Turun kymnaasi

 Tänään 28-1 tulee kuluneeksi tasavuosia Turun kymnaasin, Collegium aboensen perustustamiskirjan antamisesta 1630 piispa Isac Rothoviuksen otettua asian esille.

 

 


Tuon ajan lukio, maan korkein opinahjo, muodostettiin yhdistämällä silloisen katedraalikoulun kolme ylintä luokkaa Turun kymnaasiksi, jonka opetuskielenä oli latinan sijasta ruotsi. Opettajien määrä tuplaantui kuuteen ja lukion myötä virisi myös ajatus akatemian perustamisesta Turkuun.

Katedraalikoulu lakkautettiin samalla kun Turun lukio Collegium aboense 28. tammikuuta 1630 perustettiin  Kouluun tuli kuusi lehtoraattia, joista kaksi varattiin teologialle. Muut neljä opetettavaa ainetta olivat fysiikka, matematiikka, kaunopuheisuus ja logiikka, jotka kukin saivat yhden lehtoraatin.


Turun Katedraalikoulu oli Suomen ensimmäinen koulu. Luettelo koulun vanhoista rehtoreista.1276 c.-1350-1355 HENRIK TEMPIL -1359- BIRGER 1432-1433 JAKOB RÖD -1480- MAGNUS JOHANNIS -1509-1512- MATHIAS KURIN (1524-1529 PEDER SÄRKILAX) 1535-1539 TOMAS KEIJOI 1539-1548 MIKAEL AGRICOLA 1548-1554 PAUL JUUSTEN 1555-1559 ERIK HÄRKÄPÄÄ 1559-1562 HENRIK JACOBI 1562-1568 ERIK HÄRKÄPÄÄ 1568-1578 JAKOB FINNO 1578-1583 KRISTIAN AGRICOLA 1583-1588 JAKOB FINNO.

Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu, joka palveli lähinnä pappien koulutusta. Se oli Suomen ensimmäinen koulu. Koulun perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276.

Koulussa opetettiin Raamattua, latinan kielioppia, retoriikkaa ja dialektiikkaa sekä musiikkia ja laulua. Oppiaineet kuuluvat vapaiden taiteiden triviumiin. Koulu muutettiin vuonna 1630 Turun kymnaasiksi, josta puolestaan tuli vuonna 1640 Turun akatemia.

Vuonna 1830 koulu jaettiin ylempään alkeisoppilaitokseen ja lukioon, josta tuli uusi Turun kymnaasi, aina vuoteen 1872 saakka. Lukiolle osoitettiin uudet tilat Vanhan Suurtorin laidalta. Nykyisin koulun perinteitä jatkaa Katedralskolan i Åbo.


 
 Rothovius johtaa papiston kulkuetta akatemian vihkiäisissä.

Piispa piti virkojen jaossa ruotsalaisten puolia, ja lukion kahdestatoista virasta seitsemän täytettiin ruotsalaisilla. Yksi Ruotsista värvätyistä oli piispan vävy.

Rothovius julkaisi lukiota varten ohjesäännön, jonka malli oli otettu Ruotsista. Perustana oli ramismi, joka oli yliopistomaailmassa väistymässä uusaristotelismin tieltä.

Ramismi on Petrus Ramuksesta nimensä saanut 1500-luvulla kehittynyt filosofian ja erityisesti logiikan koulukunta, joka painotti matematiikkaa esitystavan selkeyden vuoksi. Sittemmin Turun akatemiassa ramismia kannatti muun muassa logiikan opetuksen uranuurtaja Nicolaus Nycopensis.

 Nicolaus Laurentii Nycopensis (noin 1610 Nyköping - 23-4 1664 Viipuri) oli Turun akatemian ensimmäinen logiikan ja runouden professori. Hän opiskeli Uppsalan yliopistossa ja valmistui maisteriksi Tartossa, sekä toimi rehtorina Nyköpingin koulussa. Myöhemmin hän toimi teologian professorina, Akatemian rehtorina (1648–49 ja 1656–57) sekä Viipurin piispana (1658-1664).




 Petrus Ramus (Pierre de la Ramée, 1515 – 24. elokuuta 1572) oli ranskalainen renessanssifilosofi, humanisti, loogikko ja koulutuksen uudistaja.

 Logiikassa Nicolaus Nycopensis (Aritander, Nils Larsson)  kannatti voimakkaasti aristotelismia vastustanutta ramismia, joka korosti retoriikkaa. Myöhemmin hän salli pyrkimykset yhdistellä aristotelista ja ramistista ajattelua. Ramismin esikuvana oli Sokrates, tavoitteena looginen ajattelu ja puhetaito.

Turun lukio oli varsin suuri, sillä muutama vuosi ennen yliopiston perustamista oppilaita oli noin 600. Rehtorin virka ei ollut enää pysyvä, vaan tehtävään valittiin vuosittain. Tämä luonnollisesti kasvatti koulun valvojana toimineen piispan valtaa.

Turun katedraalikoulu oli toiminut Turun hiippakunnan pappien valmistuslaitoksena. Ajan haasteiden mukaisesti Rothovius alkoi ajaa sen tilalle lukion perustamista ja samalla vyöryttää koulun entistä johtoa ja suomalaisia opettajia ruotsalaisten tieltä. Turku oli hänen mielestään liian suomalainen ja suomenkielinen paikkakunta.

Hänen koulu-uudistuksensa liittyi samaan yhtenäistämispyrkimykseen, mikä koski tuomiokapitulia ja Suomen kirkkoa yleensä. Piispa sai tässä niin kuin useissa muissakin uudistuksissaan Nils Bjelken tuen.
 
 Nils Tuurenpoika Bielke (1569–1639) oli Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri, valtaneuvos ja Turun hovioikeuden ensimmäinen presidentti.

Yhdessä he savustivat ulos koulun rehtorin Gabriel Merlartopaeuksen, joka oli Rothoviuksen mielestä liian vanha ja sairas - todellisuudessa Melartopaeus oli piispaa muutaman vuoden nuorempi. Todellinen syy erottamiseen oli, että rehtori puolusti katedraalikoulun traditiota ruotsalaista yhtenäistämispainetta vastaan.

Nils Tuurenpoika Bielke (1569–1639) oli Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri, valtaneuvos ja Turun hovioikeuden ensimmäinen presidentti. Bielke oli Ruotsin kuningas Kaarle IX:n suosikkeja, mutta on jäänyt historiallisessa arvioinnissa varjoon, sillä hän ei pitänyt melua tekemisistään. Siksi häntä onkin pidetty Kaarlen tahdottomana avustajana. Bielke asetti Rothoviuksen Turun piispaksi vuonna 1627.


 
 Rothovius postimerkissä 1933. Merkin on suunnitellut Eric O. Ehrström

Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius (1. marraskuuta 1572 Angelstad, Småland  – 10. helmikuuta 1652 ) toimi Turun piispana vuosina 1627–1652.


Rothovius pani Suomen kirkossa toimeen ankaran kirkkokurin ja järjesti seurakunnallisia oloja muun muassa aloittamalla kirkonkirjojen käytön. Hän oli myös Turun akatemian ensimmäinen sijaiskansleri ja toimi opetuksen parantamiseksi Suomessa. Hänen aloitteestaan asetettiin myös raamatunsuomennoskomissio.



 
 Katedralskolan i Åbo toimii nykyisin Engelin suunnittelemassa talossa Vanhan suurtorin laidalla.


Opin tiellä
Turussa 28-1 2021
Simo Tuomola