torstai 2. lokakuuta 2008

Vrow Maria

Tänään tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun hollantilainen kof-alus Vrow Maria karautti karille 3.10.1771 noin kahden lieuen (ranskalainen pituusmitta 5565,3 m) päässä Turusta Nauvon saaristossa Jurmon vesillä ja upposi myöhemmin 8. lokakuuta.

Kauppalaiva oli matkalla Amsterdamista Pietariin ja siinä oli lastina mm. Katariina Suuren (kas kummaa, suosikkini on syntynyt tietysti samana päivänä 2.5. kuin allekirjoittanut, toki eri vuonna 1729) taideaarteita ja 6,7 tonnia sinkkiä.

Nyttemmin 41 metrin syvyydestä löydetty 26,2 m pitkä ja 6,8 m levyinen alus on säilynyt hyvin ja on museoitavissa matkailukohteeksi vaikkapa Turun kuivatelakan alueelle vähän samaan tapaan kuin Vaasa-laiva Tukholmassa.

Kustaa II Aadolfin 3-kantinen tykkilaiva Wasa upposi ensimmäisessä isommassa tuulenpuuskassa neitsytmatkallaan Tukholman satamassa 10. elokuuta 1628. Nythän se on hienosti esillä todella vaikuttavana ilmestyksenä omassa museossaan, jonne eksyin ihmettä eka kerran katsomaan vasta viime kesän Tukholman kiertueellani.

Kun tätä 69-metristä komeutta nostettiin aikanaan suuren mediakohun saattelemana meren pohjasta 1961, arvatkaas mitä laivasta ensimmäisenä pistikään pinnalla esille. Paavo Nurmen juoksijapatsaan pienoisversio! Kyllä vaan, eli suomalaiset teekkarit olivat pilanpäiten vieneet laivan kannelle tuon pienoisveistoksen kostona siitä, että juuri ruotsalaiset olivat estäneet Paavo Nurmea huipentamasta uraansa Los Angelesin olympialaisissa 1932.

Jostain syystä tuota Nurmen pienoispatsasta ei ole esillä komeassa Vaasa-museossa, joten olisi varmaan syytä pelastaa sekin esille pistettäväksi tänne Turkuun.


Turussa 03-10-08
Simo Tuomola






keskiviikko 1. lokakuuta 2008

The Flying Finn

Tänään 02-10-08 tulee kuluneeksi tasavuosia Paavo Nurmen kuolemasta. Juoksijalegenda syntyi Turun Portsassa 13. kesäkuuta 1897 ja kuoli Helsingissä 2.10.1973.

Hänet on haudattu sukuhautaan Turun hautausmaalle kortteliin U.1.6., joka löytyy helposti kun suuntaa Ylösnousemuskappelilta Kappelikujaa pitkin Uudenmaantielle päin; ensimmäinen hautakortteli siinä vasemmalla on U.2.6. ja toinen U.1.6.

Koruton paasi kätkee alleen Johan Fredrikin, Matilda Vilhelmiinan, Paavo Johanneksen, Siiri Vilhelmiinan ja Martti Nikolain haudat. Wäinö Aaltosen veistämä kuuluisa juoksijapatsas löytyy Helsingin ja Turun lisäksi myös Jyväskylästä ja Sveitsin Lausannesta, jossa puolestaan Mannerheim kuoli 28.1.1951.

Paavo Nurmi on minulla henkilökohtaisesti aina mukana, joskin itsekkäistä syistä. Kun Nurmi ikuistettiin 10 markan seteliin vuonna 1986 osui silmiini aikoinaan seteli, jossa oli numerosarjan loppuna oma syntymäaikani 2.5.49, eli näin nykyinen portsalainen ja ikuinen portsalainen kohtaavat edelleen päivittäin. Ja vaikka sataakin, aion tänään käydä häntä tervehtimässä juoksijapatsaalla ja ehkä myös hautausmaalla.


Turussa 02-10-08
Simo Tuomola

Vossikan kyytiin

Tänään 01-10-08 tulee kuluneeksi tasavuosia Turun raitiotieliikenteen loppumisesta 1.10.1972. Omakohtaisiin haikeisiin muistikuviin kuuluu seppelöity Kolmosen kehälinjan ratikka torin laidalla tuolta päivältä. Sen kyytiin oli pakko päästä mukaan.

Turun valtuusto oli tehnyt raitiotieliikenteen lopettamispäätöksen jo 14. kesäkuuta 1965. Ajatuksen raitiotiestä Turussa esitti kreivi August Armfelt vuonna 1889 ja yritys sen toteuttamiseksi perustettiinkin saman tien. Toiminta kiskoreitillä Linnankatua pitkin Yli sillalta Varvitorille aloitettiin 18 hevosen voimin ja sitä ylläpidettiin ensimmäisenä Suomessa vuosina 1890-1892. Sähköraitioteiden kausi Turussa kattoi vuodet 1908-1972.

Omat muistoni hevosvetoisesta kyydistä Turussa ovat hieman myöhemmältä ajalta. Vossikkakyytiä oli tarjolla aikoinaan Ruotsalaisen teatterin edustalla ja ainakin Musta Hilu on kunnostautunut erilaisten tapahtumien aikana vossikkakyydin tarjoajana. Hääparin kulkuneuvoina hevoskärryjä vielä näkee ja taisi olla viimeksi kesällä 2001 kun viimeksi kärryjen kyytiin kipusin Turun kauppatorilla kun Turun Hippos yhteistyössä Ypäjän Hevosopiston kanssa tarjosi kyytimuotoa kaupunkilaisille.

Nyt kun kaupunkiin taas kaavaillaan museoraitiotietä ja pikaraitiotietä, voitaisiin museopuolella tutkailla hevosvetoisen liikenteen aloittamista Tuomiokirkolta Turun linnaan rantatietä pitkin ja pikaraitiotieliikenteen suhteen harkita alueyhteistyötä naapurikuntien kanssa niin, että toiminnan keskusasema sijoitettaisiin Turun torin alle. Parkkiluola autoillehan on siinä jo vieressä Louhessa tarjolla ja sen toimintaa ja luonnetta voisi kehittää autoilijoiden ja keskustan liike-elämän tarpeille sopivammaksi.


Turussa 01-10-08
Simo88 Tuomola

tänään 01-10-08

Tänään tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Kustaa III perusti Tampereen kaupungin. Ooppera- ja teatterimies ja kustavilaisen tyylisuunnan luoja vieraili itsekin Suomessa vuonna 1775 perustamassa Vaasaan hovioikeutta. Kuopion hän perusti samana vuonna. Anckaström ampui kuningasta oopperanaamiaisissa 16. maaliskuuta 1792 ja kuolion myötä Kustaa III menehtyi 29. maaliskuuta 1792.

Turku ja Tampere olivat muinoin tasavertaisia kilpailijoita mm. kaupunkien väkiluvun suhteen, toisin on nyt. Turun väestö väheni tammi-kesäkuussa 393:lla asukasluvun ollessa kesäkuun 2008 lopulla 174 893. Myös Tampere kirjasi samalta ajanjaksolta tappiota - 79 henkeä, mutta painii silti eri sarjassa Turun kanssa 207 787 asukkaallaan. Oulu alkaa olla jo seuraava vakava Turun haastaja 131 904 asukkaallaan, lisäyksen oltua nyt + 319 henkeä. Jottain tarttis tehrä Turunkin puolessa ...

tiistai 30. syyskuuta 2008

Turku-teesit, osa II

Turun kaupungilla oli palkalistoillaan henkilöstöä vuoden 2007 lopulla 13715 henkeä, eli 357 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa (29%) heistä oli sosiaalilautakunnan alaisissa työsuhteissa, kakkosena tuli terveyslautakunta (19%) ja kolmantena opetuslautakunta (15%).

Kaupungin työntekijöiden ikärakenteen johdosta melkoinen määrä työntekijöistä on lähivuosina jäämässä eläkkeelle ja kun yhä pienemmällä väellä pitäisi sitten tuottaa vähintään samat palvelut kuin nykyisinkin, syntyy väkisinkin varsin haasteellinen tilanne jo työväen jaksamisenkin kannalta.

Kun työn motivaation taso nousee avainasemaan, pitäisi asialle ihan oikeasti tehdä pikaisesti jotakin. Kentän kuulemisessa ja kuullun ymmärtämisessä on parantamisen varaa, jotta kuntalaisille tarjottavien palveluiden tasoa voitaisiin korottaa. Ehdotankin aivan uudentyyppisen ideamyllyn aikaansaamista.

Varattaisiin tarkoitukseen jokin kohtuullinen määräraha, vaikkapa 100 000 - 200 000 euroa. Kukin hallintokunta, työpaikka tai yksittäinen työntekijä ideoisi oman työnsä kannalta, mitä hän tekisi esim. 10 000 euron lisäpanoksella oman reviirinsä työolojen kohentamiseksi. Jokaisen sektorin ehdotuksista arvottaisiin sitten ne, jotka myös toteutettaisiin.

Näin kentältä saataisiin kerättyä arvokasta tietoa korjattavista asioista ja samalla työmotivaatio varmasti paranisi entisestään työntekijöiden sitoutumisen kautta.
Kuntalaisille olisi toiminnasta myös suoraa hyötyä palvelujen tason kohoamisena. Toiminta hyödyntäisi kaikkia osapuolia varsin vähäisellä panostuksella.

Turussa 01-10-08
Simo88 Tuomola


"Jumala on kuollut"

Turun Sanomien Treffi-liite haastatteli allekirjoittanutta keväällä 2008 "Toisen Sanoin" -palstalleen, jossa piti esitellä ja perustella proosasta, runoudesta tai filosofiasta poimittu itselle tärkeä sitaatti. Annamari Nurmisen kirjoittama juttu julkaistiin 3.5.08 ja siinä minä tuumasin näin sitaattiotsikolla

"Jumala on kuollut"

"Filosofia on hieno laji. Siinä ihminen nousee korkeuksiinsa." Simo Tuomola

Turun maakuntamuseon viestinnässä toimiva Simo Tuomola esittelee omalla vekkulilla tavallaan valitsemansa sitaatin.

- Friedrich Nietzschen väite 'Jumala on kuollut' todistaa ainakin sen, että Jumala on ollut olemassa. Mutta höh, emmehän me tienneet hänen kipeäkään olleen, Tuomola hykertelee pitkään partaansa.

Simo Tuomola kertoo hurahtaneensa filosofiaan jo pikkupoikana. Ensimmäiset kirjat löytyivät isoveljien kirjahyllystä, sittemmin tutuksi ovat tulleet Nietzschen lisäksi monet muutkin klassiset pohtijat.

Nietzschessä Tuomolaa viehättää erityisesti sanomisen kärjekkyys. Vasaralla filosofoivan Nietzschen arvo on hänen mukaansa erityisesti moraalifilosofiassa.

- Nietzschen yli-ihmisajatus on mielestäni ymmärretty väärin. Hänen perimmäinen ajatuksensa oli, että ihmisen ylin pyrkimys on nousta itsensä yläpuolelle, voitettava itsensä. Eikös tämä ole kristinuskonkin pyrkimys.

Jumala on kuollut -väite on Tuomolan mukaan ymmärrettävissä niin, että kenenkään ei ole syytä tyytyä valmiiksi pureskeltuihin vastauksiin.

- Pitää olla kriittinen ja asettaa asioita kyseenalaiseksi. Ei pidä pitäytyä valmiissa leireissä. Uskontohan on tyypillisesti sellainen, Tuomola pohdiskelee.

Simo Tuomola muistelee, että Nietzschen ajatuksessa häntä ihmetytti erityisesti ateismin perusongelma.

- Ateistithan ne vasta uskonnon vankeja ovatkin, hän analysoi.

Lukutoukaksi itseään kutsuva Tuomola harrastaa filosofiaa ja haastaa muutkin pohtimaan.

- Se on hieno laji, jossa ihminen nousee korkeuksiinsa ja näkee sieltä aina jotakin.

Tuomola kannustaa pureskelemaan erityisesti valmiiksi ajateltuja asioita. On liian helppo ratkaisu hyväksyä ja nöyrtyä.

- Joskus pitää kieltää myös oma opettajansa, Tuomola muistuttaa ja viittaa jälleen Nietzscheen.


että sellainen tapaus tällä kertaa
Turussa 30-09-08
Simo88 Tuomola

maanantai 29. syyskuuta 2008

Turku-teesit, osa I

Nyt käytävissä kunnallisvaaleissa valitaan ne päättäjät, jotka vastaavat Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 onnistumisesta. Uusi valtuusto, kaupunginhallitus ja uudet lautakunnat ovat siis paljon vartijoina. Ja uusia niiden pitääkin olla, sillä vahoilla staroilla ei juuri ole näyttöä näillä markkinoilla.

Turussa annetaan käyttötalouden menoista kulttuuriin 2,8%, kun vastaava luku esim. Porissa on 5,6%, Lahdessa 4,3% ja Tampereella 4,2%. Turun nykyiseen toimintaan nähden tarvitaan siis aivan eri luokan panostusta kulttuuriin ja kulttuurilautakunnan vastuualueeseen, johon kuuluu teatterin, musiikin, kirjallisuuden ja kuvataiteiden lisäksi myös museotoimi, joka ylläpitää mm. Turun linnaa, Käsityöläismuseota, Kuralan Kylämäkeä ja Apteekkimuseota.

Vuoden 2011 säätiön lisäksi tarvitaan koko kulttuurihallinnon kenttään uusia tekijöitä ja uusia ideoita. Turulle tuo vuosi on oma Olympialuokan tapahtuma ja siihen on valmistauduttava sen mukaisesti. Vaaleissa on siis tosi paljosta kyse, koko Turun maineesta. Tietoni mukaan liike-elämältäkin on tulossa oma joululahjansa, joka valmistuisi kulttuurivuoteen 2011 mennessä. Jos oikein arvaan, sieltä tulee nyt lahjana rahoitus uudelle kevyenliikenteen Pennisillalle. Hyvä niin.


Turussa 29-09-08
Simo88 Tuomola