Tänään 4/9 vietämme Turun palon vuosipäivää. Pohjoismaiden suurin kaupunkipalo syttyi illalla 4-9-1827 klo 9 tienoissa ja riehuttuaan 20h se oli tuhonnut 3/4 kaupungista.
Turku on aina noussut tuhkasta kuin Phoenix-lintu, niin myös vuoden 1827 tuhon jälkeen, mutta tällä kertaa isku oli todella luja; kaupunki oli raunioina, pääkaupunkioikeudet oli siirretty Turulta Helsingille jo vuonna 1812, mutta nyt kun myös yliopisto pakkosiirrettiin uuteen pääkaupunkiin, seurasi maan sivistyneistö hallinnon jalanjälkiä Helsinkiin, jossa Turussa palon aikana opiskelleet Runebergit, Snellmannit, Lönnrotit, Cygnaeukset ja Nervanderit loivat näyttävät uransa, mutta vahva usko eli Suomen kansallispyhättö ja maan kirkollinen hallinto jäivät sentään jatkossakin Turkuun.
Feeniks-symboliikan kautta Turku on Heliopoliksen, nousevan Auringon kaupunki, aamuruskon jumalatar Auroran sanansaattaja. Jälleensyntymisen symboli Feeniks tulee aina apuun, kun sitä kipeimmin tarvitaan ja sen kyyneleet parantavat vaikka kuolemasta.
Mutta nyt ne tekevät sen taas! Turku palaa -tunnusta käyttävän projektin nimi on Euroopan kultuuripääkaupunki Turku 2011. Ensin sen puitteissa luotiin 999 unelmaa, sitten ne heitettiin roskakoriin. Säätiö kaappasi valtion ja kaupungin verovarat ja kaupunginjohtaja pakenee paikalta ennenkuin joutuu toteamaan johtamansa Turun tulleen huijatuksi.
Vasta sitten, kun hyeenat ovat poistuneet saaliilta, tulevat ne oikeat turkulaiset kulttuurin luojat ja kuluttajat; älkää kysykö mitä Turku antaisi minulle, vaan mitä minä voisin antaa Turulle.
Turku 2011 -hankkeen alkuperäinen 55 miljoonan euron kaavailtu budjetti on supistumassa jonnekin 30 miljoonan luokkaan, mutta valtavasta summasta verovaroja kuitenkin on kyse; mitä niillä saadaan aikaiseksi, se kuuluu kaupunkilaisille, vaikka säätiön sumuverhon takana toimitaankin.
Taide ei koskaan voi olla demokraattista, eikä kannettu vesi kaivossa pysy, mutta olkoot; kerrankos sitä voidaan iloitella kulttuurin puitteissa kunnolla kokonaisen vuoden ajan. Tämä olympialuokan hanke ei kertakaikkiaan saa epäonnistua! Meillä on oikeus odottaa siltä paljon ja sen toteuttajilla on velvollisuus olla haasteen mittaisia, maksoi mitä maksoi.
Tunteen palolla
Turussa 4-9-2009
Simo Tuomola
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti