Usquebaugh

Jos oikein tavailette, niin viskipaukkuhan siinä lukee. Tänään 1-6 tulee näet kuluneeksi tasavuosia siitä, kun luostariveli John Cor kirjasi ylös ensimmäisen tunnetun skottiviskierän vuonna 1495. Oli syntynyt elämän vesi, gaelin kielellä uisge beatha.

Skottituote on myös toinen päivän sankareistamme. Se rakennettiin Dumbartonissa vuonna 1924 nimellä Dinard, osallistui Normandian maihinnousuun, muutettiin autolautaksi Dover-Calais -linjalle, myytiin 1959 Vikinglinjelle, jonka palveluksessa S/S Viking aloitti 1.6.1959 ensimmäisenä autolauttana reittiliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä. Ensin ajettiin Korppoon Galtbystä Maarianhaminaan ja sieltä Kapellskärin lähelle Gräddön laituriin. Alus romutettiin 1973 Naantali-Kappelskär -reitiltä.

Turku-Tukholma -liikennettä oli aloiteltu höyryn voimin siipiratasaluksilla jo 1820-luvulla eli itseäni lainaten:

SIIPIRATASALUKSIA

Jo vuonna 1819 oli keskusteltu höyrylaivojen hankkimisesta Turun ja Tukholman väliseen liikenteeseen. Höyryalus Stockholm tekikin vuonna 1821 muutaman vuoron Turkuun, mutta vasta vuonna 1834 päätettiin ulottaa höyrylaivaliikenne myös Turun ja Pietarin linjalle. Turun Höyrylaivayhtiö hankki yksinoikeuden Suomen etelärannikon henkilöliikenteeseen kuudeksi vuodeksi ja yhtiö tilasi ensimmäisen aluksensa Englannista. Se oli tammirunkoinen siipiratasalus Storfursten, jossa oli voimanlähteenä kaksi 40 hevosvoiman höyrykonetta. Alus toimitettiin tilaajalle vasta vuonna 1837.

Yhtiön toinen alus Furst Menschikoff tilattiin Turun Vanhalta Laivatelakalta ja se laskettiin vesille jo kesäkuun 28. päivä 1836. Hongasta rakennettu alus sai 90 hevosvoiman koneensa Norrköpingissä ja ensimmäinen suomalainen Turun satamaan saapunut höyryalus saapui kaupunkiin lokakuun 20. päivä 1836. Keväällä 1837 se aloitti Tukholman-liikenteensä ja ensimmäisellä matkalla 9.5.1837 oli mukana 24 matkustajaa. Storfursten kulki linjalla Turku-Helsinki-Tallinna-Pietari ja myöhemmin yhtiön molemmat laivat asetettiin liikennöimään pidennettyä linjaa Tukholma-Turku-Pietari.

Jo purjehduskauden 1836 alussa Tukholma-Turku reitille oli luvassa myös kilpailua, mutta höyrylaiva Solide ryhtyi kuitenkin yhteistyöhön Turun Höyrylaivayhtiön kanssa ja sai Turussa laskea laituriin Aurajoella Seurahuoneen alapuolella. Sunnuntaina kesäkuun 5. päivä 1836 se saapui ensimmäistä kertaa Turkuun. Solide liikennöi kerran viikossa kumpaankin suuntaan ja alus lähti Turusta tiistaiaamuisin, ollen yleensä perillä Tukholmassa torstaina.

Selvillä vesillä

Turussa 01-06-2009

Simo Tuomola

Vispiläkauppa

Ahas, heilatonta helluntaita 31-5-2009. Toinenkin sanonta juhlaan liittyy eli vispiläkauppa. Kun nuoret eivät yksin haluneet kesäänsä viettää, heidät pistettiin yhdessä vispilävarpuja keräämään ja sekös johti helposti seurusteluun saakka.

Helluntaina juutalaiset seurustelivat Siinain vuorella jumalansa kanssa ja saivat kiveen hakattuina kymmenen käskyään. Kristittyjen puolella juhlitaan kirkon synttäripäiviä ja ensimmäisen kristillisen seurakunnan syntyä.

Kun Jerusalemissa galilealaiset yllättäen puhuivat sinne saapuneille pyhiinvaeltajille heidän omalla kielelellään, luultiin apostolien olevan vaan kännissä. Pietari kuitenkin julisti erään profetian täyttymisestä ja eka seurakuntahan siitä syntyi.

Kansalle kansan kielellä, tuumasi myös täällä Turussa Mikael Agricola ja tarjosi väelle pakkoruotsin sijasta pakkoturkua. Hepreasta vuonna 1543 suomennettu Abckiria piti sisällään jo kymmenen käskyä ja laajempaa versiota Vanhan testamentin osista oli luvassa latinasta kääntäen 1552.

Mistään vispiläkaupasta ei tässä käännöstyössä ollut kysymys, vaan tekijä kuittasi työstään kunnon tilin. Agricolan vuositulot tuolloin olivat 150 tynnyriä ruista, 57 tynnyriä ohraa, 19 tynnyriä kauraa, vähän vehnää ja herneitä sekä 84 leiviskää voita.

Ja tällaista jälkeä syntyi:

JA HERRA puhui caiki nämet puhet.

1. MINE OLEN SE HERRA SINUN JUMALAS/ Joca sinun Egyptin maalda vloswienyt olen/ sijte Oriaudhenhonesta. Ei sinun pidhe muita Jumaloita pitemen minun coctani. Ei sinun pidhe ychteken Cuua eike iongun Moto sinulles tekemen/ taicka ninen ielkin quin ylhelle Taiuas ouat/ eli ninen ielkin/ iotca alhalle ouat Maan päle/ eike ninen ielkin/ iotca Wesis Maan alla ouat. Ele nijte paluele. Sille Mine se HERRA sinun Jumalas/ olen yxi wäkeue Kiuascostaia/ ioca etziskelen ninen Iseden pahatteghot Lastein/ haman colmanden ia nelienden Poluein asti/ iotca minua vihasit. Ja teen Laupiudhen monen Tuhanden päle/ iotca minua racastauat/ ia piteuet minun Keskyni.
2. Ei sinun pidhe turhan lausuman sinun HERRAS Jumalas Nime/ Sille eipe HERRA salli site rangastomat/ ioca henen Nimens turhanlausupi.
3. Muista Sabbathin peiuen päle/ ettes sen pyhitet. Cwsi peiue sinun pite tötetekemen/ ia caiki sinun asias aijaman. Mutta sen seitzemennen peiuen päle/ ombi sen HERRAN sinun Jumalas Sabbathi. Silloin ei sinun pidhe ycten töte tekemen/ eike sinun Poicas/ eike sinun Tytteres/ eike sinun Paluelias/ eike sinun Poicas/ eike sinun Juctas/ eike sinun Mwcalaises/ ioca sinun Caupungis portin siselle on. Sille cwtena peiuene ombi HERRA Taiuan/ ia Maan ia Meren tehnyt/ ia caiki mite nijsse ouat/ ia leueisi Seitzemennen peiuene. Senteden siugnasi HERRA sen Sabbathin peiuen/ ia pyhitti henen.
4. Sinun pite cunnioittaman sinun Ises ia sinun Eites/ ettes cauuan eleisit Maan päle/ ionga sinulle se HERRA sinun Jumalas sinun andaman pite.
5. Ei sinun pidhe tappaman.
6. Ei sinun pidhe Hooritekemen.
7. Ei sinun pidhe warastaman.
8. Ei sinun pidhe wäre Todhistost puhuman sinun Lehimeistes Wastan.
9. Ei sinun pidhe pytemen sinun Lehimeistes Honecta.
10. Ei sinun pidhe himoitzeman sinun Lehimeises Emende/ eike henen Paluelians/ eike henen Picans/ eike henen Herkiäns ) eike henen Asins/ eike miteken/ quin sinun Lehimeiselles ombi.

Kielillä puhuen
Turussa 31-5-2009
Simo Tuomola

Noitavasara

30-5 tuli kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Orleansin neitsyt Jeanne d'Arc tuomittiin noituudesta ja poltettiin roviolla Rouenin torilla 1431.

Kerettiläiseksi tämä Ranskan kansallissankari ja myöhempi katolisen kirkon pyhimys leimattiin hänen tunnustettuaan pitävänsä jumalaa paavia korkeampana auktoriteettina. Hänen tuhkansa siroteltiin Seinen aalloille ja maineensa puhdistettiin 1455.

Suomessa viimeinen noitana poltettu henkilö oli ruoveteläinen Antti Lieroinen 1643. Hänet tuomittiin Hämeenkyrön käräjillä kuolemaan ja kuljetettiin Turun linnaan Hovioikeuden kuultavaksi, mutta tuomio pysyi ennallaan. Hänen erityisalanaan oli varastetun tavaran takaisin hankinta ja varas merkittiin esim. silmä puhkomalla tai tapettiin.

Kaikkiaan noitavainojen aikana ihmisiä tuomittiin Suomessa poltettavaksi, teloitettaviksi tai hukutettaviksi noitina noin 60 henkeä, useat juuri Turussa. Ohjekirjana noitavainoissa toimi vuonna 1487 laadittu Noitavasara, Malleus Maleficarum

Vuonna 1635 Hovioikeus alisti Turussa noituudesta tuomitun Valpuri Kynin upotuskokeeseen Aurajoessa, mutta nainenpa pitikin nokkelasti veden alla suunsa kiinni ja säästi henkensä. Noitana hänet kuitenkin poltettiin Hämeenlinnassa 1665.


Poltot ovat alkaneet
Turussa 30-5-2009
Simo Tuomola

Siniristi

Tänään 29-5 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Siniristilippu vahvistettiin Suomen lipuksi 1918. Sitä ennen 5.1.1918 alkaen Suomen lippuna toimi Suomen senaatin punakeltainen lippu, jossa punaisella pohjalla komeilee leijona.

Jo Krimin sodan aikana Suomen väliaikaisena kauppalippuna liehui siniristilippu, ns. Pyhän Yrjön lippu. Samoilla väreillä esiintyy sinisellä vinoristillä Pyhän Andreaan risti, josta Skotlannin lippuun on siirtynyt valkoinen Andreaan risti sinisellä kentällä, onhan vinolla ristillä kuollut marttyyri skottien suojeluspyhimys.

Kuriositeettina voidaan tässä yhteydessä muistaa myös Portugalin vanhinta lippua vuosilta 1095-1143. Maan perustajan Alfonso Henriquesin aikaan kunnioitettiin siniristilippua valkoisella pohjalla neliömuodossa.

Omassa blogiarkistossani asiaa tuumataan näin:

Sinivalkoista

Siinä se liehuu Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen luomus aivan ikkunani edessä. Siniristilipun mallina toimi Pohjolan vanhin valtiolippu, Tanskan Dannebrog 1200-luvulta, valkoinen risti punaisella pohjalla. Venäjän laivasto käytti puolestaan sinistä vinoristiä valkoisella pohjalla.

Vanhin havainto varsinaisesta siniristilipusta on varmaan vuodelta 1128 kun Rooman provinssi Lusitania muuttui Portugaliksi. Maan ruhtinas Alfonso Henriques otti tuolloin tunnuksekseen neliönmuotoisen siniristilipun. Kun viikinkilaivat seilasivat tuolloin Välimerellä saakka ja käyttivät juuri neliöpurjeita, ei ole mahdoton ajatus, että sellainen olisi aikoinaan nähty myös Turun saaristossa.

Kansallistunnuksemme sinivalkoisia värejä kantavat myös Israelin, Kreikan, Hondurasin, Somalian ja Mikronesian valtiot. Noin niinkuin vinkkinä tietokilpailukysymykseksi.

Suomen Leijona

Kansalliseen identiteettiimme liittyvät Siniristilipun ohella oleellisesti mm. Suomen Leijona, Suomen Karhu ja Suomen Joutsen. Kaikki ovat myös 1500-luvulla Itämerta kyntäneitä sota-aluksia. Amiraalilaiva Suomen Leijona kävi mm. noutamassa kuningas Sigismundin Turkuun vuonna 1593 ja Suomen Karhu eli Ursus Finlandicus toi jouluaattona 1562 Turun linnan suojiin Juhana-herttuan ja hänen puolisonsa Katariina Jagellonican hoviseurueineen. Tuliaisina Suomeen he toivat mm. haarukat uutuutena.

Suomen Leijona voi tuntua vähän oudolta maamme tunnuksena, mutta jo 1561 Juhana-herttua kaavaili Turun Ruissaloon eläintarhan perustamista ja Turun linnassakin tallusteli tuolloin jo mm. kameleita ja elättikarhuja, miksei myös leijonia. Leijona oli myös Kustaa Vaasan vaakunaeläin 1500-luvulla.

Ja alunperin Folkunga-suvun tai oikeammin Bjälbo-suvun sukuvaakunasta se on Suomeen kotiutunut. He olivat Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijoita 1200- ja 1300-luvuilla. Tunnetuin varmaan Birger-jaarli, Tukholman perustaja 1252. Turku pisti vähän paremmaksi kun sen perustamisvuotena pidetään vuotta 1229.


Väreillen
Turussa 29-5-2009
Simo Tuomola

Tulkoon pimeys

Alussa oli valkeus. Historian vanhin päivämäärän tarkkuudella ajoitettu tapahtuma kirjataan juuri tälle päivämäärälle 28-5 vuodelta 585 eaa. Tuolloin kreikkalainen filosofi ja tutkija Thales Miletoslainen ennusti näet ensimmäisenä oikein tuolloin tapahtuneen auringonpimennyksen ajankohdan.

Antiikin Kreikan seitsemän viisaan joukkoon lukeutuva Thales pyrki selityksissään eroon uskonnoista ja mytologiasta. Esim. maa oli hänen käsityksensä mukaan vedessä uiva laatta ja maanjäristykset selittyivät sen liikkeistä, eivät menneet jumalien koston piikkiin. Hän oletti kaiken syntyneen vedestä. Ei paha.

Auringon ja kuun pimennykset toistuvat Saros-jakson mukaisesti aina 18 v. 10,3 pvä välein. Jakson tiedostivat jo muinaiset kaldealaiset ja siihen myös Thaleksen ennustus perustui.

Koskas se edellinen täydellinen auringonpimennys Suomessa koettiinkaan, eikös se ollut 22.7.1990. Malttakaas siis; seuraava sattuu Suomessa 16.2.2126, mutta jos kahvinporoni oikein tietävät, totta maar tietävät, saadaan täällä Turussa tapahtumasta esimakua jo 21.6.2039, jolloin ennustan tapahtuvaksi rengasmaisen auringonpimennyksen, jossa kuu ei vaan riitä peittämään koko aurinkoa.

Tulkoon pimeys
Turussa 28-5-2009
Simo Tuomola

Maakruunu

Tänään 27-5 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä kun Pietari Suuri perusti Nevajoen soiseen suistoon 1703 suojalinnoituksensa. Jänissaareen noussut Pietari-Paavalin linnoitus tunnetaan nykyisin keisarien hautapaikkana; Venäjän pääkaupungiksi Pyhä Pietarin kaupunki Sankt-Peterburg nousi 1712.

Turun ystävyyskaupungilla on juurensa syvällä suomalaisuudessa, sillä itse asiassa Pietari perusti kaupunkinsa suomalais-ruotsalaisen Nevanlinnan paikalle. Sen asujaimistosta suurin osa oli juuri suomalaisia.

Nevanlinna Nyenskans oli vireä kauppapaikka jo ainakin 1200-luvulta lähtien. Vuonna 1299 Viipurin perustajana pidetty marski Torkkeli, Tyrgils Knuutinpoika rakensi sinne Novgorodin kiusaksi Maakruunun, Landskronan linnoituksen, jonka novgorodilaiset hävittivät 1301. Vuonna 1611 sinne kohosi Kaarle IX rakennuttamana muhkea 5-kulmainen Nyenskansin linnoitus, jonka venäläiset hävittivät Pietarin tieltä 1703.

Kun sitä Turun syntyhetkeä ja kaupungiksi julistamisen aikaa on arvuuteltu, kannattaa huomioida juuri Tyrgils Knuutinpojan hallintakausi, jolloin hän vuodesta 1290 lähtien toimi alaikäisen Birger Maununpojan sijaishallitsijana. Hän myönsi 1292 Turulle kaupunkioikeudet ja seuraavana vuonna Turku sai sen mukaisesti privilegiokirjan, etuoikeuden käydä kauppaa Itämeren muiden kaupunkien kanssa. Mokoma turkulaisia suosinut ritari joutui epäsuosioon ja mestattiin 1306.

Niin, mikäs onkaan se suurin Turun yhteistyö- ja ystävyyskaupungeista. Ei, se ei olekaan 4,6 miljoonan asukkaan Pietari, vaan 10 miljoonan asukkaan Kiinan Tianjin, Olympialaisissakin esiintynyt rannikkokaupunki siinä Beijingin tuntumassa. Sinne.


Sinne sun tänne
Turussa 27-5-2009
Simo Tuomola

Nosferatu

Tänään 26-5 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Abraham "Bram" Stokerin teos Dracula ilmestyi Lontoon markkinoille 1897. Niinpä minäkin tuossa varhain aamun kajoon herättyäni katselin netistä ties kuinka monennen kerran Friedrich Wilhelm Murnaun vuonna 1922 aiheesta ohjaaman mykän kauhuklassikon Nosferatu.




 
Joskus tenavana, kun kirjahyllystä Nietzschen vierestä löytyivät palvonnan kohteina kutakuinkin vain Stokerin Dracula ja Joycen Odysseus, piti kokoelmaa täydentää myös jollain tuon ajan dvd-elokuvalla. Ja kas kummaa valinta osui Murnaun Nosferatuun, josta tulikin useimmin näkemäni elokuva. Sitä pyöritettiin 8mm projektorilla mm. monien rokkikeikkojen taustalla TVO:lla, Ruotsalaisessa Teatterissa ja Konserttitalolla.

Blood! Your precious Blood! Kukapa ei muistaisi Max Schreckin hahmoa kreivi Draculana. Bremenin ruttoepidemialle 1838 selitystä etsivä Varjojen sinfonia on edelleen hieno elokuva. On elämä juoksua sutten, lauloi aikoinaan Matti Inkinen.

Horror, horror
Turussa 26-5-2009
Simo Tuomola