perjantai 22. heinäkuuta 2016

Alaston totuus

Tänään 22-7 olemme saapuneet Turun tuomiokirkkoon päiväjumalanpalvelukseen kuuntelemaan pappismies Gregorius Kulhoviuksen väkevää ruotsinkielistä saarnaa.

 
 Ryysyläinen Ulstadius vauhdissa.

Nyt saamme kuitenkin kuulla tavallista tulisempaa tekstiä, kun kirkon kaikissa jumalanpalveluksissa tutuksi käynyt nukkavieru erakko partamies asettuu keskelle kirkkokäytävää ja aloittaa oman tunnustuksensa. On vuosi 1688 ja mies on entinen pappi ja opettaja Laurentius, Lauri Ulstadius.


 ”Kesällä 1688 heinäk. 22 p. Ulstadius päiväjumalanpalveluksen aikana seisten keskellä tuomiokirkkoa yhtäkkiä keskeytti papin saarnan lukeakseen julki 'uskontunnustuksensa'."

"Siinä hän syyti kiivaita tuomioita luterilaista kirkkoa ja papistoa vastaan leimaten 'luterilaisen opin kirotuksi opiksi' ja senaikaisen kristillisyyden enimmältään hengettömäksi muodoksi ja ulkonaiseksi menoksi sekä syyttäen erityisesti papistoa siitä, että se vailla Pyhää Henkeä oli poikennut Jumalan sanasta omiin keksimiinsä oppeihin ja eli huonosti ahneudessa ja muissa synneissä. Kun hänen 'uskontunnustuksensa' lukeminen keskeytettiin ja vartijat kävivät häneen käsiksi viedäkseen hänet ulos, hän hetkeksi riuhtaisi kiinniottajien käsistä, niin että vaateriekaleet putosivat hänen yltään, ja ilkialastomana hän huudahti: 'Näin on vielä pappien häpeä paljastuva niin kuin minä nyt olen alastomana'.” (Ruuth)

Mies toisti huutonsa kolmasti:

  "Så skall ännu prästernas skam blottas som jag nu är naken."




 


Lars (Lauri) Ulstadius (noin 1650, Oulu6. lokakuuta 1732, Tukholma) oli suomalainen pietistinen pappi.

Ulstadiuksen vanhemmat olivat Iin kirkkoherra ja Oulun triviaalikoulun entinen koulumestari Andreas Andreae Ulstadius (k. 1668) ja Limingan kirkkoherran tytär Maria Lithovius.

Uppsalan yliopistossa ja Turun akatemiassa opiskellut Ulstadius vihittiin papiksi 1680. Hänestä tuli samana vuonna Oulun triviaalikoulun kollega. Hävittyään 1681 Oulun kappalaisen vaalissa Ulstadius koki syvän henkisen kriisin.

Ennen lähtöään Turkuun 1683 Ulstadius räjäytti ruudilla ilmaan isältään perimänsä kirjaston. Muutettuaan Turkuun Ulstadius vietti eristäytynyttä elämää keskittyen mietiskelyyn ja askeesiharjoituksiin. Hän ei leikannut hiuksiaan tai partaansa eikä vaihtanut vaatteitaan.

Turussa asuessaan Ulstadius anoi itselleen myös julkista kirkkorangaistusta nuoruudessa tekemistään synneistä. Tämän rangaistuksen hän saikin 1685.

22. heinäkuuta 1688 Ulstadius aikaansai skandaalin Turun tuomiokirkossa kun hän keskeytti papin saarnan, menetti syntyneessä nujakassa vaatteensa ja juoksi kirkon käytävällä alasti julistaen tuomiota viralliselle kirkolle ja papistolle. Ulstadius ilmoitti hylkäävänsä Raamatun arvovallan ja nojaavansa yksinomaan Pyhän Hengen ilmoitukseen.

 
 Turun linnassa Ulstadius oli vangittuna elinkautisensa kolme ensimmäistä vuotta

Ulstadius tuomittiin hovioikeudessa lopulta 10-12 1692 kuolemaan mutta tuomio muutettiin elinkautiseksi pakkotyöksi Turun linnassa ja vuodesta 1693 Tukholman Smedjegårdissa.

Ulstadiuksen ajatukset tulivat myös Euroopassa ja Amerikassa tunnetuiksi 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa hänen kannattajakseen kääntyneen Petter Schaeferin välityksellä. Ulstadius armahdettiin 1719 kuningatar Ulrika Eleonoran kruunajaisten yhteydessä, mutta hän jäi omasta tahdostaan vankilaan jossa hän kuoli 1732.

 
 
Kuningattaren kruunajaisten yhteydessä  Ulstadius armahdettiin, mutta mies jäi vankilaan omasta tahdostaan. Drottning Ulrika Eleonora, av Martin Engelbrecht (1684–1756).


Den 6 oktober 1732, mitt under den brusande pietistiska väckelsen i Stockholm, avled han i Smedjegårdsfängelset. Han var då 82 år gammal. Juuri kun pietismi oli nousussa Tukholmassa, mies kuoli vankilassa 82-vuotiaana.

När hans kista skulle hämtas till begravningsplatsen, bars den i ett stort tåg genom Stockholm, åtföljd av en stor skara orädda pietistister, av både hög och låg samhällsställning. Pelottomat pietistit saattelivat vainajan kulkueessa läpi kaupungin kohden hautausmaata.

Pietismi on 1600-luvun lopussa Saksassa syntynyt luterilaisen kirkon sisällä toiminut herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona. Pietismiksi liikkeen nimesivät sen vastustajat. Nimi tulee latinan sanasta pietas, joka tarkoittaa hurskautta.

Hurskaana
Turussa 22-7 2016
Simo Tuomola
 
 

Ei kommentteja: