Tällä
päivämäärällä 8-1 ilmestyi Turussa siis vuonna 1820 Turun Wiikko-Sanomien
ensimmäinen numero. Sanomalehden oli perustanut Reinhold von Becker.
Anders Lizelius oli jo vuonna 1776 yrittänyt huonolla menestyksellä julkaista täällä suomenkielistä sanomalehteä, mutta Suomenkieliset Tieto-Sanomat ei ottanut vielä tuulta siipiensä alle. Nyt uusi lehti sai kuitenkin ensimmäisenä vuotenaan lähes 2000 tilaajaa, joka osoitti sinänsä suomenkielisen lehden tarpeellisuuden.
Vuonna 1820 Turun Wiikko-Sanomilla oli 275 turkulaista tilaajaa ja muualta, siis maaseudulta, jonne sen sisältökin oli lähinnä suunnattu, se sai kannatusta 1625 tilaajan verran. Lehden tarina päättyi 1831, mutta uranuurtajan alkumenestys osoitti, että samalle tielle kyllä voitaisiin saada aikanaan myös seuraajia.
Turun Wiikko-Sanomat painettiin Frenckellin kirjapainossa ja kaupunkilaiset saivat noutaa lehtensä Frenckellin kirjakaupasta. Katsotaanpa hieman tarkemmin.
Kirjapaino vuodelta 1568
Frenckellin Kirjapaino Oy oli suomalainen vuonna 1642 perustettu kirjapaino. Yritys hakeutui konkurssiin vuonna 2008. Painotalo sijaitsi Espoon
Suomenojalla ja työllisti 40 henkilöä. Frenckellin kirjapaino oli
konkurssiin mennessään Suomen vanhin yritys. Paino keskittyi yritysten
painotuotteisiin, muun muassa vuosikertomuksiin ja muihin
yritysjulkaisuihin.
Yrityksen viimeinen toimitusjohtaja, Berndt von Frenckell, oli yhdeksättä polvea Frenckelleitä yrityksessä. Ensimmäinen Frenckell tuli Suomeen kirjapainoalan opiskelijana Saksasta Gutenberg-yliopistosta.
Kirjapainon perusti 1642 Ruotsista muuttanut kirjakauppias Peder Wald Turun akatemian yhteyteen. Paino siirtyi Frenckellin suvulle noin sata vuotta myöhemmin.
Se oli 1700-luvulla vahva kulttuurivaikuttaja ja painoi Suomen
ensimmäistä sanomalehteä sekä myöhemmin muun muassa ensimmäisen Kalevalan ja monia Runebergin teoksia.
Myöhemmin yrityksessä painettiin muun muassa osakekirjoja ja postimerkkejä. Yritys jätti konkurssihakemuksensa 29. elokuuta 2008. Toimitusjohtaja Berndt von Frenckellin mukaan ongelmana oli likviditeetin puute, alan hinnat olivat olleet liian huonoja ja tilauskirjapainojen välinen kilpailu erittäin kovaa. Konkurssin jälkeen Suomen vanhimmaksi yritykseksi tuli vuonna 1649 perustettu Fiskars.
Frenckell on suomalainen suku, joka on vaikuttanut pääasiassa kirjapainoalalla. Se tunnetaan varsinkin sittemmin konkurssiin menneestä Frenckellin kirjapainosta, joka oli suvun johdossa yhdeksän sukupolven ajan. Suvun päähaara aateloitiin vuonna 1868 nimellä von Frenckell.
Suvun on oletettu olleen lähtöisin Saksin Erfurtista, jonka lähellä Thöreyssä tiedetään 1600-luvulla asuneen samannimisiä talonpoikia. Suvun suomalainen kantaisä Johan Christopher Frenckell tuli 1744 Suomeen ja ryhtyi kirjapainoalalle. Hänestä tuli osaomistaja Jakob Merckellin omistamassa Turun akatemian kirjapainossa, jonka hänen poikansa Johan Christopher Frenckell
osti myöhemmin kokonaan itselleen ja laajensi liiketoimintaa
kirjakaupalla ja paperitehtaalla.
Akatemian kirjapaino perustettiin v. 1642. Sen johtajina
tai kirjanpainajina olivat: Pietari Wald (1642—1653), hänen
leskensä Ingeborg Pietarintytär (1653—1654). Pietari Hansson
(1654—1679), Juhana Laurinpoika Wall (1680—1710). hänen
leskensä Elisabet Thuronius (1710—1711), Antti Björkman (1711
—1713). Heinäkuusta 1713—Heinäkuuhun 1722 oli kirjapaino
Tukholmassa toimettomana. Kirjapainon siirryttyä Turkuun
olivat johtajina Eerikki Flodström (1722—1729),
Juhana Kämpe (1729-1750) ja Jaakob Merckell (1750, jolle
akatemia vielä samana vuonna elokuun 30 p:nä myi
kirjapainonsa).
Peder Eriksson Wald eli Pietari Wald (1602 Uppsalan lähistö –15. helmikuuta 1653 Turku) oli ruotsalaissyntyinen, ensimmäinen Suomessa toiminut kirjanpainaja.Waldin vanhemmat olivat Eerik Pietarinpoika ja Anna Laurintytär. Hän toimi 1631-1635 Uppsalassa professori L.O. Walleniuksen omistaman kirjapainon johtajana ja sitten Västeråsissa. Suomeen Wald otettiin 1641 johtamaan Turun Akatemian yhteyteen perustettua kirjapainoa, jonka toiminta alkoi syksyllä 1642.
Johan Christopher Frenckell (1719–1779) oli suomalainen kirjapainaja, syntyään saksalainen. Hän muutti Suomeen Turkuun 1744 Turun akatemian kirjanpainajaksi.
Johan Christopher Frenckell (7. elokuuta 1757 Turku – 19. lokakuuta 1818
Turku) oli suomalainen kirjanpainaja. Hän oli vuodesta 1786 Turun
akatemian kirjanpainaja ja toimi myös kirjankustantajana. Hän omisti
Aurassa Järvenojan paperitehtaan ja Kaarinassa Yli-Lemun tilan.
Hän oli keskimmäinen kolmesta Johan Christopher Frenckellistä. Hänen isänsä Johan Christopher Frenckell (1719–1779) oli ensimmäinen kirjapainoalalla toiminut Frenckell, ja hänen poikansa Johan Christopher Frenckell (1789–1844) laajensi toimintaa edelleen.
Liikeyritys siirtyi aina isältä
pojalle usean sukupolven ajan. Siihen kuului myös Frenckellin paperitehdas Tampereella. Johan Cristopher Frenckell (nuorempi) osti myös Kaarinasta Yli-Lemun kartanon,
joka siirtyi hänen nuoremmalle pojalleen Pehr Evert Frenckellille ja
edelleen tämän jälkeläisistä muodostuneelle turkulaiselle sukuhaaralle.
Valtiopäivämiehenäkin toiminut kauppaneuvos Frans Frenckell aateloitiin vuonna 1868 ansioistaan nimellä von Frenckell. Suvun latinankieliseksi tunnuslauseeksi tuli Ad rem (suom. "asialle").
Paitsi
yliopiston kirjaston apulaisena piispa Jakob Tengström toimi aikoinaan
myös kirjakauppiaana. Kun upsalalainen Magnus Swederus (1748-1836)
perusti 1778 maamme ensimmäisen kirjakaupan Aurajoen sillan keskiarkulla
sijainneeseen pieneen monikulmaiseen rakennukseen - kaupan hoitajaksi
tuli silloinen dosentti Jakob Tengström. Hengen ravinnon lisäksi
sillalla myytiin myös ruumiin ravintoa, kirjakaupan lisäksi sillä
sijaitsi näet myös lihakauppa.
Swederus
ei saanut Turussa haluamiaan kirjojen huutokauppaoikeuksia, mutta
joulukuussa 1777 hän sai akatemian kirjakauppiaan tehtävät ja homma
kannattikin, kunnes Frenckell avasi kirjapainonsa yhteyteen oman
kirjakauppansa 1783 ja Svederus keskittyi toimintaansa Upsalassa.
Tiedon Turussa
8-1 2014
Simo Tuomola
keskiviikko 8. tammikuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti