Turun Wiikko-Sanomat oli Turussa vuosina 1820–1827 ja 1829–1831 ilmestynyt sanomalehti. Sen perusti Reinhold von Becker. Hän myös toimitti lehteä vuosina 1820–1821.
Reinhold von Becker perusti Turun Wiikko-Sanomat hyvän kielenkäytön malliksi Mnemosynessä käydyn polemiikin innoittamana. Lehti oli alkuaikoinaan hyvin toimitettu ja sen levikki oli poikkeuksellisen suuri, ensimmäisenä vuonna jopa yli 1600 kappaletta. Kreikan vapaustaistelun kannattaminen johti helmikuussa 1822 uutisten julkaisukieltoon ja Becker lopetti lehden toimittamisen.
Vuoden 1824 alussa hän myi sen kirjapainonomistaja Christian Ludvig Hjeltille, minkä jälkeen Turun Wiikko-Sanomien taso laski ja lehdestä tuli lähes yksinomaan uskonnollinen lukemisto. Turun palon aiheuttaman keskeytyksen jälkeen ulkomaanuutiset palasivat lehden palstoille, mutta sisällöltään köyhänä se kuihtui kannatuksen puutteeseen
Siitä kawalasta talonpojasta ...
Turun Wiikko-Sanomat 1825 - Noita Raski
Raskia vaadittiin kiduttavilla vaivoilla tunnustamaan että hän taisi noitua, ja seuramus, kyllä surkuteltava, siitä oli se, että hän tuomioistuimen päätöksen jälkeen niinkuin noita täydyi kuoleman rankaistuksen alati käydä.Reinhold von Becker (26. joulukuuta 1788 – 10. kesäkuuta 1858) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen tutkija. Hän oli kotoisin Kangasniemeltä. Von Becker tuli vuonna 1816 Turun akatemiaan historian apulaiseksi.
Hän julkaisi vuonna 1824 itämurteita suosivan suomen kieliopin Finsk grammatik, jossa suomen kielen lauseoppi esitettiin ensimmäisen kerran. Hän toimitti vuosina 1820–1822 Turun Wiikko-Sanomia.
Turun Wiikko-Sanomat 8. tammikuuta 1820
Rehelliset Suomalaiset!
Kahta on kauan toiwottuna, ja kolmatta usein kaiwattu. Ensimmäinen on, että Suomen nuori Wäki oppisi kirjaa tarkasti ja selwäst lukemaan: toinen, että suomalaiset kirjat tulisiwat kielen murteista ja muista wirheistä puhistetuksi: Kolmas, että Suomen kansa tottusi ottamaan kirjoista niitä tarpeellisia tietoja, joita se wielä on wajeella. Nämä kolmet asiata owat myös jo hywällä alulla.
Turun Wiikko-Sanomien toimittaja, suomen kielen kehittäjä, professori
Becker, Reinhold von (1788-1858)
Reinhold von Becker tuli tunnetuksi aikanaan laajan levikin saaneen, maamme järjestyksessä toisen suomenkielisen sanomalehden Turun Wiikko-Sanomien toimittajana. Lisäksi hän laati suomen kieliopin, joka merkitsi huomattavaa edistysaskelta suomen kielen kehittämisessä.
Henkilötiedot
13.10.1807 Reinhold von Becker 12147. * Kangasniemellä 26.12.1788. Vht: tilanomistaja Kangasniemen Paapolassa, tykistön kersantti Anders von Becker († 1808) ja Anna Sofia Sundström. Kuopion triviaalikoulun oppilas 18.9.1800 – 12.12.1804 (intyg).Porvoon lukion oppilas 18.3.1805 – 20.9.1806 (in Sveciam migravit, Upsaliensis Academiae hospitium expetiturus). Viipurilaisen osakunnan jäsen 12.10.1807 12/10 [1807] \ Reinhold von Becker \ 1788. \ Sergeant \ Kangasniemi \ Philosophiæ Magister 1810. | Mag. Docens i Historien, vid K. Akad. i Åbo, 1813. | Historiar. Adj. 1816. Erhöll Professors Titel 1834.
Ylioppilas Turussa 13.10.1807 Becker, von, Reinhold, Wiburg. _ 953. Matkapassi veljensä kanssa Hämeenlinnan ja Heinolan kautta Kangasniemelle matkustamista varten 23.5.1808. Respondentti 25.5.1809 pro exercitio, pr. Johan Henrik Avellan 10546. FK 4.6.1810. Respondentti 15.6.1810 pro gradu, pr. Anders Johan Mether 10517. FM 6.7.1810. Pedagogian tutkinto 7.3.1812.
Todistus Loviisan triviaalikoulun konrehtorin viran hakemista varten registratuurassa 10.6.1812. Todistus registratuurassa 12.1.1813. Preeses 23.6.1813 pro venia docendi. Preeses 16.10.1833 pro munere. — Viipurilaisen osakunnan kunniajäsen (1818). Hämäläisen osakunnan kuraattori 1839–41.
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen.
— Turun akatemian (vuodesta 1828 Aleksanterin yliopiston) historian dosentti 1813, konsistorin amanuenssi 1814, historian apulainen 1816, ajoittain vt. professorina vuosina 1817–34, lakkautuspalkalle 1852. Samalla senaatin vt. suomen kielen kääntäjä 1829–56. Professorin arvonimi 1834. † Helsingissä 10.6.1858.
Pso: 1822 Karolina Idestam († 1858). Appi: Huittisten kirkkoherra Daniel Idman 9654 (yo 1779, † 1806).
Suomenkielen sanomaa oli Turussa yritetty levittää jo vuonna 1776, jolloin kirkkoherra Antti Lizelius julkaisi täällä ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden.
Antti Lizelius (12. lokakuuta 1708 Tyrvää - 15. lokakuuta 1795 Mynämäki) oli suomalainen pappi ja kirjallisuusmies, joka vaikutti myös suomen kirjakielen kehitykseen. Hän toimi Mynämäen kirkkoherrana vuodesta 1769.
Hän oli ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tieto-Sanomien, julkaisija lehden ilmestyessä vuosina 1775–1776 sekä kahden raamatunpainoksen kielentarkastaja. Lizeliuksen tarkastama Raamattu (Biblia) oli Suomen kirkossa käytössä 1930-luvulle asti ja eräät herätysliikkeet käyttävät niitä edelleen. Lizelius otti ortografiassa käyttöön c:n sijasta k:n.
Näytenumero Suomalaiset Tieto-Sanomat, syyskuu 1775.
Suomenkieliset Tieto-Sanomat oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti. Lehti ilmestyi vuonna 1776 Turussa kahdesti kuukaudessa. Sen näytenumero ilmestyi syyskuussa 1775 nimellä Suomalaiset Tieto-Sanomat.
Lehden toimittaja ja päätoimittaja oli Mynämäen kirkkoherra Antti Lizelius.
Lehdessä julkaistiin melko vähän uutisia. Etupäässä lehti sisälsi yleishyödyllistä ja sivistävää luettavaa. Lehdessä julkaistiin paljon ohjeita talonpojille karjankasvatuksesta ja maanviljelystä.
Suurimmat syyt lehden lyhytikäisyyteen olivat lehden vähäinen menekki, sillä lehden pääkohderyhmä, talonpojat, eivät yleensä osanneet lukea, sekä suomea taitavien toimittajien vähyys, eikä Lizelius löytänyt itselleen apulaista.
Tietoa lisäten
Turussa 8-1 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti