sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

TURUSSA ON SOMAN NÄKÖISTÄ

Yleisnäkymä Turusta
1790-luvun Turkua, silkkinen tulenvarjostin.
 
Vuonna 1749, kun Carl Fredrik Mennander nuorempi oli yksivuotias Turussa järjestettiin väestölaskenta. Sen mukaan kaupungissa oli noin 5700 asukasta. 1700-luvun puolivälissä suomalaisesta kaupunkiväestöstä neljäsosa asui Turussa.

Punamulta oli tärkeä uutuus kaupungeissa. Se oli ensimmäinen väri, jolla piilutut hirsiseinät siveltiin. Vuonna 1747 Turussa annettiin määräys, että kaikki puutalot oli punamullattava joen ja katujen puolelta. Kun kuningas Aadolf Fredrik vieraili kaupungissa vuonna 1752 kerrottiin ”kaikkien Turun talojen maaherran käskystä maalatun punaisiksi, niin että tästä Suomen pääkaupungista tuli oikein soman näköinen”.

Asuinrakennusten pitkä sivu oli kadulle tai joelle päin. Pihan puolella sijaitsivat ulkorakennukset: puuvaja, vaunuvaja, varastoaitat, talli, lantavaja ja pihatto. 1700-luvulla loppui sikojen pito kaupungissa niiden aiheuttaman epäsovun ja vaivan vuoksi - siat kun karkailivat minne mielivät.

Turun raatihuone
Turun raatihuone, piirros vuodelta 1735. 
 
Vuonna 1735-1736 Turun suurtorin äärelle oli rakennettu tornillinen raatihuone. Tiilestä rakennetussa ja keltaiseksi rapatussa raatihuoneessa oli aikaa ilmoittava tuntikello. Rakennuksen piirsi muurarimestari Samuel Berner, joka oli saanut oppinsa Tukholman kuninkaanlinnan työmaalla.

”Min första lust den är, i mina böcker läsa,
Iag icke gerna will på gator gå och fiesa.”

Näin runoili Carl Fredrik Mennander nuorempi helmikuussa 1764 isälleen lähettämässään kirjeessä. Pimeän aikaan kaduilla liikuttaessa käytettiin kannettavia lyhtyjä. Vasta 15. marraskuuta 1805 Turussa syttyivät ensimmäiset hamppuöljyllä toimivat katulyhdyt.

Lisää aiheesta: [http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=4550&culture=fi-FI&contentlan=1]

Ei kommentteja: