Jatketaanpas hieman ooppera-teemaa, kun tänään 06-10-08 kerran tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Jacopo Perin ooppera Euridice sai ensi-iltansa Turun ystävyyskaupunki Firenzen Palazzo Pitissä vuonna 1600.
Jacopo Peri oli italialainen laulaja ja säveltäjä, jonka Dafnea vuodelta 1597 pidetään maailman ensimmäisenä oopperana, joskin siitä on säilynyt jälkipolville vain prologi ja yksi aaria. Sen libretto perustui Ottavio Rinuccinin pastoraalirunoon.
Saman runoilijan tekstiin perustuva Euridice on puolestaan ensimmäinen kokonaisena säilynyt oopperateos. Sen Jacopo Peri sävelsi Henrik IV ja Maria de Medicin häitä varten.
Että sellainen tapaus tällä kertaa
Turussa 06-10-08
Simo Tuomola
sunnuntai 5. lokakuuta 2008
Turku-ooppera
Katselen tässä juuri telkusta suorana kuinka Andrew Pitt aikoo voittaa moottoripyörien SuperSport-luokan maailmanmestaruuden Ranskassa ja arvaatte varmaan, mikä on Pittin ajonumero, no 88 tietenkin! Aussit ovat tänään olleet muutenkin voittoisia, Casey Stonerit ja Troy Baylissit. Hyvät shirazit heille, mutta asiaan.
Kulttuuripääkaupunki Turun 2011 hankkeet on pistetty järjestykseen ja 162 jyvää on löydetty jatkojalostettavaksi 999 ehdotetusta ideasta. Juupa juu, mutta pulinat pois. Omia hankkeitani ei seulasta läpi päässyt kuin muiden esittämänä: Turku-ooppera "Alvilda in Abo" saa nyt mahdollisuuden toteutua.
Kun vuonna 2000 kirjoitin historiakirjan "Abo - Suomen metropoli. 1600-luku Turussa" poimi se nimensä Italian Trevisossa vuonna 1686 esitetystä Suomelle omistetusta oopperasta "Alfo in Finlandia", jonka tapahtumapaikkana oli Turku ja Turun saaristo; Abo, metropoli della Finlandia.
Itse asiassa Turusta kertovia 1600-luvun kansanoopperoita olikin tarjolla kaksin kappalein; Alvilda in Abo 1678 ja Alfon kärsimykset Turussa 1686. Vain tarina, jossa amatsooninaiset taistelivat Turun saaristossa ja hääjuhlat pidettiin lopulta Turun linnassa, oli jäljellä, musiikki kateissa.
Esitinkin Turun kulttuurilautakunnalle tuolloin, että tällainen historiallinen Turku-ooppera olisi syytä hyödyntää kaupungin kunniaksi ja kas kummaa, nythän siitä tulee totta, tosin ilman allekirjoittaneen panosta. Hanke ei ole kuitenkaan väärissä käsissä, samojen tahojen (Totti Tuhkanen, Luigi de Anna, Sibelius-Akatemia ja Turun oopperakammari) puoleen olisin kääntynyt minäkin. Olihan Tuhkanen esitellyt oopperalöytönsä 300 vuoden takaa jo Suomen Kuvalehdessä 2.8.1985.
Itsekin esittelin oopperahankkeen Turku 2011 -säätiön ohjelmajohtaja Suvi Innilälle, kun kyselin sieltä töitä keväällä 2008. No töitä ei siunaantunut, mutta ainakin hanke eteni. Mutta nyt katsomaan miten Turun Interin käy taisteltaessa SM-jalkapallomestaruudesta.
Turussa 05-10-08
Simo Tuomola
Kulttuuripääkaupunki Turun 2011 hankkeet on pistetty järjestykseen ja 162 jyvää on löydetty jatkojalostettavaksi 999 ehdotetusta ideasta. Juupa juu, mutta pulinat pois. Omia hankkeitani ei seulasta läpi päässyt kuin muiden esittämänä: Turku-ooppera "Alvilda in Abo" saa nyt mahdollisuuden toteutua.
Kun vuonna 2000 kirjoitin historiakirjan "Abo - Suomen metropoli. 1600-luku Turussa" poimi se nimensä Italian Trevisossa vuonna 1686 esitetystä Suomelle omistetusta oopperasta "Alfo in Finlandia", jonka tapahtumapaikkana oli Turku ja Turun saaristo; Abo, metropoli della Finlandia.
Itse asiassa Turusta kertovia 1600-luvun kansanoopperoita olikin tarjolla kaksin kappalein; Alvilda in Abo 1678 ja Alfon kärsimykset Turussa 1686. Vain tarina, jossa amatsooninaiset taistelivat Turun saaristossa ja hääjuhlat pidettiin lopulta Turun linnassa, oli jäljellä, musiikki kateissa.
Esitinkin Turun kulttuurilautakunnalle tuolloin, että tällainen historiallinen Turku-ooppera olisi syytä hyödyntää kaupungin kunniaksi ja kas kummaa, nythän siitä tulee totta, tosin ilman allekirjoittaneen panosta. Hanke ei ole kuitenkaan väärissä käsissä, samojen tahojen (Totti Tuhkanen, Luigi de Anna, Sibelius-Akatemia ja Turun oopperakammari) puoleen olisin kääntynyt minäkin. Olihan Tuhkanen esitellyt oopperalöytönsä 300 vuoden takaa jo Suomen Kuvalehdessä 2.8.1985.
Itsekin esittelin oopperahankkeen Turku 2011 -säätiön ohjelmajohtaja Suvi Innilälle, kun kyselin sieltä töitä keväällä 2008. No töitä ei siunaantunut, mutta ainakin hanke eteni. Mutta nyt katsomaan miten Turun Interin käy taisteltaessa SM-jalkapallomestaruudesta.
Turussa 05-10-08
Simo Tuomola
lauantai 4. lokakuuta 2008
Me Carlei
Tänään 04-10-08 on vuodesta jäljellä 88 päivää ja kas kummaa sehän on myös vaalinumeroni tuo 88, mutta asiaan.
Tänään tulee kuluneeksi tasavuosia Ruotsin kuninkaan Kaarle IX syntymästä 4. lokakuuta 1550. Meillä hänet tunnetaan Kaarle-herttuana, joka herjaa Turun linnan kuuluisimmassa maalauksessa, Albert Edelfeltin öljyvärityössä vuodelta, Klaus Flemingin ruumista. Tänään on muuten myös Rembrandtin kuolinpäivä.
Kun Kaarle-herttua kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi hän otti ainoana Ruotsin kuninkaista myös "suomalaisten kuninkaan" arvonimen ja julisti sen vieläpä suomen kielellä näin: Me Carlei se yhdeksäs sillä nimellä, Jumalan armosta Rodzin, Göthin, Wendin, somalaisten, Karialaisten, Lappalaisten Pohian maalla, Kainulaisten ja Wirolaisten etc. Kuningas.
Katolisen Sigismundin, Juhan-herttuan ja Katariina Jagellonican pojan, kannattajat Turun linnassa kukistettiin ja vuosisata vaihtui kaupungissa verisesti, kun Raatihuoneentorilla mestattiin 10.11.1599 seitsemän aatelista ja seitsemän alempaan sotapäällystöön kuulunutta miestä, heidän joukossaan Juhana Fleming, Klaus Flemingin ja Edelfeltin maalauksessa ylväänä esiintyvän Ebba Stenbockin poika.
Kaarle-herttua oli todennut Flemingin ruumista herjatessaan: Jos sinä nyt eläisit, ei sinun pääsi olisi kovin lujassa. Siihen leski oli todennut: Jos minun autuas herrani eläisi, ei Teidän Armonne olisi milloinkaan päässyt tänne sisälle. Kaarle-herttua oli tulittanut Korppolaismäeltä Turun linnaa kolmen viikon ajan ja linna antautui piirityksen jälkeen 30. syyskuuta 1597.
Viime kesän Tukholman museokiertueellani kävin moikkaamassa Kuninkaanlinnan asekamarissa miekkaa, jolla Juhana Fleming Turun Suurtorilla tuolloin mestattiin. Miekan säilään Ebba Stenbock on kaiverruttunut muistotekstin "Claes Flemingz ena Son halshuggen, efter Konung Carl den IX befalning". Miekan pitäisi ilman muuta kuulua Turun linnan kokoelmiin.
Turussa 04-10-08
Simo Tuomola
Tänään tulee kuluneeksi tasavuosia Ruotsin kuninkaan Kaarle IX syntymästä 4. lokakuuta 1550. Meillä hänet tunnetaan Kaarle-herttuana, joka herjaa Turun linnan kuuluisimmassa maalauksessa, Albert Edelfeltin öljyvärityössä vuodelta, Klaus Flemingin ruumista. Tänään on muuten myös Rembrandtin kuolinpäivä.
Kun Kaarle-herttua kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi hän otti ainoana Ruotsin kuninkaista myös "suomalaisten kuninkaan" arvonimen ja julisti sen vieläpä suomen kielellä näin: Me Carlei se yhdeksäs sillä nimellä, Jumalan armosta Rodzin, Göthin, Wendin, somalaisten, Karialaisten, Lappalaisten Pohian maalla, Kainulaisten ja Wirolaisten etc. Kuningas.
Katolisen Sigismundin, Juhan-herttuan ja Katariina Jagellonican pojan, kannattajat Turun linnassa kukistettiin ja vuosisata vaihtui kaupungissa verisesti, kun Raatihuoneentorilla mestattiin 10.11.1599 seitsemän aatelista ja seitsemän alempaan sotapäällystöön kuulunutta miestä, heidän joukossaan Juhana Fleming, Klaus Flemingin ja Edelfeltin maalauksessa ylväänä esiintyvän Ebba Stenbockin poika.
Kaarle-herttua oli todennut Flemingin ruumista herjatessaan: Jos sinä nyt eläisit, ei sinun pääsi olisi kovin lujassa. Siihen leski oli todennut: Jos minun autuas herrani eläisi, ei Teidän Armonne olisi milloinkaan päässyt tänne sisälle. Kaarle-herttua oli tulittanut Korppolaismäeltä Turun linnaa kolmen viikon ajan ja linna antautui piirityksen jälkeen 30. syyskuuta 1597.
Viime kesän Tukholman museokiertueellani kävin moikkaamassa Kuninkaanlinnan asekamarissa miekkaa, jolla Juhana Fleming Turun Suurtorilla tuolloin mestattiin. Miekan säilään Ebba Stenbock on kaiverruttunut muistotekstin "Claes Flemingz ena Son halshuggen, efter Konung Carl den IX befalning". Miekan pitäisi ilman muuta kuulua Turun linnan kokoelmiin.
Turussa 04-10-08
Simo Tuomola
torstai 2. lokakuuta 2008
Vrow Maria
Tänään tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun hollantilainen kof-alus Vrow Maria karautti karille 3.10.1771 noin kahden lieuen (ranskalainen pituusmitta 5565,3 m) päässä Turusta Nauvon saaristossa Jurmon vesillä ja upposi myöhemmin 8. lokakuuta.
Kauppalaiva oli matkalla Amsterdamista Pietariin ja siinä oli lastina mm. Katariina Suuren (kas kummaa, suosikkini on syntynyt tietysti samana päivänä 2.5. kuin allekirjoittanut, toki eri vuonna 1729) taideaarteita ja 6,7 tonnia sinkkiä.
Nyttemmin 41 metrin syvyydestä löydetty 26,2 m pitkä ja 6,8 m levyinen alus on säilynyt hyvin ja on museoitavissa matkailukohteeksi vaikkapa Turun kuivatelakan alueelle vähän samaan tapaan kuin Vaasa-laiva Tukholmassa.
Kustaa II Aadolfin 3-kantinen tykkilaiva Wasa upposi ensimmäisessä isommassa tuulenpuuskassa neitsytmatkallaan Tukholman satamassa 10. elokuuta 1628. Nythän se on hienosti esillä todella vaikuttavana ilmestyksenä omassa museossaan, jonne eksyin ihmettä eka kerran katsomaan vasta viime kesän Tukholman kiertueellani.
Kun tätä 69-metristä komeutta nostettiin aikanaan suuren mediakohun saattelemana meren pohjasta 1961, arvatkaas mitä laivasta ensimmäisenä pistikään pinnalla esille. Paavo Nurmen juoksijapatsaan pienoisversio! Kyllä vaan, eli suomalaiset teekkarit olivat pilanpäiten vieneet laivan kannelle tuon pienoisveistoksen kostona siitä, että juuri ruotsalaiset olivat estäneet Paavo Nurmea huipentamasta uraansa Los Angelesin olympialaisissa 1932.
Jostain syystä tuota Nurmen pienoispatsasta ei ole esillä komeassa Vaasa-museossa, joten olisi varmaan syytä pelastaa sekin esille pistettäväksi tänne Turkuun.
Turussa 03-10-08
Simo Tuomola
Kauppalaiva oli matkalla Amsterdamista Pietariin ja siinä oli lastina mm. Katariina Suuren (kas kummaa, suosikkini on syntynyt tietysti samana päivänä 2.5. kuin allekirjoittanut, toki eri vuonna 1729) taideaarteita ja 6,7 tonnia sinkkiä.
Nyttemmin 41 metrin syvyydestä löydetty 26,2 m pitkä ja 6,8 m levyinen alus on säilynyt hyvin ja on museoitavissa matkailukohteeksi vaikkapa Turun kuivatelakan alueelle vähän samaan tapaan kuin Vaasa-laiva Tukholmassa.
Kustaa II Aadolfin 3-kantinen tykkilaiva Wasa upposi ensimmäisessä isommassa tuulenpuuskassa neitsytmatkallaan Tukholman satamassa 10. elokuuta 1628. Nythän se on hienosti esillä todella vaikuttavana ilmestyksenä omassa museossaan, jonne eksyin ihmettä eka kerran katsomaan vasta viime kesän Tukholman kiertueellani.
Kun tätä 69-metristä komeutta nostettiin aikanaan suuren mediakohun saattelemana meren pohjasta 1961, arvatkaas mitä laivasta ensimmäisenä pistikään pinnalla esille. Paavo Nurmen juoksijapatsaan pienoisversio! Kyllä vaan, eli suomalaiset teekkarit olivat pilanpäiten vieneet laivan kannelle tuon pienoisveistoksen kostona siitä, että juuri ruotsalaiset olivat estäneet Paavo Nurmea huipentamasta uraansa Los Angelesin olympialaisissa 1932.
Jostain syystä tuota Nurmen pienoispatsasta ei ole esillä komeassa Vaasa-museossa, joten olisi varmaan syytä pelastaa sekin esille pistettäväksi tänne Turkuun.
Turussa 03-10-08
Simo Tuomola
keskiviikko 1. lokakuuta 2008
The Flying Finn
Tänään 02-10-08 tulee kuluneeksi tasavuosia Paavo Nurmen kuolemasta. Juoksijalegenda syntyi Turun Portsassa 13. kesäkuuta 1897 ja kuoli Helsingissä 2.10.1973.
Hänet on haudattu sukuhautaan Turun hautausmaalle kortteliin U.1.6., joka löytyy helposti kun suuntaa Ylösnousemuskappelilta Kappelikujaa pitkin Uudenmaantielle päin; ensimmäinen hautakortteli siinä vasemmalla on U.2.6. ja toinen U.1.6.
Koruton paasi kätkee alleen Johan Fredrikin, Matilda Vilhelmiinan, Paavo Johanneksen, Siiri Vilhelmiinan ja Martti Nikolain haudat. Wäinö Aaltosen veistämä kuuluisa juoksijapatsas löytyy Helsingin ja Turun lisäksi myös Jyväskylästä ja Sveitsin Lausannesta, jossa puolestaan Mannerheim kuoli 28.1.1951.
Paavo Nurmi on minulla henkilökohtaisesti aina mukana, joskin itsekkäistä syistä. Kun Nurmi ikuistettiin 10 markan seteliin vuonna 1986 osui silmiini aikoinaan seteli, jossa oli numerosarjan loppuna oma syntymäaikani 2.5.49, eli näin nykyinen portsalainen ja ikuinen portsalainen kohtaavat edelleen päivittäin. Ja vaikka sataakin, aion tänään käydä häntä tervehtimässä juoksijapatsaalla ja ehkä myös hautausmaalla.
Turussa 02-10-08
Simo Tuomola
Hänet on haudattu sukuhautaan Turun hautausmaalle kortteliin U.1.6., joka löytyy helposti kun suuntaa Ylösnousemuskappelilta Kappelikujaa pitkin Uudenmaantielle päin; ensimmäinen hautakortteli siinä vasemmalla on U.2.6. ja toinen U.1.6.
Koruton paasi kätkee alleen Johan Fredrikin, Matilda Vilhelmiinan, Paavo Johanneksen, Siiri Vilhelmiinan ja Martti Nikolain haudat. Wäinö Aaltosen veistämä kuuluisa juoksijapatsas löytyy Helsingin ja Turun lisäksi myös Jyväskylästä ja Sveitsin Lausannesta, jossa puolestaan Mannerheim kuoli 28.1.1951.
Paavo Nurmi on minulla henkilökohtaisesti aina mukana, joskin itsekkäistä syistä. Kun Nurmi ikuistettiin 10 markan seteliin vuonna 1986 osui silmiini aikoinaan seteli, jossa oli numerosarjan loppuna oma syntymäaikani 2.5.49, eli näin nykyinen portsalainen ja ikuinen portsalainen kohtaavat edelleen päivittäin. Ja vaikka sataakin, aion tänään käydä häntä tervehtimässä juoksijapatsaalla ja ehkä myös hautausmaalla.
Turussa 02-10-08
Simo Tuomola
Vossikan kyytiin
Tänään 01-10-08 tulee kuluneeksi tasavuosia Turun raitiotieliikenteen loppumisesta 1.10.1972. Omakohtaisiin haikeisiin muistikuviin kuuluu seppelöity Kolmosen kehälinjan ratikka torin laidalla tuolta päivältä. Sen kyytiin oli pakko päästä mukaan.
Turun valtuusto oli tehnyt raitiotieliikenteen lopettamispäätöksen jo 14. kesäkuuta 1965. Ajatuksen raitiotiestä Turussa esitti kreivi August Armfelt vuonna 1889 ja yritys sen toteuttamiseksi perustettiinkin saman tien. Toiminta kiskoreitillä Linnankatua pitkin Yli sillalta Varvitorille aloitettiin 18 hevosen voimin ja sitä ylläpidettiin ensimmäisenä Suomessa vuosina 1890-1892. Sähköraitioteiden kausi Turussa kattoi vuodet 1908-1972.
Omat muistoni hevosvetoisesta kyydistä Turussa ovat hieman myöhemmältä ajalta. Vossikkakyytiä oli tarjolla aikoinaan Ruotsalaisen teatterin edustalla ja ainakin Musta Hilu on kunnostautunut erilaisten tapahtumien aikana vossikkakyydin tarjoajana. Hääparin kulkuneuvoina hevoskärryjä vielä näkee ja taisi olla viimeksi kesällä 2001 kun viimeksi kärryjen kyytiin kipusin Turun kauppatorilla kun Turun Hippos yhteistyössä Ypäjän Hevosopiston kanssa tarjosi kyytimuotoa kaupunkilaisille.
Nyt kun kaupunkiin taas kaavaillaan museoraitiotietä ja pikaraitiotietä, voitaisiin museopuolella tutkailla hevosvetoisen liikenteen aloittamista Tuomiokirkolta Turun linnaan rantatietä pitkin ja pikaraitiotieliikenteen suhteen harkita alueyhteistyötä naapurikuntien kanssa niin, että toiminnan keskusasema sijoitettaisiin Turun torin alle. Parkkiluola autoillehan on siinä jo vieressä Louhessa tarjolla ja sen toimintaa ja luonnetta voisi kehittää autoilijoiden ja keskustan liike-elämän tarpeille sopivammaksi.
Turussa 01-10-08
Simo88 Tuomola
Turun valtuusto oli tehnyt raitiotieliikenteen lopettamispäätöksen jo 14. kesäkuuta 1965. Ajatuksen raitiotiestä Turussa esitti kreivi August Armfelt vuonna 1889 ja yritys sen toteuttamiseksi perustettiinkin saman tien. Toiminta kiskoreitillä Linnankatua pitkin Yli sillalta Varvitorille aloitettiin 18 hevosen voimin ja sitä ylläpidettiin ensimmäisenä Suomessa vuosina 1890-1892. Sähköraitioteiden kausi Turussa kattoi vuodet 1908-1972.
Omat muistoni hevosvetoisesta kyydistä Turussa ovat hieman myöhemmältä ajalta. Vossikkakyytiä oli tarjolla aikoinaan Ruotsalaisen teatterin edustalla ja ainakin Musta Hilu on kunnostautunut erilaisten tapahtumien aikana vossikkakyydin tarjoajana. Hääparin kulkuneuvoina hevoskärryjä vielä näkee ja taisi olla viimeksi kesällä 2001 kun viimeksi kärryjen kyytiin kipusin Turun kauppatorilla kun Turun Hippos yhteistyössä Ypäjän Hevosopiston kanssa tarjosi kyytimuotoa kaupunkilaisille.
Nyt kun kaupunkiin taas kaavaillaan museoraitiotietä ja pikaraitiotietä, voitaisiin museopuolella tutkailla hevosvetoisen liikenteen aloittamista Tuomiokirkolta Turun linnaan rantatietä pitkin ja pikaraitiotieliikenteen suhteen harkita alueyhteistyötä naapurikuntien kanssa niin, että toiminnan keskusasema sijoitettaisiin Turun torin alle. Parkkiluola autoillehan on siinä jo vieressä Louhessa tarjolla ja sen toimintaa ja luonnetta voisi kehittää autoilijoiden ja keskustan liike-elämän tarpeille sopivammaksi.
Turussa 01-10-08
Simo88 Tuomola
tänään 01-10-08
Tänään tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Kustaa III perusti Tampereen kaupungin. Ooppera- ja teatterimies ja kustavilaisen tyylisuunnan luoja vieraili itsekin Suomessa vuonna 1775 perustamassa Vaasaan hovioikeutta. Kuopion hän perusti samana vuonna. Anckaström ampui kuningasta oopperanaamiaisissa 16. maaliskuuta 1792 ja kuolion myötä Kustaa III menehtyi 29. maaliskuuta 1792.
Turku ja Tampere olivat muinoin tasavertaisia kilpailijoita mm. kaupunkien väkiluvun suhteen, toisin on nyt. Turun väestö väheni tammi-kesäkuussa 393:lla asukasluvun ollessa kesäkuun 2008 lopulla 174 893. Myös Tampere kirjasi samalta ajanjaksolta tappiota - 79 henkeä, mutta painii silti eri sarjassa Turun kanssa 207 787 asukkaallaan. Oulu alkaa olla jo seuraava vakava Turun haastaja 131 904 asukkaallaan, lisäyksen oltua nyt + 319 henkeä. Jottain tarttis tehrä Turunkin puolessa ...
Turku ja Tampere olivat muinoin tasavertaisia kilpailijoita mm. kaupunkien väkiluvun suhteen, toisin on nyt. Turun väestö väheni tammi-kesäkuussa 393:lla asukasluvun ollessa kesäkuun 2008 lopulla 174 893. Myös Tampere kirjasi samalta ajanjaksolta tappiota - 79 henkeä, mutta painii silti eri sarjassa Turun kanssa 207 787 asukkaallaan. Oulu alkaa olla jo seuraava vakava Turun haastaja 131 904 asukkaallaan, lisäyksen oltua nyt + 319 henkeä. Jottain tarttis tehrä Turunkin puolessa ...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
