Tänään 9-7 tulee kuluneeksi tasavuosia Ruotsinsalmen toisesta meritaistelusta 1790:
1790
– Kustaa III:n sota: Ruotsinsalmen toinen meritaistelu päättyi Ruotsin
historian suurimpaan merivoittoon sen laivaston voittaessa Venäjän
laivaston. Taistelun vuosipäivää 9. heinäkuuta vietetään Suomen
merivoimien vuosipäivänä.
.
Johan Tietrich Schoultz: Ruotsinsalmen II meritaistelu
Ruotsinsalmen
toinen meritaistelu on Kustaa III:n sotaan kuulunut meritaistelu
Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä 9.–10. heinäkuuta 1790. Se
käytiin Kotkansaaren, Mussalon ja Kuutsalon saarten välisellä alueella
nykyisessä Kotkassa. Taistelu on alusten lukumäärällä mitattuna yksi
suurimpia koskaan käytyjä meritaisteluita ja suurin milloinkaan
Itämerellä käyty meritaistelu.
Vain vuotta aiemmin käytiin
samalla paikalla Ruotsinsalmen I meritaistelu, jonka Ruotsi hävisi.
Toinen taistelu päättyi Carl Olof Cronstedtin johdolla Ruotsin laivaston
ylivoimaiseen ja Ruotsin historian suurimpaan merivoittoon.
Carl
Olof Cronstedt vanhempi (3. lokakuuta 1756 – 7. huhtikuuta 1820) oli
Ruotsin merivoimien vara-amiraali. Carl Olof Cronstedt on haudattu
Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle.
Carl Olof Cronstedt 3.10.1758–7.4.1820.
Pitkälti
Cronstedtin ansiosta Ruotsi voitti Venäjän laivaston Ruotsinsalmen
toisessa meritaistelussa 1790. Samana vuonna 26. lokakuuta Cronstedt
nimitettiin meriasian valtiosihteeriksi. Hänet ylennettiin sinilippuisen
laivaston kontra-amiraaliksi 22. joulukuuta 1793. Laivastojen
kenraaliadjutantti hänestä tuli 26. kesäkuuta 1797. Kustaa III:n kuoltua
Cronstedille myönnettiin yksi viidestä muistosormuksesta.
Turun
linnan puistikkoon pystytetty Obeliski oli ensimmäinen Ruotsi-Suomessa
pystytetty Ruotsinsalmen taistelun muistomerkki ja se oli myös Turun
kaupungissa ulkoilmaan pystytetyistä muistomerkeistä vanhin.
Muistomerkki
pystytettiin Linnanfältille perustettuun englantilaiseen puutarhaan,
joka näkyy 1800-luvun alun kartoissa. Puutarhan perusti kontra-amiraali
Viktor von Stedingk ja sen rakennustyöt aloitettiin v. 1797.
Puutarhan keskuksena oli kumpu, jonka laella oli puinen obeliski.
Victor von Stedingk
Victor
Karl Ernst Berend Heinrich von Stedingk, född 11 november 1751 i Letzau
i Svenska Pommern, död den 30 november 1823 i Stockholm, var en svensk
friherre och sjömilitär (generalamiral). Han var bror till Curt von
Stedingk.
Muistomerkkikumparetta kiersi kävelytie, jonka toisen
reunan muodosti vallihauta. Vallihaudasta erkani säteittäiset kanavat,
joihin kertyvä tulvavesi johdettiin erillisten ojien ja sulkuporttien
kautta mereen. Obeliskin ympärille oli istutettu syreenipensaita, jotka
muodostivat kukkulan huipulle syreenimajan muistomerkin lahottua
1830-luvulla.
Turku
tallentui 1818 Carl von Kügelgenin tekemiin seepialaveerauksiin.
Linnanfältti obeliskeineen oli yhtenä kohteena. Linna, satama ja
Linnanpelto olivat Venäjän laivaston käytössä 1820-luvulle saakka.
Johann
Carl Ferdinand von Kügelgen (6. helmikuuta 1772 Bacharach am Rhein – 9.
tammikuuta 1832 Tallinna, Vironmaan kuvernementti, Venäjän
keisarikunta) oli saksalaissyntyinen maisemamaalari, joka suoritti
elämäntyönsä keisarillisen hovin palveluksessa Venäjällä.
Obeliski
on esitetty Wilhelm le Moinen ja Carl von Kügelgenin tekemissä
kuvissa, mutta sen ulkoasusta ei ole aivan tarkkoja tietoja. on
päätelty että muistomerkki oli n. 7 m korkea, sen perusta oli n. 3,5 - 4
m kokoinen ja n. 2 m korkea. Materiaaliltaan obeliski oli puuta ja se
oli ilmeisesti marmoroitu harmaaksi.
Lisäksi siinä oli ruotsiksi teksti: "Ruotsinsalmen 9. heinäkuuta v. 1790 käydyn taistelun muistomerkki".
Erik
Wilhelm le Moine (16. huhtikuuta 1780, Ramnäs, Västmanland, Ruotsi – 6.
toukokuuta 1859, Strängnäs, Ruotsi) oli ruotsalais-suomalainen
kuvataiteilija. Le Moine tuli Turkuun vuonna 1813 ja muutti täältä pois
vähän ennen Turun paloa noin 1820 Ruotsiin, missä hän toimi
piirustuksenopettajana Strängnäsissä.
Obeliskina
Turussa 9-7 2023
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti