Aikahyppy
Huomenna on 1.3. vaikka tänään onkin 17.2. Ollaan siis vuodessa 1753, jolloin Ruotsi-Suomessa siirryttiin juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin aikahypyn keinoin. Hommaa täällä kokeiliin jo vuosina 1700-1712 oman ruotsalaisen kalenterin muodossa, mutta homma ei pelannut ja Kaarle XII määräsi paluun juliaaniseen kalenteriin lisäämällä vuoden 1712 kalenteriin päivämäärän 30.helmikuuta.
Lopullisesti gregoriaaniseen kalenteriin täällä siirryttiin 1753 jättämällä helmikuusta pois 11 päivää. Vuoden keskipituus olkoot siis 365,2425 päivää, jolloin virhettä aiheutuu yhden päivän verran 3000 vuodessa ja maan rataliikkeen poikkeamia korjataan silloin tällöin karkaussekunneilla.
Muutakin säätöä tiede tarvitsee ja esim. 15.2.2010 Turku ja Kaarina "kohosivat" 46,4 cm maannousun huomioimisen myötä, kun kunnat siirtyivät käyttämään yleiseurooppalaisen standardin mukaista koordinaatti- ja korkeusjärjestelmää.
Entiseen korkeusjärjestelmään nähden esim. Turun tuomiokirkon ristin huippu kohoaa nyt 102,364 m korkeuteen 101,900 m sijasta. Hyvä me. Ja huomenna voimme kohottaa Pietari Brahen synttäreillä rintaamme entisestään "kreivin ajan" kunniaksi.
Getting higher
Turussa 17-2-2012
Simo Tuomola
Lopullisesti gregoriaaniseen kalenteriin täällä siirryttiin 1753 jättämällä helmikuusta pois 11 päivää. Vuoden keskipituus olkoot siis 365,2425 päivää, jolloin virhettä aiheutuu yhden päivän verran 3000 vuodessa ja maan rataliikkeen poikkeamia korjataan silloin tällöin karkaussekunneilla.
Muutakin säätöä tiede tarvitsee ja esim. 15.2.2010 Turku ja Kaarina "kohosivat" 46,4 cm maannousun huomioimisen myötä, kun kunnat siirtyivät käyttämään yleiseurooppalaisen standardin mukaista koordinaatti- ja korkeusjärjestelmää.
Entiseen korkeusjärjestelmään nähden esim. Turun tuomiokirkon ristin huippu kohoaa nyt 102,364 m korkeuteen 101,900 m sijasta. Hyvä me. Ja huomenna voimme kohottaa Pietari Brahen synttäreillä rintaamme entisestään "kreivin ajan" kunniaksi.
Getting higher
Turussa 17-2-2012
Simo Tuomola
tiistai, 16. helmikuuta 2010
Beta Aquilae
Tai itse asiassa mies oli juuri tekemässä illalla 9 aikaan havaintoja kefeidi beta Aquilae -tähdestä Kotkan tähdistössä, kun havaintopäiväkirja keskeytyi merkintään:
Hier wurden die Beobachtungen durch eine grässliche Feuersbrunst unterbrochen, die Åbo in Asche legte.
Tässä keskeytti havainnot hirveä tulipalo, joka pani Turun tuhkaksi.
Syyskuun 8. päivän iltana havainnot jatkuivat muina miehinä:
Das allerschönste Nordlicht, was ich je gesehen habe;..
Kaikkein kauneimmat revontulet, jotka koskaan olen nähnyt;..
Mitäs sitä pienistä, kun kerran työpaikka säästyi tulen tuholta. Argelanderin nimen varjoon jää liian usein Turun Observatorion ensimmäinen tähtitieteilijä ja observaattorin viran haltija Henrik Johan Walbeck, joka nimitettiin toimeensa 18.11.1817. Hän mm. määritteli tarkasti jo tuolloin maapallon koon ja litistyneisyyden ja pääsi Vartiovuorenmäelle tarkastelemaan taivaan ihmeitä syksyllä 1819, kun Observatorio valmistui käyttökuntoon.
Mitä lie mies taivaalla nähnyt tuolloin vielä alkeellisilla laitteilla, kun lupaavan tiedemiehen uran keskeytti 22.10.1822 itsemurha observatoriossa Walbeckin ampuessa mielenhäiriössä itseään päähän ja Argelander nimitettiin 28.4.1823 avoimeen virkaan asentamaan ja käyttämään juuri saapuneita uusia havaintolaitteita.
Turun palon myötä myös observatorio määrättiin siirrettäväksi Helsinkiin, jossa sen paikaksi valikoitui Ulricasborgin vuori.
Yläkuvan Henrik Johan Walbeck (1793-1822) toimi Turun akatemian observaattorina vuosina 1817-1822 ja alakuvan Friedrich Wilhelm August Argelander (1799-1875) vuosina 1823-1827.
Tähtien tiellä
Turussa 17-2-2012
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti