Engelin Turussa

 Tänään 3-7 muistamme Johan Carl Ludvig Engeliä hänen syntymäpäivänään. Mies syntyi Berliinissä 3. heinäkuuta vuonna 1778.

Helsingin monumentaalikeskuksen lisäksi hänen kädenjälkensä näkyy vahvasti edelleen myös Turun kaupunkikuvassa. Ruutukaavan lisäksi myös rakennuksissa.
Vartiovuoren tähtitornin lisäksi hän nousee muiden yläpuolelle myös Tuomiokirkon tornin suunnittelijana. Kirkon nykyinen huippu on rakennettu palon 1827 jälkeen. Sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel.

 
Turun tuomiokirkko C. L. Engelin vuonna 1814 maalaamassa akvarellissa.

 
Palon jälkeisiä uudelleenrakentamistöitä johti kenraalikuvernööri Arseni Zakrevski. Hänen esityksestään senaatti nimitti arkkitehti Carl Ludvig Engelin laatimaan Turun uuden asemakaavan. Turun keskusta-alueen kaupunkirakenne perustuu edelleen Engelin laatimaan, 15. helmikuuta 1828 vahvistettuun asemakaavaan, joka on säännöllinen ruutukaava.

Johan Carl Ludvig Engel (saks. Johann Carl Ludwig Engel, 3. heinäkuuta 1778 Berliini – 14. toukokuuta 1840 Helsinki) oli saksalainen arkkitehti, joka työskenteli vuodesta 1815 Suomessa.

Hänen arkkitehtuurinsa edusti uusklassista empiretyyliä. Engel loi pääkaupungiksi korotetulle Helsingille monumentaalikeskustan ja toimi koko suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla.


Turun asemakaavaa Engeliä myöhemmin Jungin visioimana; Bertel Jung palkattiin Turun ensimmäiseksi asemakaava-arkkitehdiksi tavoitteena Suur-Turun luominen. Asemakaava oli Jungin Turun ajan tärkein työmaa. Kun hanke suurista suunnitelmista huolimatta hyllytettiin 1925, erosi Jung pettyneenä virastaan.

Engelin päätyö Helsingissä on Senaatintorin empiremiljöö, johon kuuluvat Helsingin tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto. Hän suunnitteli myös runsaasti kirkkoja ja julkisia rakennuksia eri puolille Suomea sekä piirsi useiden kaupunkien, kuten Turun ja Porvoon ruutu­asema­kaavat.

 
 





Engel erosi 1813 Tallinnan kaupunginarkkitehdin virasta ja siirtyi Turkuun pietarilaisen tehtailijan C. R. Lomanin palvelukseen. Hän matkusti kaupunkiin johtamaan Lomanin omistaman sokeritehtaan laajennusta ja vietti täällä kaksi vuotta.

Engelin Turussa viettämät vuodet osoittautuivat merkityksellisiksi hänen tulevalle uralleen. Hän tutustui Turun akatemian fysiikan professoriin Gustaf Gabriel Hällströmiin, jonka kautta hän sai suunniteltavakseen akatemian tähtitornin. Vuonna 1819 valmistuneesta Vartiovuoren tähtitornista tuli Engelin ensimmäinen merkittävä suunnittelutyö Suomessa.


Työn hän nappasi arkkitehti Charles Bassin nokan edestä; Charles (Carlo) Francesco Bassi (12. lokakuuta 1772 Torino, Italia – 11. tammikuuta 1840 Turku) oli Yleisten rakennusten intendentinkonttorin ensimmäinen päällikkö Turussa.

Hällström ajoi tarmokaasti omaa observatoriohanketta ja laati rakennuksesta varsin yksityiskohtaisen luonnoksen, jota hän näytti mm. Turussa 1814 vierailleelle Carl Ludwig Engelille. Vuonna 1817 keisari hyväksyi Engelin suunnitelman, joka pohjautui Hällströmin luonnoksiin.





Vartiovuorenmäen tähtitorni vuonna 1852.


 Turussa solmittujen kontaktien kautta Engelin nimi kantautui myös  Johan Albrecht Ehrenströmin korviin. J. A. Ehrenström, vanha kustavilainen diplomaatti ja hovimies, oli Helsingin uudelleenrakennuskomitean puheenjohtaja. Ehrenström oli laatinut pääkaupungiksi korotetulle Helsingille hienostuneen uuden asemakaavan, mutta hänellä oli vaikeuksia löytää suunnitelman toteuttajaksi sopivaa arkkitehtiä. 

Maalaus Charles Bassista.

Ruotsin vallan aikaisia arkkitehteja, kuten uuden Yleisten rakennusten intendentinkonttorin johtajaksi nimitettyä turkulaista Charles Bassia, pidettiin tyyliltään vanhentuneina ja liian "ruotsalaisina". Lisäksi Turku sinänsä edusti ruotsalaisuutta ja Helsingistä haluttiin leimallisesti venäläinen kaupunki.


Myös Turussa Engelin jälki on vahvasti esillä katukuvassa: Hällströmiltä varastetun Tähtitornin lisäksi Engel näkyy mm. torin laidalla Turun ortodoksisen kirkon ja Åbo Svenska Teaternin muodoissa.



Engel ja Ehrenström postimerkissä 1950

 Vartiovuoren tähtitorni Turussa (1818)

Åbo Svenska Teater (1839)

 Turun ortodoksinen kirkko (1845).



Turun ortodoksinen kirkko eli Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko on Turun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Turun kauppatorin laidalla. Kirkko rakennettiin Nikolai I:n 5. tammikuuta 1838 antamasta määräyksestä torin koilliskulmaan arkkitehti C. L. Engelin piirustusten pohjalta. Kirkko vihittiin 2. syyskuuta 1846.




Turun ortodoksinen kirkko.


Vartiovuoren tähtitorni on Turun keskustassa Vartiovuorenmäellä sijaitseva tähtitorni. Tähtitorni valmistui vuonna 1819 ja sen suunnitteli arkkitehti C. L. Engel.

 Åbo Svenska Teater (ÅST, suom. Turun Ruotsalainen Teatteri) on Turussa Kauppatorin laidalla sijaitseva Suomen vanhin teatteri.

Uusklassismia edustavan vuonna 1839 valmistuneen teatterirakennuksen on suunnitellut Turun palon jälkeen arkkitehti Pehr Johan Gylich ja sen julkisivun suunnitteli Carl Ludvig Engel.



 
 Åbo Svenska Teater.

Suomen vanhimman teatterin jalanjäljet johtavat myös Turun kauppatorin kulmille samoille paikoille, kun venäläiset upseerit kaipasivat 1808 täällä huvittelua ja kaupungin komendantti Sasonoff luovutti teatterilaisten käyttöön Uudellatorilla sijainneen varastosuojan. Myöhemmin teatteri sijaitsi Eteläkorttelissa Gadolinin talossa, jossa "teurastamoteatterin" esityksiä säestivät eläinten äänet.


Teatteri oli vierailujen ja tukholmalaisten alan taitajien ylijäämän näyttämö, kunnes Carl Gustaf Bonuvier nosti sen vuosina 1813-1827 tasoltaan jo merkittävään asemaan. Hänen myötään torin laidalle kohosi 1817 arkkitehti Olof Almin suunnittelema Suomen ensimmäinen asianmukainen teatteritalo, joka tuhoutui vuoden 1827 suuressa kaupunkipalossa.


Turkuteatterissa
3-7 2023
Simo Tuomola