Johannes (Juhana) Gezelius, vanhempi (3. helmikuuta 1615 – 20. tammikuuta 1690) oli Turun piispa ja Turun akatemian varakansleri vuosina 1664–90.
Kaupungissa oli tuli jälleen tehnyt tuhojaan 29-1 heti ruotsinkielisen iltahartauden jälkeen, vaurioittaen mm. tuomiokirkkoa. Muutamassa tunnissa Aninkaisten puolen asutus tuhoutuu kokonaan ja tuli leviää myös lähes koko suurelle puolelle polttaen noin 800 taloa poroksi.
Myös Aurajoen ylittävä silta palaa ja lopulta vain 1/6 kaupungista säästyy tuholta. Kirkko palaa kelloineen, komeine saarnatuoleineen ja urkuineen tuhkaksi, vain sakaristo esineineen, juhlapukuineen, hopeineen ja vaatteineen säästyy tuholta.
Tuli oli tuhonnut pahasti kirkkoa jo vuosien 1601 ja 1656 paloissa. Mm. tukholmalaisen mestari Eskil Urkumestarin rakentamat kirkon urut ja kirkon torninhuippu tuhoutuvat vuoden 1601 palossa. Ja kun kaupungissa jälleen palaa 13-5 vuonna 1656, vaurioituu kirkko ulkopuolelta, tulen tuhotessa kirkon tornin, särkiessä kellot ja kellokoneiston, sekä polttaessa ympäristöstä 450 taloa.
Vuoden 1656 palo saa aamulla huolimattomuuden seurauksena alkunsa Koulukadulta Tuomiokirkon takaa porvari Henrik Paturin talosta. Mm. Brinkkalan talon tuhoava palo saadaan hallintaan yhdeksältä illalla. Paturi tuomitaan lopulta kuolemaan palon aiheuttamisesta.
Vuonna 1681 kuninkaan annettua 16-6 suostumuksensa varojen keräykseen kirkon uudestaanrakennusta varten, piispa tarttuu toimeen ripeästi. Kirkon vt taloudenhoitaja Olof Hartman valitaan 30-6 kirkon jälleenrakennuksen johtoon 200 taalerin vuosipalkalla ja Matthias Wezander lähtee kiertämään valtakuntaa varainhankintamielessä.
Maarian kirkon eteisestä lainataan saarnatuoli Tuomiokirkkoon 28. heinäkuuta. Kirvesmiesten esimies Joseph Timberman, Josef Sveninpoika Brun tulee avuksi kirkon katon ja muurin kellotapulin uusimiseksi. Kirkon tornia korotetaan nurkkatornit poistaen tulipalon jäljiltä tiiliseltä osuudeltaan nykykorkeuteensa.
Kaupungin puuseppien kanssa tehdään elokuun 19. pvä sopimus kirkon puuosien; penkkien, lehterien ja kuninkaanpenkkien valmistamisesta. Kauppias Barthold Festing hankkii kirkolle uuden hienon kastealtaan Euroopasta, Kristiina Brahe sopii tulipalossa vaurioituneen Åke Tottia ja Christina Brahea kuvaavan hautamonumentin korjaamisesta Johan Beurlen kanssa 160 taalerin hinnasta.
Lokakuussa ruukinpatruuna Pietari, Peter Thorwörste ilmoittaa lahjoittavansa uudelleen saarnastuolin kirkolle. Kuvanveistäjä Johan Ulric Beurle saa 5500 taalarin summasta työn tehtäväkseen. Peter oli lahjoittanut kirkolle uuden saarnastuolin myös vuoden 1656 palon jälkeen, jossa oli tuhoutunut Michael Baltin veistämä saarnastuoli, jossa isokokoinen Kristoforos -patsas kannatteli tuolia harteillaan ja yläkatosta koristivat pelikaanit.
Jürgen Meintz veistää Heinrich Wilhelmin työpajassa Hampurissa Torsten Stålhandsken ja Kristiina Hornin muistomerkin paadella lepäävine kokovartalokuvineen Tuomiokirkkoon.
Puusepät Anders Broman ja Måns Mjöd saavat valmiiksi kirkon kuningattaren- ja kuninkaantuolit, joiden kuvat veistää mestari Hans Rosensten. Eversti Arvid Horn ja kauppias Niels Kock lahjoittavat kirkolle urut ja posetiivin, joka sijoitetaan Gezeliuksen hautakuorin yläpuolelle. Evert Hornin ja vaimonsa Margareta Fincken haudalle Tuomiokirkkoon valmistuu molempien kokovartalokuvilla varustettu hautamuistomerkki, tekijänä Tallinnassa kuvanveistäjä Arend Passerin poika Dionysios Passer.
Didrik Möllerum tai Diedrich Möllerum (s. 1642 – k. noin 1702) oli todennäköisesti tanskalaissyntyinen taidemaalari. Hän toimi maalarinammatin harjoittajana Turussa ja oli Jochim Neimanin jälkeen 1600-luvun Suomen etevin muotokuvamaalari.
Maaliskuun 14. päivänä 1682 Turkuun lopulta saapuu rakennusmestari Jürgen Diedrich Wägner esittäen suunnitelmansa koko kirkon korjauksesta. Päätetään poistaa kirkon neljän nurkkatornin väliset päädyt niiden huonon kunnon vuoksi, jolloin myös kellot voidaan uudelleen sijoittaa torniin.
Lopulta kirkko onkin taas entistä komeampi ja ehompi ja vaurioita korjaillaan jatkossakin. Mm. taidemaalari Didrik Möllerum muuttaa Turkuun 1684 Uumajasta kunnostamaan palossa vaurioituneita taideteoksia.
Palon jäljiltä
Turussa 16-6 2016
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti