Jo vuotta myöhemmin 25-5 juhlistamme Gregorius Martini Teetin nimittämistä Maarian prependaseurakunnan kirkkoherraksi. Gregorius Teittus ex Perno Nylandiae oli päässyt ylioppilaaksi Wittenbergissä 24-10 vuonna 1586 ja noussut Saksasta palattuaan aina Turun katedraalikoulun rehtoriksi ja koulumestariksi saakka 31-10 vuonna 1588.
Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu, joka palveli lähinnä pappien koulutusta. Se oli Suomen ensimmäinen koulu. Koulun perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276
Gregoriuksen isä Martinus Matthiae Teit (Martti Teitti, noin 1510 Pernaja – syksyllä 1544 Tukholma) oli suomalainen reformaattori, kirkkoherra ja Ruotsin kruununperillisten opettaja.
Pernajalaiseen pienrälssiin kuulunut Teit opiskeli mahdollisesti ensin Viipurissa ja sitten Turussa. Vuonna 1536 hänet lähetettiin Mikael Agricolan kanssa opiskelemaan Wittenbergin yliopistoon. Miehet valmistuivat filosofian maistereiksi samaan aikaan vuonna 1539. Opintojen ohella he suomensivat Simon Henrici Wiburgensisin kanssa Uutta testamenttia.
Pernajan nimismiehen poika oli itsekin käynyt Turun katedraalikoulua ja toiminut täällä apuopettajana ennen Saksaan lähtöään. Kouluvirkansa ohessa hänestä tuli myös prependaseurakuntansa kirkkoherra. Wårfrukyrko socken Maaria eli Rändämäki kuului Pyhä Sigfridin prependaan, jonka haltija oli kanunki Martinus Teet, Teitti. Teit.
Prebenda (lat. praebe'nda, tarjottava) on kirkollisen viran haltijalle tai kirkollisen oppilaitoksen tai muun laitoksen virkamiehelle luovutettu palkkaetu, joka saadaan jonkin seurakunnan tai maatilan tuottamasta tulosta. Alkuaan prebenda oli katolisen kirkon pappien ja munkkien yhteisellä aterialla nauttima ruoka ja juomat. Keskiajan Ruotsissa tuomiokapitulien jäsenillä oli yleisesti prebendaseurakuntia.
Pyhän Sigfridin prependan myötä Teitti pystyi rahoittamaan opiskelunsa ulkomailla ja lopulta valmistumaan maisteriksi 19-9 vuonna 1588 ennen paluutaan Turkuun seurakunnan kanunkiksi ja Turun tuomiokapitulin jäseneksi 1588.
Turun Katedraalikoulu oli Suomen ensimmäinen koulu. Kuvassa luettelo koulun vanhoista rehtoreista.
1276 c.-1350-1355 HENRIK TEMPIL -1359- BIRGER 1432-1433 JAKOB RÖD -1480- MAGNUS JOHANNIS -1509-1512- MATHIAS KURIN (1524-1529 PEDER SÄRKILAX) 1535-1539 TOMAS KEIJOI 1539-1548 MIKAEL AGRICOLA 1548-1554 PAUL JUUSTEN 1555-1559 ERIK HÄRKÄPÄÄ 1559-1562 HENRIK JACOBI 1562-1568 ERIK HÄRKÄPÄÄ 1568-1578 JAKOB FINNO 1578-1583 KRISTIAN AGRICOLA 1583-1588 JAKOB FINNO.
Kun Kustaa Vaasa 1527 takavarikoi uskonpuhdistuksen nimissä kirkon ja luostarien omaisuutta valtiolle, siirtyivät mm. Aninkaisten alueen kirkolliset alueet, Pyhän Sigfridin maa sillalta Multavieruun, Pyhän Henrikin maa etelään ja Pyhän Pietarin sarat läntisellä jokirannalla kruunulle.
Maarian seurakunnan ensimmäinen kirkko oli Koroisten puinen piispankirkko Aurajoen ja Vähäjoen yhtymäkohdassa, jonne se oli hirsistä rakennettu 1230-luvulla. Tulipalon tuhottua kirkon, nousi paikalle 1250-luvulla entistä suurempi puukirkko ja aikoinaan aloitettiin myös kivikirkon muuraustöitä, jotka keskeytyivät, kun Unikankareen kirkon rakennustyöt alkoivat alempana Aurajokivarressa.
M. Gregorius Martini, rector Scholae osallistui 1593 Uppsalan kokoukseen, jossa Kaarle-herttua julisti miten uskontoa valtakunnassa tulee harjoittaa. Teet oli Juhana III hallitessa tämän laatiman punaisen liturgian kannattaja, mutta hylkäsi paavilliseksi leimatun liturgian ja lopulta nousi Kaarle-herttuan suosioon.
Herttua jopa ehdotti häntä kahteen otteeseen Turun piispaksi, ensin valtionhoitajana 20-5 1600 ja uudelleen "valittuna kuninkaana" 28-5 vuonna 1606.
Maarian kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Turun Räntämäessä, joka aikaisemmin oli osa Maarian pitäjää. Markus Hiekkasen mukaan nykyinen kivikirkko rakennettiin 1400-luvun puolivälissä, todennäköisesti 1440-luvulla.
Teetin allekirjoitus löytyy Uppsalan kokouksen alkuperäisestä päätösasiakirjasta, joka on vahvistettu 20-3 vuonna 1593. Katollisvaara on torjuttu ja Punainen Kirja hylätty. Turku allekirjoitti sopimuksen, samoin 263 papiston jäsentä, mutta vain 33 aatelista.
Rautamarski Klaus Fleming.
Turussa oli Juhana Sparren kutsumana koolla 112 aatelisen voimin aateliskokous, jossa tunnustettiin Klaus Flemingin johdolla Sigismund kuninkaaksi. Fleming varusti Turussa 27 laivaa käsittävän laivaston purjehtien hakemaan kuningas Sigismundia Danzigista Turkuun, amiraalilaivanaan Suomen Leijona.
Alkuvuodesta 1615 kuollut Teitti omisti Paijulan tilan Maarian Paattisilla 1590–1595. Varakkaana miehenä Teet varusti 1609 kaksi ratsumiestä hevosineen kuninkaallisen armeijan tarpeisiin ja sai kuningas Kustaa II Aadolfilta 1614 kuninkaallisen kirjeen voidakseen periä velallisilta saataviaan.
Kuningas asusti tuolloin kuutisen viikkoa Turun linnassa ratkaisten täkäläisiä ongelmia, muistuttaen mm. että kuolemanrangaistuksen uhalla maksetuista veroista pitää antaa kansalle myös kuitit.
Koulumestarina
Turussa 19-9 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti