Vääräuskoinen piispa

On vuosi 1663 ja tänään 8-7 kaupungilla kohistaan syystäkin. Turun piispa Johannes Elai Terserius on pidätetty piispanvirasta syytettynä synkretistisestä harhaopista. Mitähän sekin tarkoittaa, tuumaa kansa. Synkretismi on uskontojen toisiinsa sekoittumista ja yhteensulautumista, kerrotaan. Toisista uskonnoista aineksia ottaneet uskonnot ovat sellaisia.

 
 Piispa Terserus (1605-1678)  poimittuna Kyläkirjaston Kuvalehdestä 30.9.1888.

 Jo maaliskuun 23. Akatemiassa oli käyty kiivas väittely uskonkysymyksistä piispa Terseruksen ja Enevaldus Svenoniuksen välillä. Piispaa oli väitetty vääräuskoiseksi. Terseruksen papistolle tarkoitettu ohjekirja Förklaring öfwer Catechismus, jonka Peter Hansson on Turussa painanut, leimataan harhaoppiseksi ja takavarikoidaan. Sovinnon Kirja astuu voimaan Ruotsi-Suomessa eli kirkko sitoutuu tiukasti luterilaiseen tunnustukseen.

 



Enevaldus Svenonius oli Turun akatemian teologisen tiedekunnan primarius eli ensimmäinen professori vuosina 1664–1688. Hänen toimintansa pakotti Turun piispan Terseruksen eroamaan virastaan vuonna 1664. Svenonius oli kotoisin Smålandista ja Suomeen tultuaan hänestä tuli Isaacus Rothoviuksen suosikki ja tämän lasten kotiopettaja.

Ennen Johannes Gezelius vanhempaa Turun piispana toiminut Juhana Terserus pakotettiin pyytämään lopulta eroa piispanvirastaan 25-8 1664 harhaoppisena. Hän oli julkaissut 1662 papistolle tarkoitetun kalvinistisen ohjekirjan Förklaring öfwer Catechismus, joka leimattiin harhaoppiseksi ja takavarikoitiin. Valtakunnassa kirkko sitoutui kuitenkin tiukasti vuonna 1663 julkaistun Sovinnon Kirjan myötä luterilaiseen tunnustukseen.


 
 Johannes Terserus

Johannes Elai Terserus (1605–1678) toimi Turun piispana vuosina 1658–1664. Hän oli syntynyt Ruotsissa. Ennen piispan virkaa hän toimi teologian professorina Turun akatemiassa vuosina 1640–1658. Hän menetti piispanvirkansa, koska oli poikennut vallitsevasta opista. Tämän jälkeen hän toimi Linköpingin piispana vuosina 1671–1678. Turun piispana ollessaan Terserus aloitti Genealogia Sursillianan kokoamisen.


Sursillin suku (lat. Genealogia Sursilliana) on vanha ja laaja suomalainen sukututkimus pohjalaisista suvuista, jotka polveutuvat 1500-luvulla eläneestä länsipohjalaisesta talonpojasta. Sursillin suku pitää sisällään sekä mies- että naislinjaiset jälkeläiset.

Turun hiippakunnan piispa 15.5.1658 ja samalla Turun akatemian varakansleri, vihittiin piispan virkaan Uppsalan tuomiokirkossa 26.4.1659 ja astui virkaansa Turussa kesällä 1659; prebendaseurakuntiensa Maarian kirkkoherra 1658–1659, Sauvon kirkkoherra 1659–1661 ja Paraisten kirkkoherra 1661–1665. Kuoli matkalla Söderköpingissä 12.4.1678, haudattiin Linköpingin tuomiokirkkoon.


Valtakuntaa hallitsi tuolloin Kaarle XI.

 Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697.

Kaarle XI ylläpiti järjestystä ja valvoi virkamiesten toimia ankarasti. Viljelystä edistettiin autiotiloja asuttamalla ja uudisasutuksella. Piispat, etenkin Juhana Gezelius vanhempi toimittivat uskonnollista kirjallisuutta ja vaativat papistoa pitämään huolta lukutaidon opettamisesta. Kirkko, jossa jäykkä oikeaoppisuus oli vallalla, ylläpiti ankaraa kuria.


 
 Kung Karl XI 1666

Synkretismin kauhuissa
Turussa 8-7 2016
Simo Tumola