Tänään
26-12 tulee kuluneeksi tasavuosia Ruotsin kuningas Valdemarin
kuolemasta 1302.
Valdemar Birgerinpoika toimi Ruotsin kuninkaana vuosina
1250-1275 Eerik Eerikinpoika Sammalkielen (Eerik XI) jälkeen ja kuoli
veljensä Maunu Ladonlukon määräämässä vankeudessa 26-12-1302.
Valdemar Birgersson, född omkring 1238 eller 1239, död 26 december 1302 på Nyköpingshus, var kung av Sverige 1250–1275, son till Birger jarl och Ingeborg Eriksdotter av Sverige och gift 1260 med Sofia Eriksdotter av Danmark.
Valdemar Birgerinpojan vaakuna (1252)
Valdemar Birgerinpoika (1240–26. joulukuuta 1302) oli Ruotsin kuningas 1250–1275. Hänen isänsä oli Birger-jaarli, jolla oli todellinen valta Valdemarin vielä ollessa alaikäinen. Valdemar oli naimisissa tanskalaisen prinsessa Sofian kanssa.
Birgerin kuoltua Valdemarin veli Maunu
alkoi heti havitella kruunua. Valdemarilla oli myös suhde vaimonsa
siskon Tanskan prinsessa Juttan kanssa. Tästä syystä hän joutui tekemään
parannuksentekomatkan Roomaan vuonna 1274. Palattuaan Ruotsiin hänen veljensä Maunu ja Eerik, jotka saivat apua Tanskan kuninkaalta Erik Glippingiltä, nousivat kapinaan ja löivät Valdemarin Hovan taistelussa vuonna 1275.
Valdemar fänglades i 14 år på Nyköpingshus där han avled år 1302.
Valdemar ja Sofia pakenivat Norjaan ja Maunusta tuli kuningas. Vuonna 1277 Valdemar sai Götanmaan
palkaksi siitä, että luopuisi vaatimuksestaan Ruotsin kruunuun.
Valdemar joutui maanpakoon Tanskaan sen jälkeen, kun hän otti osaa
kapinaan, joka melkein syrjäytti Maunun. Vuonna 1288 Maunu vangitsi Valdemarin Nyköpingshusin linnaan, jossa hän kuoli vuonna 1302.
Samtida bildstod av kung Valdemar i Skara domkyrka av okänd skulptör
Tukholman
(1252) perustaja Birger-jaarli oli talvella 1250 sotaretkellä Suomessa
liittämässä Varsinais-Suomea ja Hämettä osaksi Ruotsin valtakuntaa, kun
hänen alaikäinen poikansa Valdemar valittiin maan kuninkaaksi.
Todellinen
valta Ruotsissa oli kuitenkin koko ajan Birger-jaarlin käsissä. Eikä
silloinen Turku, josta nyt tuli osa Ruotsin valtakuntaa, ollut mikä
tahansa kyläpahanen. Piispanistuin oli siiretty 1229 Nousiaisista Turun
Koroisiin, jonne oli noussut tärkeäksi kauppapaikaksi linnoitettu
piispankartano. Hansakaupan myötä saapuivat myös kerjäläismunkit ja
perustivat Koroisiin Pyhän Olavin Dominikaaniluostarin 1249.
Viljasuolle
Unikankareen rantaan syntyi vanhalle uhripaikalle ensin
satamatoimintaa, sittemmin kirkollinen keskus. Turun linnaleirin
rakennustyöt pantiin aluille Aurajoen suistossa Aniniemen saarella 1283.
Dominikaanit siirsivät konventtinsa Lyypekinmäelle rakennettuun uuteen
luostariin 1297 ja 17.6.1300 Pyhän Henrikin kirkko Unikankareen
kukkulalla on valmis vihittäväksi käyttöön. Turku oli siis jo aikalailla
kaupunkimainen kun kuningas Valdemar 1302 kuoli.
Kung Valdemars sigill
Han dog 1302 på Nyköpingshus. Enligt en traditionell uppfattning är han begravd i Vreta kloster. Enligt en nyare hypotes har han begravts i Riddarholmskyrkan i Stockholm.
Civitas Aboa
Turussa 26-12 2013
Simo Tuomola
torstai 26. joulukuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti