1660 – Kaarle XI Ruotsin kuninkaaksi.
Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697. Kaarle syntyi kuningas Kaarle X Kustaan ja kuningatar Hedvig Eleonooran perheeseen. Hän oli isänsä kuollessa vasta 4-vuotias.
Mutta mepäs suuntaammekin Tukholmasta katseemme Turun linnan suojiin, jossa myös juhlitaan. On vuosi 1559 ja täällä 23-2 syntynyt lapsi saa kasteessa nimekseen Julius. Hän on Juhana-herttuan ja hänen vihkimättömän rakastajattarensa Kaarina Hannuntyttären kolmas yhteinen lapsi. Hänet nimitetään aikanaan vuonna 1580 syntymäpaikkansa Turun linnan käskynhaltijaksi.
Julius Gyllenhielm (Jyllenhjelm) (23. helmikuuta 1559 - 1581, Turku) oli Kaarina Hannuntyttären ja Juhana III:n poika, joka nimitettin vuonna 1580 Turun linnan käskynhaltijaksi. Tällöin myös hänen äitinsä Kaarina palasi Turun linnan suojiin. Paluu jäi kuitenkin lyhyeksi Juliuksen kuollessa Turussa jo seuraavana vuonna. Äiti kuoli joulukuussa 1596 Wäxiössä Kangasalla.
Kaarina Hannuntytär 1539-1596
Kaarina Hannuntytär, Juhana-herttuan lemmitty, saa maistaa renessanssielämää Turun linnan valtiattarena. Reininviini läikkyy ja luuttu helisee, ylhäiset seurueet tanssivat ja huvittelevat Ruissalon haukkametsästysretkillä. Mutta kun Juhana lähtee Puolaan kosimaan prinsessa Katarina Jagellonicaa, jalkavaimo lapsineen saa lähteä.
Kaarina Hannuntytär (kastettuna Katarina Hansdotter) (1539–1596) oli Juhana-herttuan, myöhemmin Ruotsin kuninkaana Juhana III, rakastajatar. Kaarina Hannuntyttärellä ja Juhanalla oli kaikkiaan neljä lasta. Kaikki Turun linnassa syntyneitä.
Kaarinan isä oli kirkkoherra Hans Klasson Kögemäster ja äiti kuuluisaa ritarisukua Ingeborg Åkesdotter Tott. Juhana tapasi nuoruudenrakastettunsa Kaarinan tämän ollessa Tukholman hovissa palveluksessa vaatekamaripiikana. Juhanan tultua Suomen herttuaksi pari muutti Turkuun ja heidän ensimmäinen lapsensa Sofia Gyllenhjelm syntyi Turun linnassa vuonna 1556.
Sofia Johansdotter.
Seuraavana vuonna syntyi Augustus, vuonna 1560 siis Julius ja 1561 vielä Lucretia.
Rakastajattarensa Kaarina Hannuntyttären kanssa saamistaan neljästä lapsesta Lucretia oli isänsä lemmikkitytär. Ennen Juhanan avioitumista Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa, Juhana edesauttoi Kaarinan avioituimisen Juhanan suosikkihovimiehen Klas Vestgöten kanssa.
Juhana ja Katariina saapuivat Turkuun 24. joulukuuta 1562. Turun linnasta muodostui pienimuotoinen renessanssihovi, mutta jo saman vuoden syksyllä Juhanan ja Eerikin ristiriita oli kehittynyt sodaksi. Juhana ja Katariina joutuivat Eerikin vangeiksi, ja heidät vietiin Gripsholmin linnaan. Vankeusaikana Katariina synnytti kolme lasta, Isabellan, joka eli puolitoistavuotiaaksi, Annan ja Sigismundin, josta tuli Puolan ja Ruotsin kuningas.
Katariina Jagellonica (1. marraskuuta 1526 Krakova – 16. syyskuuta 1583 Tukholma) oli Juhana III:n ensimmäinen vihitty puoliso, Suomen herttuatar ja sittemmin Ruotsin kuningatar. Kuva noin vuodelta 1553.
Kun Juhana ja Katariina vietiin Turusta 24. elokuuta Ruotsiin Gripsholman linnan vankilaan, sotaväki ryösti Turun linnan ja poltti vaakahuoneen. Eerik evakuoi linnan aarteet, eikä niitä sen koomin ole Turkuun palautettu. Laamanni Jöns Knuutinpoika toimi pahimpana ryöstäjänä ja kohdisti huomionsa myös herttuan rakastajattaren Kaarina Hannuntyttären kalleuksiin.
Herttuallisen avoparin esikoistytär Sofia meni naimisiin sotapäällikkö Pontus de la Gardien kanssa. Sofia kuoli Tallinnassa synnyttäessään poikaansa Jakobia 1583. Pontus hukkui Narvan jokeen pari vuotta myöhemmin.
Jakob de la Gardie lähetettiin Wääksyyn isoäitinsä hoiviin. Hänestä tuli niinikään kuuluisa sotapäällikkö, Laiska-Jaakko - yksi harvoista läntisistä kenraaleista, joka onnistui valtaamaan Moskovan.
Juhlissa mukana
Turussa 23-2 2016
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti