Tänään
5-7 tulee kuluneeksi tasavuosia Kaarina Maununtyttären kruunaamisesta
Ruotsin kuningattareksi Tukholmassa 1568. Kuningas Eerik XIV ja Karin
Månsdotter oli virallisesti vihitty päivää aiemmin 4-7 kuninkaan veljien
vastustuksesta huolimatta.
Kaarina Maununtyttären muistoreliefi Turun tuomiokirkossa oli Daniel Jusleniuksen mukaan suosittu nähtävyys jo 1700-luvulla.
Aateliston kapinan myötä Kaarina pysyi kuningattarena lopulta vain 87 vuorokautta. Turun
tuomiokirkkoon haudattu kuningattaremme Karin Månsdotter on ainoa
Suomeen haudattu kruunupää. Kuninkaallisista myös hänen syksyllä 1572
Turun linnassa kuollut nuorin poikansa Henrik, Heikki on haudattu
Tuomiokirkkoon Tottien hautakappeliin.
Vuonna 1565 Eerik tapasi talonpoikaistaustaisen Kaarina Maununtyttären, joka otettiin hoviin kuninkaan sisaren hovineidoksi. Eerik kuohutti Ruotsia menemällä 1568 naimisiin Kaarinan kanssa. Heidän
ensimmäinen poikansa Gustaf, joka avioliitossa syntyneenä olisi ollut
kruununperimysjärjestyksessä seuraava, oli syntynyt 28. helmikuuta.
Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär, Georg von Rosenin maalaus vuodelta 1871. Kuvassa oikealla kuninkaan sihteeri Yrjänä Pietarinpoika.
Kuninkaan veljet eivät hyväksyneet avioliittoa ja kruunausta, aatelisto
nousi kapinaan Eerikiä vastaan, ja tämä kukistui syksyllä 1568.
Juhana-herttuasta tuli kuningas Juhana III ja Eerik perheineen
tuomittiin vankeuteen, aluksi Tukholman linnaan. Eerik oli menettänyt
lopullisesti mielenterveytensä ja vain Kaarina sai hänet rauhoittumaan.
Vuoden 1570 alussa heille syntyi vankeudessa poika Henrik.
Kun Venäjän ja Ruotsin välinen sota, niin sanottu pitkä viha, vuonna 1570
syttyi, katsottiin Eerik uhaksi, jota venäläiset saattaisivat yrittää
käyttää Ruotsin hajottamiseen sisältä käsin.
Erik Johan Löfgrenin maalaus Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär
vuodelta 1864 kuvaa Kaarinaa lohduttamassa miestään. Kaarina
Maununtyttärestä ei ole Eerik XIV:n luonnoksia lukuun ottamatta yhtään
oman aikansa muotokuvaa.
Heinäkuussa 1570 Juhana
siirsi Eerikin perheineen Turun linnaan,
koska koki Eerikin uhaksi itselleen. Turussa Eerik ja Kaarina viettivät
avioliittonsa onnellisimman ajan.
Linnan tapahtumien perusteellinen kirjanpito antaa olettaa, että
Eerik ja Kaarina viettivät Turun linnassa mukavaa mutta melko
tapahtumatonta elämää. Asiakirjoissa on eräs yksityiskohta, joka on
kiinnostanut tutkijoita jo pitkään. Eerik seurueineen siirrettiin
Kastelholmaan 5. elokuuta 1571, koska Juhana III pelkäsi venäläisen
retkikunnan vapauttavan Eerikin Turun linnasta.
Jo kaksi viikkoa aiemmin
perheen lukumäärä oli yhtäkkiä laskenut linnan luetteloista
kahdeksasta viiteen. Tutkijat ovatkin olettaneet yhden mahdollisuuden
olevan, että Kaarina Maununtytär sekä vanhemmat lapset Sigrid ja Kustaa
erotettiin tässä vaiheessa Eerikistä.
Piirros Kaarinasta, jonka Eerik on tehnyt muistikirjansa reunaan vankeusaikanaan ollessaan erotettuna Kaarinasta.
Perimätiedon mukaan Eerik olisi
tällöin ollut sijoitettuna yksinään esilinnan kuusikulmaiseen torniin
jossa hänet oli helpompi pitää tallessa mikäli venäläisten hyökkäys
toteutuisi, samanaikaisesti kun Kaarina ja lapset olisivat olleet
sijoitettuna Tuupikkalan torppaan Aurajoen vastarannalla Korppoolaismäessä.
Olot kuitenkin muuttuivat, kun
Kaarina synnytti parin viimeisen lapsen. Juhana piti heitä uhkana
itselleen ja kesäkuussa 1573 Eerik erotettiin vaimostaan ja lapsistaan.
Juhana sai valtiopäivät tuomitsemaan Eerikin kuolemaan ja hänet
ilmeisesti myrkytettiin vuonna 1577 velipuolensa Juhanan käskystä.
Juhana
ja Kaarle-herttua nousivat kapinaan veljeään vastaan syksyllä 1568 ja
marssivat Tukholmaan 29. syyskuuta. Lopullisesti Eerik XIV pantiin
valtiopäivillä viralta 25. tammikuuta 1569 ja Juhana-herttuasta tuli 10.
heinäkuuta kuningas Juhana III.
Kaarina Maununtytär, yksityiskohta Erik Johan Löfgrenin maalauksesta Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär vuodelta 1864
Kaarina Maununtytär (ruots. Karin Månsdotter) (6. marraskuuta 1550 Tukholma – 13. syyskuuta 1612 Liuksialan kartano) oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n puoliso ja Ruotsin kuningatar 87 vuorokautta vuonna 1568.
Kaarina Maununtyttären nousu talonpoikaissäädystä Ruotsin
kuningattareksi oli yksi niistä seikoista, jotka johtivat Eerik XIV:n
syrjäyttämiseen valtaistuimelta syksyllä 1568.
Kruununsa menettänyt nuori kuningatar lähetettiin Turun linnaan Suomeen vangittuna yhdessä miehensä ja pienten lastensa Sigridin
ja Kustaan kanssa vuonna 1570.
Myöhemmin heidät siirrettiin uudelleen
Ruotsiin, jossa pariskunta lopulta erotettiin väkivaltaisesti toisistaan
ja Kaarina siirrettiin lapsineen ilman Eerikiä takaisin Turun linnaan.
Kaarinan ja Eerikin seitsemänvuotias poika Kustaa vietiin vielä vuonna
1575 Kaarinalta, ennen kuin tämä vapautettiin Eerikin kuoltua Ruotsin
Örbyhusissa vuonna 1577.
Valtaistuimen, miehensä ja poikansa menettänyt Kaarina sai langoltaan Ruotsin kuningas Juhana III:lta vapautumisensa jälkeen omistukseensa Liuksialan kartanon Kangasalan pitäjästä. Siellä hän vietti loppuelämänsä.
Kaarina Maununtyttären sarkofagi Turun tuomiokirkossa.
Kaarina Maununtytär kuoli 13. syyskuuta 1612 kotonaan Liuksialan kartanossa, ja hänet haudattiin 21. maaliskuuta 1613 Turun tuomiokirkkoon Tott-suvun kuoriin.
Kuninkaallisesti
Turussa 5-7 2016
Simo Tuomola
maanantai 4. heinäkuuta 2016
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti