Kauppaneuvos haluaa osoittaa suureellisesti, että Turussa osaavat muutkin juhlia, kuin vain venäläiset sotilaspiirit ja että tanssista ja muusikista voi kaupungissa nauttia muuallakin kuin läheisessä Seipelin Salissa tai Turun Seurahuoneella kauempana jokirannassa.
Jakob Tengström (4. joulukuuta 1755 Kokkola – 26. joulukuuta 1832 Turku) oli Suomen ensimmäinen arkkipiispa.
Musiikillisesti Turussa eletään nyt voimakasta nousukautta. Maineikkaan Soitannollisen seuran henkiin herättäminen on nyt ajan suuri tavoite ja arkkipiispa Tengström onkin kutsunut seuraavana päivänä 18-1 1823 kaikki kaupungin musiikin ystävät kokoukseen perustamaan uudelleen Soitannollista seuraa. Konsertteja olisi tarkoitus järjestää joka toinen viikko Seurahuoneen juhlasalissa.
Turun Soitannollinen Seura on suomalainen vuonna 1790 perustettu musiikkikulttuurin edistämiseen keskittyvä yhdistys. Se on Suomen vanhin edelleen toimiva yhdistys. Seura perustettiin Aurora-seuran toiminnan hiivuttua noin kymmenen vuotta aikaisemmin edistämään musiikkikulttuuria Turussa.
Soitannollisen seuran uudelleen perustaminen olikin tanssiaisten kuumin puheenaihe ja väki oli innoissaan. Seuraavan päivän kokouksen seurauksena peräti 394 henkeä ilmoittautuikin heti seuran kannattajajäseneksi. Vuotuiseksi jäsenmaksuksi määrättiin 10 pankinruplaa.
Trappin perhe oli tyytyväinen saadessaan olla jälleen kerran kehityksen kärjessä mukana. Suvun perinteiden ja varallisuuden ansiosta Trappin perhe olikin Turun seuraelämän ja vallasväen keskeinen vaikuttaja.
Christian (Kristian) Trapp (27. elokuuta 1769 Turku – 18. toukokuuta 1841 Turku) oli suomalainen kauppias, joka toimi Porvoon valtiopäivillä 1809 porvarissäädyn puhemiehenä. Hän oli Turun johtavia porvareita.
Trappin suku tuli Tallinnasta Turkuun vuonna 1722 ja toimi kauppiaina ja valtiopäivämiehinä useassa polvessa. Kristian Trappin samanniminen isä harjoitti monipuolista liiketoimintaa, johon kuului muun muassa laivanvarustusta ja merkittävä tupakkatehdas. Hänen äitinsä oli Margaretha Christina Ingman. Nuorempi Trapp sai porvarinoikeudet vuonna 1791 ja perusti yhdessä isänsä kanssa Chr. Trapp & Co. -liikkeen, jonka johto siirtyi hänelle vuonna 1800.
Vaikka suvun omaisuus hajautuikin perinnönjaoissa, Trapp peri isältään poikkeuksellisen suuromaisuuden, mukaan lukien enemmistö tupakkatehtaan osakkeista sekä kaupungin arvokkaimpana pidetty yksityistalo.
Turku oli 1700-luvun lopulla Suomen tupakkateollisuuden ja -kaupan keskus, ja Trappien asema siinä oli keskeinen. Trapp peri isältään kaupungin niin kutsutun vanhan tupakkatehtaan osake-enemmistön ja jatkoi sen toimintaa vuoden 1827 suurpaloon asti. Trapp kärsi tupakkatehtaansa palossa huomattavan vahingon, sillä tehtaan kunnostus ja uudistus oli valmistunut vasta muutamaa kuukautta aiemmin.
Myös Trappin talo tuhoutui palossa, mutta hän hankki pian palon jälkeen uuden kiinteistön, joka oli ainoastaan osittain tuhoutunut. 1830-luvun alussa uuden torin varrella sijainnut talo kunnostettiin ja sitä laajennettiin arkkitehti Charles Bassin piirustusten mukaan.
Turku talvella 1827 muutama kuukausi Turun palon jälkeen.
Tupakkatehdas ja talo tuhoutuivat Turun palossa vuonna 1827, mutta Trapp sai pian liiketoimintansa elvytettyä. Hän toimi myös kaupungin jälleenrakennuskomitean puheenjohtajana.
Trapp kuului Turun kaupunginvanhimpiin ja hänet valittiin kaupungin ensimmäiseksi edustajaksi Porvoon valtiopäiville 1809. Hänet nimitettiin porvarissäädyn puhemieheksi ja valtiopäivien loppuvaiheessa hän toimi lisäksi Turkuun sijoitetun kansliajohtokunnan puheenjohtajana. Valtiopäivien päätyttyä hänet palkittiin toiminnastaan kauppaneuvoksen arvonimellä.
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa, annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus Porvoon valtiopäivien avajaiset, 1812).
Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät (ruots. landtdagar, ransk. diète, ven. sejm) olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen. Suomen sota oli tuolloin vielä käynnissä, mutta Venäjän osalta voitettu.
Trappin puoliso vuodesta 1791 oli Anna Sofia Lundgren (k. 1827). Heidän lapsiaan olivat isänsä liiketoimintaa jatkanut kauppaneuvos Kristian Trapp sekä senaattorit Carl Wilhelm Trapp ja Robert Trapp, joka aateloitiin 1868 nimellä von Trapp.
Tanssin pyörteissä
Turussa 17-1 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti