Mayakalenterin täysi kierros on 13 Baktunia eli 20 Katunia eli 20 kpl 395 vuoden jaksoa. Kalenterin perusyksikkönä on Kin, vuorokausi. Uinal on 20 vrk, Tun 18 uinalia eli 360 vrk. Katun on 20 Tunia eli noin 20 vuotta ja Baktun 20 Katunia, noin 395 vuotta.
Suomessa ilmestyi ensimmäinen almanakka vuonna 1608 ja ensimmäinen tunnettu suomalainen tähtitieteilijä Sigfridus Aronus Forsius sai yksinoikeuden kalenterien tekoon koko valtakunnassa, kun Kustaa II Aadolf nimitti hänet 1612 kuninkaalliseksi tähtitieteilijäksi. Hän muutti 1618 takaisin Suomeen Tammisaaren kirkkoherraksi ja joutui salatieteistä selkkauksiin vallanpitäjien kanssa. Hän julkaisi vuosina 1608-1623 ruotsinkielisiä almanakkoja, jotka pitivät sisällään myös ennustuskirjoja.
Hän laati almanakkoja Suomessa Turun horisontin mukaan. Ajan tietoa tallennettiin myös puuhun veistettyihin riimukalentereihin, joissa päivät ryhmitettiin kirkollisen opin mukaisesti seitsenpäiväisiksi viikoiksi, mutta vuosi jaettiin 13 kuukauteen, mukana mm. helmenkuu, vaahtokuu, mahlakuu ja ruojakuu.
Toki kalenteri oli tuttu Turussa jo ennen Forsiuksenkin aikaa, kun Suomen vanhin lakikirja Codex Aboensis valmistui 1437 Turun linnanpäällikkö Hans Kröpelinin kirjurin käsistä ja luovutettiin Turun piispa Maunu Tavastille. Se pitää sisällään vanhimman laatuaan kokonaan säilyneen kalenterin, Turun hiippakuntaa varten kirjoitetun latinankielisen kalenterin. Ensimmäinen suomenkielinen kalenteri on vuodelta 1705.
Kalenterit laadittiin tuolloin Turun horisontin mukaan eli:
Turun aikaa
Radiota satuin tuossa kuuntelemaan. Se on semmonen laite, josta tulee ääntä, muttei näy kuin mielikuvia. Siellä kajahtivat Turun tuomiokirkon kellot keskipäivän merkiksi. Ja paskan marjat, ei kello täällä Turussa ihan oikeasti ole puolenpäivän aikaan 12 vaan 12:30:58. Aurikoaikaan siis uskotaan, eikä mihinkään keksittyyn vyöhykeaikaan.
Vuodesta 1833 alkaen maassa noudatettiin Helsingin keskiaurinkoaikaa ja vappuna 1.5.1921 siirryttiin 30. pituuspiirin mukaiseen Itä-Euroopan vyöhykeaikaan, joka on 2 tuntia edessä maailman yleisaikaa.
Tosiasiassa aurinko on Helsingistä katsoen etelässä keskimäärin 20 min 11 sek kellon osoittaman puolenpäivän jälkeen. Turussa siis 30 min 58 sek. Näin on, joka paikkakunnalla oli ihan oikeesti oma kellonaikansa aikoinaan. Vasta junien lähtöaikoja tuumattaessa, havaittiin tilanne ongelmalliseksi ja siirryttiin yhteisaikaan.
Nythän ne kahdentoista lyönnit saa vaikka kännykkään ääniksi, ois se kuuluisa joulu ainainen kun Suomen Turku julistaisi joulurauhan joka soitolla. Jos joku nyt joskus sattuis soittamaan.
Ajattomasti
Turussa 11-8-2009
Simo Tuomola
Vuodesta 1833 alkaen maassa noudatettiin Helsingin keskiaurinkoaikaa ja vappuna 1.5.1921 siirryttiin 30. pituuspiirin mukaiseen Itä-Euroopan vyöhykeaikaan, joka on 2 tuntia edessä maailman yleisaikaa.
Tosiasiassa aurinko on Helsingistä katsoen etelässä keskimäärin 20 min 11 sek kellon osoittaman puolenpäivän jälkeen. Turussa siis 30 min 58 sek. Näin on, joka paikkakunnalla oli ihan oikeesti oma kellonaikansa aikoinaan. Vasta junien lähtöaikoja tuumattaessa, havaittiin tilanne ongelmalliseksi ja siirryttiin yhteisaikaan.
Nythän ne kahdentoista lyönnit saa vaikka kännykkään ääniksi, ois se kuuluisa joulu ainainen kun Suomen Turku julistaisi joulurauhan joka soitolla. Jos joku nyt joskus sattuis soittamaan.
Ajattomasti
Turussa 11-8-2009
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti