Talvi-Heikki

Suomessa 19. tammikuuta on vanhastaan Pyhän Henrikin muistopäivä, joka tunnetaan myös nimellä Heikinmessu. Kansanperinteen mukaan Heikin päivänä talven selkä taittuu ja karhu kääntää kylkeään.



 
 Robert Wilhelm Ekman, Piispa Henrik kastaa ensimmäisiä suomalaisia Kupittaan lähteellä, 1850-luvun alkupuoli. Maalaus pohjautuu perimätietoon, jolla ei ole historiallista todellisuuspohjaa.

Heikinmessut olivat Suomen suojeluspyhimyksen Pyhän Henrikin kunniaksi pidettyjä kirkkojuhlia, joiden vietto alkoi 1200- ja 1300-luvun vaihteessa. Juhlia oli vuosittain kaksi. Pyhimyksen kuolinpäivänä 20. tammikuuta vietettiin "Talvi-Heikkiä".

Skandinaviassa juhlapäivä oli 19. tammikuuta, johon Suomessakin myöhemmin siirryttiin ja joka nykyäänkin on Heikin ja Henrikin nimipäivä. "Kesä-Heikki" oli Pyhän Henrikin luiden Turkuun siirtämisen eli translaation muistopäivä 18. kesäkuuta.






 
 Piispa Henrik ja Lalli.

Henrik on julistettu Turun tuomiokirkon patronukseksi eli suojeluspyhimykseksi. Hänet lasketaan yleensä myös ensimmäiseksi Turun piispaksi. Vaikka hän ei itse toiminut Turussa, keskiaikaisten Turun hiippakunnan piispojen valta palautui Henrikiin.

Henrikin surmapäivä oli tradition mukaan 20. tammikuuta ("talvi-Heikki", Heikinmessu). Ruotsissa päätettiin sijoittaa Henrikin muistopäivä 19. päiväksi, koska 20. päivä oli jo 200-luvun pyhimysten Sebastianuksen ja Fabianuksen muistopäivä.

Suomessa Henrikin kultti oli kuitenkin niin vahva, että se korvasi näiden tuntemattomampien pyhimysten muistopäivän. 1600-luvun lopulla Henrikin juhlapäivä muutettiin myös Suomessa 19. päiväksi tammikuuta, joka nykyäänkin on Henrikin ja Heikin nimipäivä.

Pyhä Sebastianus eli legendan mukaan 200–300-luvulla Roomassa. Hän oli kristitty keisarillisen henkivartioston upseeri, jonka Diocletianus määräsi surmattavaksi nuolin.

Pyhä Fabianus (k. 20. tammikuuta 250) oli katolisen kirkon johtaja, eli paavi tammikuusta 236 – 20. tammikuuta 250 asti. Hänet pidätettiin ja mestattiin Deciuksen vainojen alkuvaiheessa vuonna 250 Roomassa.



 

 Henrik pidetään Suomen ensimmäisenä piispana. Katolinen Kirkko julisti sen pyhäksi ja Suomen suojeluspyhimykseksi. Hänet jäännökset siirrettiin Nousiaisista Turkuun.

Suurimmat juhlat vietettiin Turussa ja pienempiä kautta maan. Pyhiinvaelluskohteina olivat kuolinpaikka Köyliönjärven Kirkkosaari ja aiempi hautapaikka eli Nousiaisten kirkko. Heikinmessuja on vietetty myös Pohjoismaissa, Saksassa ja Englannissa, joka oli Pyhän Henrikin synnyinmaa.


Jo varhain järjestettiin Turussa juhlapäivinä markkinat. Talvella niihin liittyi heikinmarkkinat (pidettiinhän ne Heikin päivänä) ja kesällä tuohimarkkinat. Tuohimarkkinoita pidettiin vielä 1900-luvun alussa.

Turun, Nousiaisen ja Köyliön yhdisti aikoinaan kesällä käytössä ollut kesätie, jota pyhiinvaeltajat ja kauppamiehet käyttivät. Tähän niin kutsuttuun Sant Henrikin tiehen liittyi ympäröiviltä seuduilta tulevia muita teitä.



 
 Piispanistuimen muistoristi Koroistenniemellä.

Pyhän Henrikin tie on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kulkeva vanha keskiaikainen pyhiinvaellusreitti. Turun tuomiokirkolta se kulki Koroistenniemen ja Maarian kirkon kautta kohti Ruskon kirkkoa.

Jo vuonna 1295 Heikinmarkkinat Turussa on vakiinnuttanut asemansa suurena markkinatapahtumana 19. tammikuuta. Viljasuolle  noussut kaupunki on kasvanut muutaman korttelin mittaiseksi ja saanut asemaakavan ja tärkeän torin kirkon kupeelle.

Myöhemmin 1531 Turun molemmat Heikinmarkkinat 19. tammikuuta ja 18. kesäkuuta ovat edelleen hyvässä suosiossa ja julistetaan vapaiksi markkinoiksi. Ne liittyvät piispa Henrikin muistoksi vietettäviin suuriin kirkollisiin juhliin.

Kun Juhana-herttua ja Eerik XIV käyvät katkeraa taistelua Turun linnan hallinnasta 1563 ja säädyt tuomitsevat Juhanan kuolemaan avunannosta viholliselle ja vehkeilystä kuningasta vastaan, pitää Juhana-herttua itsensä syyttömäksi vakuuttavan puheen turkulaisille 18. kesäkuuta juuri  Tuohimarkkinoilla eli Kesä-Heikillä.



Rothovius postimerkissä 1933. Merkin on suunnitellut Eric O. Ehrström

 
 Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius (1. marraskuuta 1572 Angelstad, Småland  – 10. helmikuuta 1652 ) toimi Turun piispana vuosina 1627–1652.

Suomen papisto kokoontui synodiinsa Turkuun aina Heikinmessujen merkeissä ja tavallista juhlallisimmissa tunnelmissa esim. vuonna 1627 kun Isac Rothovius saapuu Turkuun ja astuu piispanvirkaansa  kesäkuun 17., pitäen Heikinmessuilla virkaanastujaissaarnansa, sanoen saapuneensa noitien, taikauskon ja juopottelun pariin, vaatien parannusta.

Vaan eiväthän turkulaiset tuosta rauhoittuneet, markkinat olivat markkinat ja silloin sai vähän viinan voimalla riehaantuakin, vaikka lainlaatijat kuinka yrittivät hillitä mm. sitä, ettei kirkon tornia markkinoiden aikana saisi muka ammuskella kännipäissään.



Talvi-Heikillä
Turussa 19-1 2015 Simo Tuomola