Tänään 29-9 tulee kuluneeksi tasavuosia kuningas Kustaa Vaasan kuolemasta Tukholmassa vuonna 1560:
Gustav Vasas intåg i Stockholm 1523, av Carl Larsson (1908). Kustaa Vaasa saapuu voittajana Tukholmaan 1523.
Kustaa Vaasa (ruots. Gustav Vasa, myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuodesta 1523 vuoteen 1560. Hän oli valtaneuvos Erik Vaasan poika.
Vuonna 1523
Kustaa Vaasa kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi, mikä merkitsi Ruotsin
lopullista eroa Kalmarin unionista. Ruotsin alueeksi nimettiin samana
vuonna myös Itämaa eli Suomi.
Kustaa Vaasa perusti perinnöllisen kuninkuuden, ja kruunu periytyi hänen kuolemansa jälkeen hänen vanhimmalle pojalleen Eerik XIV:lle. Kolmelle nuoremmalle pojalleen hän perusti kolme melko autonomista herttuakuntaa.
Tavoitteena oli yhtenäinen, Vaasa-suvun hallitsema valtio. Käytännössä
järjestelyt johtivat pitkällisiin suvun sisäisiin valtakamppailuihin
Kustaa Vaasan kuoltua 1560.
Kustaa Vaasa oleskeli Suuren Venäjän sodan
(1555-1557) aikana lähes vuoden Suomessa. Tämä on pisin aika mitä
Ruotsin hallitsija on koskaan viettänut yhtäjaksoisesti Suomessa.
Kuningas vietti suurimman osan ajastaan Turussa, mutta teki myös
vierailut Helsinkiin ja Viipuriin.
Tukholman verilöylyä 1520 seurasi lopulta Kustaa Vaasan nousu unionivaltaa vastaan ja siten Ruotsin irtaantuminen 1523 Kalmarin unionista.
Suuri Venäjän sota eli Kustaa Vaasan Venäjän sota oli vuosina 1555–1557 käyty Kustaa I Vaasan johtaman Ruotsin ja Iivana IV Julman Venäjän välinen sota, joka päättyi 25. maaliskuuta 1557 solmittuun Moskovan rauhaan.
Vaasan lähipiirissä Turussa vaikuttivat mm.
Jaakko Laurinpoika Teitti (oik. Jakob Teitt, k. 1588) oli Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan sihteeri ja myöhemmin Turun kaupunginsihteeri.
Gustaf Gödekenpoika Fincke eli Kustaa Gödikinpoika Fincke (1510-luku – 2. joulukuuta 1566, Kemiö) oli suomalainen hallintomies ja Suomen käskynhaltija 1561–1563. Ensimmäinen maininta hänestä on vuodelta 1531, jolloin hän oli Kustaa Vaasan hovissa.
Kustaa Vaasan voittoja esittelevään viisiosaiseen kuvasarjaan kuuluvan
maalauksen jäljennös 1700-luvulta, alkuperäinen 1542. Kuvassa armeija
lähtee kukistamaan Smålandin kapinaa (Dacken sota).
1555:
Kustaa Vaasa saapuu Ruotsista sotavoimineen Venäjän sodan vuoksi 13.
elokuuta lähes vuodeksi Suomeen ja viettää 5 kuukautta Turussa. Vaasa
palaa joulukuun alussa Turkuun turvaan itärintamalta, viettäen joulun
Turussa. Marraskuun 21. kuningas antoi ensimmäisen tunnetun
suomenkielisen kuninkaan julistuksen, koskien voimien keskittämistä
maanpuolustukseen.
1556: Kustaa Vaasa tulee uudelleen Turkuun
toukokuussa ja lähtee 1. heinäkuuta Turusta Tukholmaan, jättäen
18-vuotiaan Juhana-herttuan Turkuun. Vaasa piti tärkeänä, että Juhana
osaa maan kieltä ja palkkasi hänelle Turun linnaan suomenkielen
opettajan. Suomen herttuakunta perustetaan 27. kesäkuuta,
Juhana-herttuan noustessa lääninherraksi.
Gustav Vasa, porträtt från omkring 1558 i porträttsamlingen på
Gripsholm. Okänd konstnär, men nära anknytandet till en trärelief av
kungen, gjord av Willem Boy. Kustaa Vaasan muotokuva löytyy Gripsholmin linnasta, vuosimallia 1558.
Suomen vierailun päätteeksi Kustaa Vaasa perusti siis pojalleen Juhanalle Suomen herttuakunnan. Herttua sai alueellaan kuninkaan valtuudet omaa ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta.
1555.
Kuningas Kustaa antoi Savonlinnan läänin asukkaille suomenkielisen
julistuksen, joka on ensimmäinen tunnettu tämänlaatuinen asiakirja.
Siinä ilmoitettiin
“Ja nyt Itze tullehet tähen Somen Mahan swren
Sotawäghen kansa”.
1556-1563. Juhana Suomen herttuana. Hänen
kerrotaan käyttäneen suomen kieltä diplomaattisessa kirjeenvaihdossaan
Ranskaan osoituksena asemastaan.
Itämaa (ruots. Österland) on nykyisen eteläisen Suomen aluetta tarkoittava nimitys, joka esiintyy keskiaikaisissa asiakirjoissa 1300- ja 1400-luvuilla.
Turun ja muitten läntisten linnaläänien asiota hoiti varsin itsenäisesti Turun linnan päällikkö eli ”Suomen päämies” (lat. capitaneus Finlandiae) ja vastaavasti Viipurin linnaläänin asioita Viipurin linnan päällikkö.
Itämaan
ja Ruotsin valtakunnan muiden keskiaikaisten pääalueiden summittainen
alue on merkitty karttaan vaaleanvihreällä. Tummemmilla vihreän
sävyillä varjostetut alueet ilmaisevat Ruotsin valtakunnan myöhemmän
laajenemisen 1600-luvun suurvaltakaudelle asti. Nimitys "Itämaa" oli
tällöin jo jäänyt käytöstä.
1400-luvulta lähtien nimi Finland (Suomi), joka oli siihen saakka tarkoittanut vain Varsinais-Suomea, laajeni merkitykseltään ja syrjäytti nimityksen Itämaa.
Esimerkiksi Mikael Agricola, sen sijaan että olisi kirjoittanut ”Itämaasta”, käytti vuonna 1548 nimeä Suomi rinnan sekä vanhassa että uudessa merkityksessä:
”Sille
echke teme coco Somen Makunda ombi yxi Hijppakunda nin se quitengin
Seitzemen Päruchtinan Länein iaetan ninquin Jacobus Zeiglerus Landanus
kirioittapi. Joista se Ensimeinen ia ylimeine ombi se Etele ia pohia
Some."
Kustaa Vaasan hauta Uppsalan tuomiokirkossa.
Keväällä
1560 kuningas Kustaa Vaasa oli 64-vuotias ja tunsi loppunsa lähestyvän.
Hän kutsui säädyt Tukholman linnaan, jossa hän piti tunteellisen
jäähyväispuheen muistellen aikaa, jolloin oli paennut kuningas Kristian
II:n sotilaita. Hän pyysi myös anteeksi niiltä, joita oli toimillaan
loukannut. 29. syyskuuta kuningas kuoli. Hänet haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon entisten aviopuolisoiden viereen.
Hänet haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon entisten aviopuolisoidensa Katariina Saksi-Lauenburgilaisen ja Margareeta Leijonhufvudin viereen. Hänen kolmas puolisonsa Katariina Stenbock jäi leskikuningattareksi.
Gustav Vasas rustning utställd på Livrustkammaren. Vaasan haarniska löytyy Tukholman linnan Varuskammarista.
Keskiaikaisen, goottilaista tyylisuuntaa edustavan tuomiokirkon tiloissa sijaitsee useiden merkkihenkilöiden, kuten Kustaa Vaasan, Carl von Linnén ja Emanuel Swedenborgin, haudat.
Alamaisena
Turussa 29-9 2017
Simo Tuomola
torstai 28. syyskuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti