Joulurauha on vanhaan pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys 20 päivää kestäneestä ajanjaksosta joulun aikana. Keskiajalla Ruotsin valtakunnassa joulurauha oli kuninkaanrauha, jonka kautta hallitsija käytti tuomiovaltaansa sukuyhteisöjen yli. Muita vastaavia lakeja olivat esimerkiksi käräjärauha ja naisrauha.
Joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista annetut rangaistukset olivat ankarampia kuin muulloin.
Joulurauhaa tarvittiin, koska juhlapyhien tuoma vapaa-aika saattoi tuottaa levottomuuksia. Kristillisissä maissa sodankäynti on usein haluttu keskeyttää jouluaattona.. Monissa kaupungeissa tuli tavaksi, että joku kaupungin virkamies julistaa jouluaattona julkisesti joulurauhan.
Nykyisen Turun joulurauhan tekstin pohjalta on tunnistettavissa Kuningatar Kristiinan ajan käskykirjeen sanamuotoja vuodelta 1649, mutta perinne sinänsä ulottuu aina 1300-luvulle saakka.
16-vuotias Kristiina kuningattarena.
Historian lehdille on tallentunut myös mm. Kaarle-herttuan ajan joulurauhanjulistuksen tulkintaa 1600-luvun alun Turusta.
Hänen Cuningalisen Maijestetins, Sen Suriwaldian ja corckiast syndynen förstin ia herran, Carlen, Ruotzin waldacunnan ia caickein meiden armolisen herran ja Cuningan puolest culutetan tässä itze cullengin sekä omaisille että oudoille, ylimäisille että alimaisille, Rickahille että köyhille yxi iloinen Joulu ia Joulun rauha; Sentähden andawat Borgmestari ia Radi tässä Caupungisa hänen Cuningalisen Maijestetins puolest angarasti manata, että idzecukin wiriästi käywät kirckon culeman Jumalan pyhä Sana, iosa meilen edespannan se hyödytyss ia autuuss, cuin meile ombi meidän lunastaian herran Iesuxen Christuxen iloisesta syndymästä.
Mukana manauksessa
Turussa 24-12 2013
Simo Tuomola
1 kommentti:
Nykyistä laajemmassa vuoden 1649 Turun joulurauhan julistuksessa mm. kiellettiin joulupukki, joka luettiin sarvipäisten olioitten joukkoon. (UTUonline)
Lähetä kommentti