Tänään 14-5 tulee kuluneeksi tasavuosia arkkitehti Carl Ludvig Engelin kuolemasta Helsingissä 1840. Pääkaupungin monumentaalikeskustan lisäksi hänen kädenjälkensä näkyy myös Turussa. Ruutukaavan lisäksi myös rakennuksissa.
1840 – Carl Ludvig Engel, saksalainen arkkitehti (Senaatintori) (s. 1778)
Johan Carl Ludvig Engel (saks. Johann Carl Ludwig Engel, 3. heinäkuuta 1778 Berliini – 14. toukokuuta 1840 Helsinki) oli saksalainen arkkitehti, joka työskenteli vuodesta 1815 Suomessa. Hänen arkkitehtuurinsa edusti uusklassista empiretyyliä. Engel loi pääkaupungiksi korotetulle Helsingille monumentaalikeskustan ja toimi koko suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla.
Engelin päätyö Helsingissä on Senaatintorin empiremiljöö, johon kuuluvat Helsingin tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto. Hän suunnitteli myös runsaasti kirkkoja ja julkisia rakennuksia eri puolille Suomea sekä piirsi useiden kaupunkien, kuten Turun ja Porvoon ruutuasemakaavat.
Engel erosi 1813
Tallinnan kaupunginarkkitehdin virasta ja siirtyi pietarilaisen
tehtailijan C. R. Lomanin palvelukseen. Hän matkusti Turkuun johtamaan
Lomanin omistaman sokeritehtaan laajennusta ja vietti täällä kaksi
vuotta. Engelin Turussa viettämät vuodet osoittautuivat
merkityksellisiksi hänen tulevalle uralleen.
Hän tutustui Turun akatemian fysiikan professoriin Gustaf Gabriel Hällströmiin, jonka kautta hän sai suunniteltavakseen akatemian tähtitornin. Vuonna 1819 valmistuneesta Vartiovuoren tähtitornista tuli Engelin ensimmäinen merkittävä suunnittelutyö Suomessa.
Hällström ajoi tarmokaasti omaa observatoriohanketta ja laati
rakennuksesta varsin yksityiskohtaisen luonnoksen, jota hän näytti mm.
Turussa 1814 vierailleelle Carl Ludwig Engelille. Vuonna 1817 keisari
hyväksyi Engelin suunnitelman, joka pohjautui Hällströmin luonnoksiin.
Vartiovuorenmäen tähtitorni vuonna 1852.
Turussa solmittujen kontaktien kautta Engelin nimi kantautui Johan Albrecht Ehrenströmin
korviin. J. A. Ehrenström, vanha kustavilainen diplomaatti ja hovimies,
oli Helsingin uudelleenrakennuskomitean puheenjohtaja. Ehrenström oli
laatinut pääkaupungiksi korotetulle Helsingille hienostuneen uuden
asemakaavan, mutta hänellä oli vaikeuksia löytää suunnitelman
toteuttajaksi sopiva arkkitehti.
Ruotsin vallan aikaisia arkkitehteja,
kuten uuden Yleisten rakennusten intendentinkonttorin johtajaksi nimitettyä Charles Bassia,
pidettiin tyyliltään vanhentuneina ja liian "ruotsalaisina". Lisäksi
Turku sinänsä edusti ruotsalaisuutta ja Helsingistä haluttiin
leimallisesti venäläinen kaupunki.
Charles (Carlo) Francesco Bassi (12. lokakuuta 1772 Torino, Italia – 11. tammikuuta 1840 Turku) oli Yleisten rakennusten intendentinkonttorin ensimmäinen päällikkö.
Bassin suunnitelmille ominaista oli yksinkertainen ruotsalainen uusklassismi.
Hänen merkittävimpänä luomuksenaan pidetään (Gjörwellin piirtämää)
Turun akatemiataloa, jonka rakentamista Bassi valvoi. Talossa Bassi
luotti erittäin niukkoihin tehokeinoihin; rakennusmassojen täydellisiin
mittasuhteisiin ja sileisiin pintoihin, joita elävöittävät ainoastaan
ikkuna-aukot sekä jokunen yksittäinen kapea lista.
Merkittävä pettymys Bassille oli se, kun hänen laatimansa yliopiston
tähtitornin piirustukset hylättiin vuonna 1816. Tehtävä annettiin Carl Ludvig Engelille.
Lisäksi Bassin elämää synkensi vakava sairaus vuodesta 1819 lähtien.
Bassi ei myöskään alkuunkaan viihtynyt Helsingissä, jossa hän joutui
olemaan Engelin varjossa. Hän erosikin intendentinvirastaan vuonna 1824
ja palasi Turkuun. Täällä hän kuoli 68 vuoden iässä vuonna 1840.
Perspektiivikuva uusista suunnitelmista Bassin puutalojen tilalle. Asemakaavan muutosehdotus, Turun kaupunki. Esitys on hylätty, ainakin toistaiseksi.
Turussa Bassia edustavat mm.
Vaarassa sen sijaan olivat Charles
Bassin suunnittelemat, 1830-31 kauppatorin kulmalle valmistuneet
puutalot, ainoat Bassin Turussa säilyneet puurakennukset. Kulma on
viimeinen jäänne Turun Kauppatorin ympäristön 1800-luun
liikerakentamisesta.
Engel ja Ehrenström postimerkissä 1950
Myös Turussa
Engelin jälki on vahvasti esillä katukuvassa: Hällströmiltä ja Bassilta varastetun
Tähtitornin lisäksi Engel näkyy mm. torin laidalla Turun ortodoksisen
kirkon ja Åbo Svenska Teaternin muodoissa.
Vartiovuoren tähtitorni Turussa (1818)
Åbo Svenska Teater (1839)
Turun ortodoksinen kirkko (1845).
Turun ortodoksinen kirkko eli Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko on Turun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Turun kauppatorin laidalla. Kirkko rakennettiin Nikolai I:n 5. tammikuuta 1838 antamasta määräyksestä torin koilliskulmaan arkkitehti C. L. Engelin piirustusten pohjalta.
Kirkko vihittiin 2. syyskuuta 1846.
Turun ortodoksinen kirkko.
Vartiovuoren tähtitorni on Turun keskustassa Vartiovuorenmäellä sijaitseva tähtitorni. Tähtitorni valmistui vuonna 1819 ja sen suunnitteli arkkitehti C. L. Engel.
Åbo Svenska Teater (ÅST, suom. Turun Ruotsalainen Teatteri) on Turussa Kauppatorin laidalla sijaitseva Suomen vanhin teatteri.
Uusklassismia edustavan vuonna 1839 valmistuneen teatterirakennuksen on suunnitellut Turun palon jälkeen arkkitehti Pehr Johan Gylich ja sen julkisivun suunnitteli Carl Ludvig Engel.
Åbo Svenska Teater.
Suomen
vanhimman teatterin jalanjäljet johtavat Turun kauppatorin kulmille,
kun venäläiset upseerit kaipasivat 1808 täällä huvittelua ja kaupungin
komendantti Sasonoff luovutti teatterilaisten käyttöön Uudellatorilla
sijainneen varastosuojan. Myöhemmin teatteri sijaitsi Eteläkorttelissa
Gadolinin talossa, jossa "teurastamoteatterin" esityksiä säestivät
eläinten äänet.
Teatteri
oli vierailujen ja tukholmalaisten alan taitajien ylijäämän näyttämö,
kunnes Carl Gustaf Bonuvier nosti sen vuosina 1813-1827 tasoltaan jo
merkittävään asemaan. Hänen myötään torin laidalle kohosi 1817
arkkitehti Olof Almin suunnittelema Suomen ensimmäinen asianmukainen
teatteritalo, joka tuhoutui vuoden 1827 suuressa kaupunkipalossa.
Turkuteatterissa
14-5 2014
Simo Tuomola
tiistai 13. toukokuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti