukiorganisaation statusta kautta vuosikymmenten.
Seura perustettiin Turussa 1. marraskuuta 1797, ja se oli alkuperäiseltä nimeltään Kuninkaallinen Suomalainen Huoneenhallituksen Seura ja sen kotipaikka oli Turku. Autonomian aikana seuran virallinen nimi oli Keisarillinen Suomen Talousseura, ja sen kotipaikkana säilyi Turku, kuten itsenäistymisen jälkeenkin.
Perustajajäseniä olivat Turun Akatemian henkilökuntaan, papistoon, upseeristoon, kauppiaisiin, tehtailijoihin ja hallinnon sekä oikeuslaitoksen virkamiehiin kuuluvia henkilöitä. Heidän joukossaan oli myös kaksi talonpoikaa.
Peruna oli kova sana 1700-luvulla koko Euroopassa - esim. Preussin kuningas Fredrik II Suuri paransi maansa elintarviketilannetta säätämällä viisitoista perunoita koskevaa asetusta. Tässä hän ratsastaa Berliinin Unter den Lindenillä. Fredrik II Suuri (saks. Friedrich II der Große; 24. tammikuuta 1712 Berliini – 17. elokuuta 1786 Potsdam).
Suomessa Talousseuran tavoitteena oli edistää esim. perunan viljelyä ja käyttöä nauriiseen tottuneen väestön keskuudessa. Tähän se pyrki muun muassa jakamalla ilmaisia siemenperunoita maaseutuväestölle.
Ruotsiin peruna saapui 1655, jolloin lääkäri ja luonnontieteilijä Olof Rudberg istutti perunaa Uppsalan kasvitieteelliseen puutarhaan. Jonas Alströmer puolestaan vakiinnutti englannin kielestä lainaamansa sanan potatis perunan nimeksi. Suomessa perunoita on nähty ainakin 1720-luvun lopulta, jolloin niitä tuli Inkooseen Fagervikin kartanoon saksalaisten peltiseppien mukana.
Vaatetuskasvien eli pellavan ja hampun viljelyn edistämiseksi keisari myönsi seuralle vuotuisen määrärahan. Seura hankki ulkomailta siemeniä ja jakoi niitä verkostonsa kautta.
Hamppu (Cannabis sativa) on hamppukasvien (Cannabaceae) heimoon kuuluva perinteinen viljelyskasvi. Nykypäivänä hamppu on yksi maailman kiistellyimmistä kasveista eräiden hamppulajikkeiden päihdyttävien vaikutuksien vuoksi.
Mutta palataanpa vielä hetkeksi Pehr Adrian Gaddin maailmaan. Mies harrasti myös runoutta Porthanin kanssa ja oli mukana Suomen ensimmäisen sanomalehden "Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo" synnytyksessä.
Suomen ensimmäinen sanomalehti "Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo" ilmestyi Turussa vuosina 1771-1778 ja 1782-1785. Sen ensimmäinen numero näki päivänvalon päivämäärällä 31-1 1771.
Se oli Aurora-seuran äänenkannattaja ja sen toimittajina toimivat Henrik Gabriel Porthan sekä Johan Lilius, molemmat Aurora-seuran perustajia. Kun tidning tarkoitti tässä yhteydessä lähinnä uutista, eikä lehteä, voi lehden nimen kääntää muotoon "Erään turkulaisen seuran julkaisemia uutisia".
Jousimiehiä esittävä skyyttiläinen kultafiguuri.
Skyytit olivat muinaisia paimentolais- ja maanviljelijäheimoja, jotka antiikin aikoina asuivat aroalueilla Altain ja nykyisen Bulgarian välillä Skyytiaksi kutsutulla alueella.
Lehden ensimmäisessä numerossa oli viisi juttua, joista pääartikkeli vertaili unkarin, saamen ja suomen kieliä toisiinsa. Mukana oli myös Porthanin ja kemisti Pehr Adrian Gaddin runo suomalaisista Pohjolan kansana, joka on skyyttain vanhaa sukua. Lisäksi lehti kertoi Turun hovioikeuden ratkaisemista oikeusjutuista.
Tämä kaikki tehtiin ruotsin kielellä, vaikka esim. Gadd oli jo vuonna 1768 julkaissut pienen kirjasen suomeksi; Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan.
Ensimmäinen suomenkielinen lehti "Suomenkieliset Tieto-Sanomat" ilmestyi ensin koenumerona Turussa syyskuussa 1775 nimellä "Suomalaiset Tieto-Sanomat" ja sittemmin kahdesti kuukaudessa Turussa vuonna 1776, toimittajana ja päätoimittaja Antti Lizelius, joka korvasi suomen kielessä tuolloin käytetyn c:n k:lla.
KTF - puistokemistinä
Turussa 12-4 2016
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti