Kun tuossa joulun alla taivalsin Varsovassa kohden Kościuszkon muistomerkkiä, olivat paikalliset vähän imeissään kun tunsin heidän kansallissankarinsa, mutta pistivät heti myös paremmaksi.
Mannerheimin aika 1911 alkaen Varsovassa Puolanmaan kuninkaan, Venäjän keisari Nikolai II henkivartioston komentajana, muistettiin hyvin ja hänellä on kaupungissa myös oma muistolaattansa. Ja Talvisota käsitteenä tunnettiin erinomaisen hyvin nimenomaan suomenkielellä, ei minään Winter Warina. Sille erityisesti skoolattiin!
1817 – Tadeusz Kościuszko, puolalainen vapaustaistelija (s. 1746)
Tadeusz Kościuszko (4. helmikuuta 1746 Mereszowszczyzna, Kosava, Puola-Liettua nykyisen Valko-Venäjän Brestin maakunnassa – 15. lokakuuta 1817 Solothurn, Sveitsi) oli puolalainen kansallissankari, joka johti kapinaa Venäjää vastaan 1794.
Kapina nimettiin hänen mukaansa Kościuszkon kapinaksi. Ennen kapinaa hän oli ehtinyt ansaita mainetta Yhdysvaltain vapaussodassa.
Vuonna 1764, Kościuszkon ollessa 18-vuotias, Stanislaus II Poniatowskista tuli Puolan kuningas. Seuraavan vuoden joulukuussa Kościuszkolle tarjoutui suuri mahdollisuus opiskella kuninkaan vastaperustamassa kadettikoulussa (nykyinen Varsovan yliopisto), jonne hän pääsi pappien suositusten ansiosta. Kościuszko opiskeli muun muassa pioneerintaitoja, piirtämistä, linnakkeiden rakentamista ja topografiaa.
Hän kehitti myös taitojaan miekkailijana ja ihaili suuresti Ruotsin kuninkaan Kaarle XIIn sotataitoja Venäjän tsaari Pietari Suurta vastaan. Kościuszkon fyysinen kestävyys ja hänen samastumisensa Ruotsin kuninkaaseen toivat hänelle lempinimen "Swede" (ruotsalainen).
Kesällä 1776 Kościuszko purjehti Amerikkaan vapausaatteen innoittamana. Hänellä ei ollut suosituskirjeitä, mutta diplomaatti Benjamin Franklin tarjosi puolalaiselle mahdollisuuden tukea siirtokuntia Englantia vastaan.
Vuonna 1778 Kościuszkosta tehtiin West Pointin linnakkeen pääsuunnittelija New Yorkissa. Tämä linnoitus tuli tunnetuksi "amerikkalaisten Gibraltarina", koska Britannian armeija ei kyennyt valtaamaan sitä. Myöhemmin West Pointista tuli sotakorkeakoulu.
Vuonna 1794 Kościuszko johti nimeään kantavaa kapinaa, joka kohdistui Venäjän keisarikuntaa vastaan. Kapinan taustalla oli Puolan jako ja sen heikentyminen valtiona, mikä johti Venäjän vaikutusvallan kasvuun.
Kościuszkon patsas löytyy Varsovan keskustasta.
Kapinan aikana Kosciuszko pyysi puolalaiskomentaja Adam Poninskilta 4000 miehen yksikköä avukseen Maciejowicen taistelussa lokakuussa 1794, mutta apu ei saapunut ajoissa. Venäläiset voittivat taistelun ja haavoittunut Kościuszko joutui venäläisten vangiksi. Hänet teljettiin Pietari-Paavalin linnoitukseen, joka sijaitsee Pietarin Jänissaarella Nevajoen rannalla.
Venäläiset pitivät Kościuszkoa vankina yli kaksi vuotta, kunnes poliittiset muutokset sallivat hänen vapauttamisensa. Hallitsija Katariina Suuren poika Paavali I nousi valtaistuimelle äitinsä kuoleman jälkeen ja vapautti Kosciuszkon sillä ehdolla, että puolalainen ei koskaan palaisi Venäjälle (joka silloin käsitti Puola-Liettuan).
Mutta palataanpa takaisin Suomeen ja Turkuun, jonka kautta Tadeusz poistui Pietarista länteen Tukholmaan ja sitä kautta Yhdysvaltoihin. Turussa Puolan vapaussankari viipyi pitkään vuodenvaihteessa 1796-1797 ja myös paikallinen lehdistö ja kaupunkilaiset noteerasivat tyytyväisyydellä kuuluisuuden vierailun.
Sotavammoistaan yhä toipuva Kościuszko matkusti pienen seurueen kanssa Pohjois-Eurooppaan, jossa hänen reittinsä kulki Suomen halki ensin Turkuun ja sitten Tukholmaan. Hän lähti seurueineen Pietarista joulukuun 19. päivänä 1796 ja joutui käyttämään kulkemiseen muun muassa lumipeitteisiä suomalaisia metsäpolkuja.
Matka Suomen läpi kesti useita viikkoja. Suomalaiset tervehtivät Kosciuszkon seuruetta ystävällisesti ja rannikon asukkaat auttoivat matkalaisia mm. tallaamalla turvallisia polkuja Pohjanlahdelle ja kokeilemalla jääpeitteen kestävyyttä.
Samana vuonna 1796 täällä oli vieraillut myös Kustaa IV Adolf Serafim-kaleerillaan.
Koko Turku on puettu suureen juhlaan. Nuori kuningas Kustaa IV Aadolf on matkalla kosimaan Venäjän suuriruhtinatarta, ja ennen Pietaria seurue viipyy hetken Turussa. Nyt kuuluisuuksista Tadeusz oli huomion keskipisteenä. Ja Turun jälkeen huomio siirtyi lopulta Tukholmaan.
Kustaa IV Aadolf (1. marraskuuta 1778 – 7. helmikuuta 1837) oli Ruotsin kuningas 1792–1809. Hän oli viimeinen Suomea hallinnut Ruotsin kuningas.
Sotilasakatemia West Pointin vaiheet ja Yhdysvaltain vapaussodan aikaiset Saratogan taistelut 1777 kuuluvat osana puolalaiseen historiaan.
Ruotsissa Kościuszko sai suuren sankarin vastaanoton ja väkijoukot tungeksivat nähdäkseen edes vilahduksen hänestä. Myöhemmin samana vuonna Kościuszko matkusti Englantiin ja purjehti sieltä Yhdysvaltoihin, jossa hän sai palan maata kongressin päätöksellä.
Patsaiden kaupunki
Turussa 4-2 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti