Joulurauha on vanhaan pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys 20 päivää kestäneestä ajanjaksosta joulun aikana. Keskiajalla Ruotsin valtakunnassa joulurauha oli kuninkaanrauha, jonka kautta hallitsija käytti tuomiovaltaansa sukuyhteisöjen yli. Muita vastaavia lakeja olivat esimerkiksi käräjärauha ja naisrauha.
Naisrauha kuului muun muassa Ruotsin keskiaikaisiin rauhanvalalakeihin (edsöre). Suomen Ruotsilta valloittaneen Venäjän tsaari Aleksanteri I julisti myös naisrauhan.
Joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista annetut rangaistukset olivat ankarampia kuin muulloin.
Joulurauhaa tarvittiin, koska juhlapyhien tuoma vapaa-aika saattoi tuottaa levottomuuksia. Kristillisissä maissa sodankäynti on usein haluttu keskeyttää jouluaattona.. Monissa kaupungeissa tuli tavaksi, että joku kaupungin virkamies julistaa jouluaattona julkisesti joulurauhan.
Nykyistä laajemmassa vuoden 1649 Turun joulurauhan julistuksessa mm. kiellettiin joulupukki, joka luettiin sarvipäisten olioitten joukkoon.
Nykyisen Turun joulurauhan tekstin pohjalta on tunnistettavissa Kuningatar Kristiinan ajan käskykirjeen sanamuotoja vuodelta 1649, mutta perinne sinänsä ulottuu aina 1300-luvulle saakka.
16-vuotias Kristiina kuningattarena.
Historian lehdille on tallentunut myös mm. Kaarle-herttuan ajan joulurauhanjulistuksen tulkintaa 1600-luvun alun Turusta.
Kaarle IX (ruots. Karl IX, 4. lokakuuta 1550 – 30. lokakuuta 1611) oli Ruotsin kuningas 1604–1611. Hän oli yksi kuningas Kustaa Vaasan pojista. Kaarlesta on käytetty myös nimitystä Kaarle-herttua viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan.
Hänen Cuningalisen Maijestetins, Sen Suriwaldian ja corckiast syndynen förstin ia herran, Carlen, Ruotzin waldacunnan ia caickein meiden armolisen herran ja Cuningan puolest culutetan tässä itze cullengin sekä omaisille että oudoille, ylimäisille että alimaisille, Rickahille että köyhille yxi iloinen Joulu ia Joulun rauha; Sentähden andawat Borgmestari ia Radi tässä Caupungisa hänen Cuningalisen Maijestetins puolest angarasti manata, että idzecukin wiriästi käywät kirckon culeman Jumalan pyhä Sana, iosa meilen edespannan se hyödytyss ia autuuss, cuin meile ombi meidän lunastaian herran Iesuxen Christuxen iloisesta syndymästä.
Voimassa Joulurauhan lisäksi olivat Kuninkaanrauha, Käräjärauha ja Naisrauha.
Vuoden 1734 lain rikoskaaren 5 luvussa oli kaksi pykälää kuninkaan ja valtakunnan neuvonantajien parjaamisesta.
1 pykälä kuului: Joka puhuu taikka kirjoittaa parjauksia kuningasta tahi hänen puolisotansa tahi vallanperillistä vastaan, mestattakoon.
2 pykälä kuului: Joka syyttää kuninkaan ja valtakunnan neuvonantajia, yhtä tahi useampaa, heidän virkansa tähden kunniata loukkaavista asioista, ja ei voi sitä todeksi näyttää, menettäköön myös henkensä. Joka puhumalla tahi kirjoittamalla muutoin heitä herjaa heidän virkansa toimesta, anokoon julkisesti anteeksi, ja sakoitettakoon viisisataa talaria.
Suomessa pykälä kumottiin 1866 asetuksella kunnianloukkauksesta.
Naisrauha kuului muun muassa Ruotsin keskiaikaisiin rauhanvalalakeihin (edsöre). Suomen Ruotsilta valloittaneen Venäjän tsaari Aleksanteri I julisti myös naisrauhan.
Valloittajat ovat usein katsoneet oikeudekseen raiskata ja hyväksikäyttää valloittamiensa alueiden naisia. Puolustautujat on kuitenkin joskus saatu antautumaan helpommin lupaamalla jättää näiden naiset rauhaan.
Edsöre (suom. rauhavalanlaki, muinaisruotsin valantekoa tarkoittava sana) oli Ruotsin keskiaikainen, maakuntalakien rinnalla voimassa ollut lainsäädäntö, joka syntyi kuninkaan tai ylhäisten miesten tekemällä valalla. Birger-jaarli loi perinteiden perusteella edsöre-lainsäädännön, jota Maunu Ladonlukko uudisti, laajensi ja julkaisi 1279 Alsnön säännössä.
Edsöre tarkoitti erityisesti rauhanvalalakeja, joista tärkeimmät olivat kirkko-, koti-, käräjä- ja naisrauhan turvaavat lait. Ruotsin keskiaikainen maanlaki ja kaupunginlaki sisälsivät edsöre-kaaren eli kuninkaanvalan eli valasakkokaaren, joka säilyi vuoden 1734 lakiin asti. Tämäkin laki tunsi vielä edsöre-rikokset.
Birger Maununpoika (Birger Magnusson) (n. 1200 – 21. lokakuuta 1266) tunnetaan paremmin nimellä Birger-jaarli. Birgeristä tuli Ruotsin jaarli vuonna 1248.
Kuningas
Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille on vanhin alkuperäisenä
säilynyt Suomea koskeva maallisen hallinnon dokumentti. Kirje liittyy
Ruotsin kuninkaan ja Novgorodin kamppailuun Karjalan herruudesta
1300-luvun alun levottomina vuosikymmeninä. - See more at:
http://keskiaika.kansalliskirjasto.fi/#!itemId=25&groupId=12
Kuningas
Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille on vanhin alkuperäisenä
säilynyt Suomea koskeva maallisen hallinnon dokumentti. Kirje liittyy
Ruotsin kuninkaan ja Novgorodin kamppailuun Karjalan herruudesta
1300-luvun alun levottomina vuosikymmeninä. - See more at:
http://keskiaika.kansalliskirjasto.fi/#!itemId=25&groupId=12
Kuningas
Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille on vanhin alkuperäisenä
säilynyt Suomea koskeva maallisen hallinnon dokumentti. Kirje liittyy
Ruotsin kuninkaan ja Novgorodin kamppailuun Karjalan herruudesta
1300-luvun alun levottomina vuosikymmeninä. - See more at:
http://keskiaika.kansalliskirjasto.fi/#!itemId=25&groupId=12
Mukana manauksessaTurussa 24-12 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti